Opintojaksot ja opetussuunnitelma (Matinkylän lukio)

Opintojakson aikana tutustutaan monipuolisesti erilaisiin tekstilajeihin ja niiden piirteisiin sekä harjoitellaan tekstien tuottamista. Jakson aikana perehdytään kirjoitustaidon ja lukutaidon vastaustekstien piirteisiin ja niiden eroihin. Samalla opitaan aineistojen käyttöä ja tekstin kirjoittamista prosessina. Luettavien teosten sekä muiden tekstien avulla syvennetään tekstin tulkitsemisen taitoja. Opintojakson aikana luetaan yksi teos.

Opintojakson aikana vahvistetaan opiskelijan käsitystä kielestä identiteetin rakentajana ja osana kulttuuria. Jakson tarkoituksena on myös vuorovaikutustaitojen vahvistaminen eri osa-alueita harjoitellen ja analysoiden sekä oman viestijäkuvan kehittäminen. Monipuoliset harjoitukset tukevat ryhmässä työskentelemisen taitoja. Opintojakson aikana luetaan yksi teos.

Opintojakson aikana tutustutaan erilaisiin tieto- ja kaunokirjallisuuden lajeihin sekä perehdytään niiden analysoimiseen. Keskeisenä sisältönä on paneutua kirjallisuuden tehtäviin ja erilaisiin lukemisen tapoihin. Kirjallisuuden analyysin käsitteiden käyttö syvenee ja monipuolistuu. Kirjallisuuden tulkinnan taidot korostuvat. Opintojakson aikana luetaan kaksi kirjaa.

Opintojakson aikana tutustutaan erilaisiin mediateksteihin, erityisesti kantaa ottaviin ja vaikuttaviin teksteihin. Omien mielipiteiden tuottamista ja ilmaisemista harjoitellaan. Lisäksi analysoidaan muiden tekstien vaikuttamistapoja, ja opitaan tunnistamaan esimerkiksi audiovisuaalisia vaikuttamisen keinoja sekä kielellisen vaikuttamisen keinoja. Lähdekritiikki ja kriittinen lukutaito korostuvat. Opintojakson aikana luettava kirja liittyy vaikuttamisen teemoihin. 

Opintojaksossa korostuvat kirjoittamisprosessi ja sen eri vaiheet sekä oman kirjoitustaidon tavoitteellinen kehittäminen. Aineistojen käyttöä oman kirjoituksen tukena harjoitellaan lisää. Vuorovaikutusmoduulissa harjoitellaan yksilöpuheenvuoron pitämistä käymällä läpi esiintymistilannetta, esiintymisjännitystä, puheenvuoron rakennetta sekä kohdentamista ja kontaktia. Lisäksi harjoitellaan puhuttujen tekstien analyysia. Opintojakson aikana luetaan yksi teos.

Kirjallisuus-opintojakson aikana tutustutaan valikoidusti suomalaisen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiin teoksiin. Kirjallisuutta luetaan ja tutkitaan osana yhteiskuntaa ja kulttuuria. Lisäksi kirjallisuuden historiallista kontekstia tuodaan esiin. Kirjallisuutta opitaan tutkimaan ja tulkitsemaan eri näkökulmista, kuten arvomaailman tai identiteetin kautta. Opintojakson aikana luetaan kaksi kirjaa.

Opintojaksolla sy­ven­netään ja moni­puo­lis­tetaan puhe- ja vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja. Erilaisten tehtävien avulla opitaan ar­vi­oi­maan puhe- ja vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­jen mer­ki­tys­tä ih­mis­suh­teis­sa, opis­ke­lus­sa ja työ­e­lä­mäs­sä. Käytännön harjoitusten avulla opiskellaan tavoitteellista ryhmäkeskustelua, yksilöpuheenvuoron pitämistä sekä erilaisia työelämän viestintätilanteita. Opis­ke­li­jal­le tar­jo­taan mah­dol­li­suus osal­lis­tua toi­sen as­teen puhe­vies­tin­tä­tai­to­jen päät­tö­ko­kee­seen eli Puh­vi-ko­kee­seen.

Opintojakson tavoitteena on valmentaa kirjoitustaidon ylioppilaskokeeseen. Erityisesti vahvistetaan laajan aineistoja hyödyntävän tekstin rakentamisen taitoja. Opintojakson aikana kirjoitetaan erilaisia kirjoitustaidon vastauksia, harjoitellaan palautteen antamista ja saamista sekä hyödynnetään itsearviointia kirjoitusprosessin tukena.

Opintojakson tavoitteena on valmentaa opiskelijaa lukutaidon ylioppilaskokeeseen. Kriittistä, kulttuurista, analysoivaa ja tulkitsevaa lukutaitoa vahvistetaan samalla, kun perehdytään erilaisiin asia- ja mediateksteihin sekä kaunokirjallisiin aineistoihin. Tekstianalyysin käsitteiden käyttö vahvistuu erilaisia lukutaidon tehtäviä tekemällä.

Jakson tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa lukiotaipaleensa aluksi tai kertaa vielä myöhemmin opintojen aikana kielellisiä valmiuksiaan tuottaa ja analysoida asiatekstejä sekä kertaa kielenhuollon sääntöjen tuntemusta. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Kirjoitetun kielen hallintaa pyritään vahvistamaan edelleen opintojakson aikana tutustumalla kielioppikäsitteisiin aiempaa syvällisemmin ja tarkastelemaan tekstejä oikeakielisyyden näkökulmasta. Jakson tavoitteena on myös oppia arvostamaan oman tekstin huoltamista ja työskennellä kirjoitetun yleiskielen parissa monipuolisesti. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Jakson tavoitteena on, että opiskelija uskaltaa kokeilla erilaisia kirjoitustapoja ja kehittyy näin kirjoittajana. Hän saa kokemuksia elämyksellisestä ja luovasta kirjoittamisesta, jota ei kahlita säännöillä. Opintojakson aikana tehtävät harjoitukset antavat opiskelijalle mahdollisuuden itseilmaisuun ja oman äänen löytämiseen sekä kirjoittamisen osataitojen syventämiseen. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Tekstianalyysin soveltavassa opintojaksossa luetaan monimuotoisia ajankohtaisia tekstejä ja syvennetään val­miuk­si­a eri­tel­lä kau­no­kir­jal­li­suut­ta, mui­ta tai­de­muo­to­ja sekä me­di­a­e­si­tyk­siä. Tekstejä sekä eritellään ja tulkitaan että toisaalta luetaan kontekstia vasten. Kertomuksellisuuden ja multimodaalisuuden käsite tehdään tutuksi erilaisia kaunokirjallisia ja mediatekstejä lukemalla ja analysoimalla. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Tavoitteena on kerrata äidinkielen lukion aikana opiskeltuja taitoja ja tietoja ylioppilaskirjoituksia varten vahvistamalla monipuolisesti pakollisten kurssien sisältöjä. Keskeisinä sisältöinä ovat aikaisemmat yo-kokeet. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Ilmaisutaidon kurssilla harjoitellaan ilmaisun perusvalmiuksia, kuten rentoa ja vapautunutta ilmaisua, nonverbaalia viestintää, äänenkäyttöä sekä esiintymisjännityksen hallintaa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittyy esityksen kaaren hahmottamisessa, tunteiden ilmaisussa sekä ryhmässä toimimisessa. Opiskelija kehittyy itse- ja vertaisarvioinnissa ja syventää itsetuntemustaan. Kurssin aikana voidaan valmistaa lyhyt esitys, ja kurssilla voidaan tehdä kulttuurivierailuja. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojakson aikana tutustutaan lukion suomen opintoihin ja tehtävätyyppeihin. Samalla harjoitellaan erilaisia tekstilajeja, aineistojen käyttöä ja tekstin kirjoittamista prosessina. Puhekielen ja kirjoitetun kielen piirteiden erottaminen on osa opintojakson sisältöä, ja tekstien avulla syvennetään myös tulkitsemisen taitoja. Jakson aikana vahvistetaan opiskelijan käsitystä kielestä identiteetin rakentajana ja osana kulttuuria. Lisäksi ensimmäisen opintojakson tarkoituksena on kartoittaa opiskelijan kielitaidon tasoa.

Jakson aikana syvennetään opiskelijan käsitystä kielestä identiteetin rakentajana ja osana kulttuuria. Lisäksi  vahvistetaan vuorovaikutustaitoja eri osa-alueita harjoitellen ja analysoiden. Suullista viestintää harjoitellaan sekä yksilö- että ryhmätehtävien avulla, ja näin syvennetään myös ryhmätyöskentelytaitoja.

Opintojakson aikana tutustutaan erilaisiin tieto- ja kaunokirjallisuuden lajeihin. Kirjallisuutta luetaan sekä analysoiden että tarinoiden maailmaan heittäytyen. Keskeisenä sisältönä on paneutua kirjallisuuden tehtäviin ja lukemisen tapoihin sekä syventää tekstin analyysin taitoja. 

Opintojakson aikana harjoitellaan mielipiteiden esittämistä ja perustelemista sekä kielellisen vaikuttamisen keinoja.  Samalla opitaan, millaisilla suorilla ja epäsuorilla keinoilla yksilön mielipiteisiin ja ajatusmaailmaan pyritään vaikuttamaan. Vaikuttavan kielen sanavarasto kehittyy tuntitehtävien ja opintojakson arvioitavien tehtävien avulla. Mielipiteiden esittämistä harjoitellaan myös  ryhmäkeskusteluissa ja yksilöpuheenvuoroissa. Opintojakson aikana luetaan vaikuttavaa kirjallisuutta. 

Vuorovaikutustaitoja syvennetään tutkimalla puheenvuorojen rakennetta ja käymällä läpi esiintymistilannetta. Yksilöpuheenvuoron avulla harjoitellaan puheen kohdentamista ja kontaktia. Opintojaksossa korostuvat myös kirjoittamisprosessi ja sen eri vaiheet sekä oman kirjoitustaidon tavoitteellinen kehittäminen. Kirjoittaminen luovana prosessina korostuu. Tekstin sidosteisuutta ja aineistojen käyttöä oman kirjoituksen tukena harjoitellaan. 

Opintojakson aikana syvennetään kaunokirjallisuuden tuntemusta. Suomalaista kirjallisuutta tutkitaan osana maailmankirjallisuutta, yhteiskuntaa ja kulttuuria. Kirjallisuutta tutkitaan myös identiteetin ja arvomaailman kautta. Lisäksi kirjallisuuden historiallista kontekstia tuodaan esiin. 

Opintojaksolla sy­ven­netään ja moni­puo­lis­tetaan puhe- ja vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja erilaisten harjoitusten avulla. Opintojakson aikana tarkastellaan vuorovaikutustaitojen mer­ki­tys­tä ih­mis­suh­teis­sa, opis­ke­lus­sa ja työ­e­lä­mäs­sä sekä analysoidaan vuorovaikutuksen kulttuurisia piirteitä. Käytännön harjoitusten avulla opiskellaan tavoitteellista ryhmäkeskustelua, yksilöpuheenvuoron pitämistä sekä erilaisia työelämän viestintätilanteita. Opis­ke­li­jal­le tar­jo­taan mah­dol­li­suus osal­lis­tua toi­sen as­teen puhe­vies­tin­tä­tai­to­jen päät­tö­ko­kee­seen eli Puh­vi-ko­kee­seen. 

Opintojakso valmentaa S2-ylioppilaskokeeseen, ja sen aikana kerrataan kielen rakenteita sekä kielenhuoltoa ryhmän tarpeiden mukaan. Opintojakson keskeisenä sisältönä on  kirjoittaa erilaisia tekstejä, joissa korostuvat S2-ylioppilaskokeen kirjoittamisen osion tehtävätyypit.

Opintojakso valmentaa S2-ylioppilaskokeeseen, ja sen aikana perehdytään erilaisiin kaunokirjallisiin aineistoihin sekä asia- ja mediateksteihin. Jakson aikana tehdään etenkin S2-ylioppilaskokeen kuullun ja luetun ymmärtämiseen valmistavia tehtäviä. Opintojakson loppukokeena tehdään S2-preliminäärikoe.

Jakson tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa lukio-opintojen alussa tai myöhemmässä vaiheessa kielellisiä valmiuksiaan asiatekstien tuottajana ja sekä kertaa kirjoitetun yleiskielen periaatteita. Opintojakso toteutetaan yhdessä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän vastaavan opintojakson kanssa. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana. 

Opintojakson aikana vahvistetaan kirjoitetun yleiskielen normien hallintaa sekä sujuvoitetaan kirjoittamista. Jakson tavoitteena on myös oppia työstämään omaa tekstiä. Opintojakso toteutetaan yhdessä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän vastaavan opintojakson kanssa. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana. 

Opintojakson tavoitteena on rohkaista opiskelijaa omaääniseen kirjoittamiseen erilaisia tekstilajeja ja tekniikoita kokeilemalla. Opintojakson aikana kokeillaan elämyksellistä, luovaa kirjoittamista, jossa keskitytään erityisesti sisältöön. Opintojakson aikana tehtävät harjoitukset antavat opiskelijalle mahdollisuuden itseilmaisuun ja oman äänen löytämiseen sekä kirjoittamisen osataitojen syventämiseen. Opintojakso toteutetaan yhdessä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän vastaavan opintojakson kanssa. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä. 

Opintojaksossa syvennetään luetun ymmärtämisen sekä kirjoittamisen taitoja erilaisten kaunokirjallisten ja mediatekstien lukemisen kautta. Ajankohtaisten tekstien avulla parannetaan kontekstin tunnistamisen ja ymmärtämisen taitoa ja syvennetään tietoja suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Opintojakso toteutetaan yhdessä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän vastaavan opintojakson kanssa. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana. 

Opintojakson tavoitteena on valmistautua suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeeseen opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opintojakson aikana tehdään ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä, joiden avulla harjoitellaan kuullun ja luetun ymmärtämistä, sanastoa, kielen rakenteita ja suomen kielelle tyypillisiä ilmauksia. Opintojakso toteutetaan yhdessä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän vastaavan opintojakson kanssa. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä. 

Opintojaksolla  kartoitetaan omaa kielitaitoa ja  monipuolistetaan kielenopiskelustrategioita hyödyntäen muun muassa kielten opiskelun tarkoituksenmukaisia apuvälineitä.  Kielenkäyttöä harjoitellaan arkipäiväisissä tilanteissa, jotka liittyvät esimerkiksi opiskeluun ja vapaa-aikaan. Opintojaksolla harjoitellaan itse- ja vertaisarviointia oppimista tukevana menetelmänä. Opiskelija aloittaa opintojaksossa kieliprofiilin laatimisen, jonka tekemistä jatketaan seuraavissa opintojaksoissa. 

Opintojaksolla kehitetään vuorovaikutusstrategioita, harjoitellaan ongelmanratkaisutaitoja ja vahvistetaan kielellistä itsetuntoa. Lisäksi opintojaksolla syvennetään tietoa englannin asemasta globaalina yleiskielenä. Kielenkäyttöä harjoitellaan tilanteissa, jotka liittyvät esimerkiksi terveyteen ja matkustamiseen. Opintojaksolla jatketaan kieliprofiilin tekemistä ja jatketaan vieraan  kielen eri osa-alueiden taitojen hiomista.

Opintojaksolla käsitellään kulttuuria ja siihen liittyviä ilmiöitä. Syvennytään valittuihin taideteoksiin, kuten romaaneihin ja elokuvaan, pohditaan niiden viestiä ja ilmaisutapoja ja harjoitellaan oman mielipiteen esittämistä perustellulla, tyylikkäällä tavalla. Opintojaksolla jatketaan kieliprofiilin tekemistä edelleen ja hiotaan kielen rakenteita. 

Opintojaksolla  tarkastellaan osallisuuden, aktiivisen toimijuuden ja demokratian rakentumista englannin kielellä  monimuotoisessa maailmassa. Tavoitteena on että opiskelija tutustuu medioissa esillä oleviin ajankohtaisiin aiheisiin, kehittää taitojaan ilmaista ja arvioida mielipiteitä sekä argumentoida tiedon perusteella. Kieliprofiilin tekemistä jatketaan.

Opintojaksolla syvennytään eri tieteitä käsitteleviin teksteihin ja pohditaan tulevaisuuden visioita. Tavoitteena on oppia käyttämään asiayhteyteen sopivia lukustrategioita, harjaantua tiivistämään olennainen asia tekstistä ja kehittää taitoa raportoida jäsennellysti. Kieliprofiilin tekemistä jatketaan. 

Opintojaksolla syvennetään  opiskelijan käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana ja pohditaan jatko-opinto- ja urasuunnitelmia sekä työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa tietämystään tekstilajeista, jotka ovat tyypillisiä mahdollisille jatko-opinto- tai urasuunnitelmille ja kehittää taitoaan ilmaista itseään myös muodollisissa asiayhteyksissä. Kieliprofiilin tekemistä jatketaan.

Opintojaksolla tarkastellaan globaaleja ympäristökysymyksiä ja pohditaan kestävää elämäntapaa. Tekstin tulkinnan taitoja kehitetään edelleen, tavoitteena on oppia erityisesti lähdekriittisyyttä. Opintojaksolla harjoitellaan haastaviakin vuorovaikutustilanteita, joissa pitää hallita ympäristöteemaan liittyvää sanastoa. Kieliprofiilia työstetään edelleen. 

Opintojaksolla harjoitellaan  monipuolisesti suullista kielitaitoa, jota tarvitaan kansainvälisessä maailmassa. Rohkaistaan opiskelijoita käyttämään kieltä niin arkisissa kuin myös muodollisissa tilanteissa ja harjoitellaan esiintymistä yleisön edessä. Opitaan neuvottelemaan rakentavasti ja luomaan hyviä vuorovaikutustilanteita. Moduulin suorittamiseen sisältyy Opetushallituksen tuottama suullisen kielitaidon koe.

Opintojaksolla valmistaudutaan englannin ylioppilaskirjoituksiin: harjoitellaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä, kerrataan englannin kielen rakenteita monipuolisesti ja opiskelijoita ohjataan sanaston laajentamiseen. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksolla lu­e­taan koh­de­kie­len kir­jal­li­suut­ta ja eri­lai­sia teks­te­jä, joi­ta ana­ly­soi­daan ja jois­ta ha­e­taan ins­pi­raa­ti­o­ta omiin teks­tei­hin. Opintojaksolla käsitellään teemoja, jotka avartavat opiskelijoiden globaaleja näkökulmia.  Opintojen ta­voit­tee­na on saada entistä pa­rem­mat kir­jal­li­set tai­dot eng­lan­nin kie­les­sä ja lisätä globaalia ymmärtystä. Opinnot sopivat opis­ke­li­joil­le, jot­ka ha­lu­a­vat ke­hit­tyä kir­joit­ta­ji­na ja pa­ran­taa teks­ti­a­na­lyy­si­tai­to­jaan. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana. 

Opiskelija lukee kahdesta kolmeen tietokirjaa haluamillaan kielillä (myös ruotsi). Kirjat valitaan oman kiinnostuksen mukaan, mutta niistä sovitaan opettajan kanssa etukäteen. Opintojakso suoritetaan itsenäisesti ja sen voi aloittaa haluamanaan ajankohtana, kuitenkin niin, että koko opintojakso on suoritettu neljännen jakson loppuun mennessä; sen voi siis aloittaa myös viidennessä jaksossa ja suorittaa viimeistään loppuun seuraavan lukuvuoden neljännessä jaksossa. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksossa syvennetään opiskelijan käsitystä kielitietoisuudesta ja monikielisyydestä, kehitetään kieltenopiskelun strategioita sekä itse- ja vertaisarviointitaitoja. Vertaillaan ruotsin kieltä omaan äidinkieleen ja muihin kieliin, asetetaan tavoitteita omalle ruotsin kielen opiskelulle ja aloitetaan kokoamaan kieliprofiilia.

Opintojaksossa harjoitellaan kielenkäyttöä monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä tarkastellaan ruotsin kieltä lähiympäristössä, Pohjoismaissa ja globaalilla tasolla. Tutustutaan erilaisiin ruotsin puhujiin ja harjoitellaan ääntämistä. Aihepiireinä ovat mm. oma lähipiiri ja ihmissuhteet, koulu, hyvinvointi, urheilu ja pukeutuminen.

Opintojaksossa tarkastellaan suomenruotsalaisia ja pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä, ruotsinkielisiä medioita sekä kulttuurin ja taiteen merkitystä yksilölle ja yhteisölle. Tutustutaan erilaisiin kulttuuria käsitteleviin teksteihin ja tuotetaan omia tekstejä itselle tärkeistä kulttuuriaiheista ja -ilmiöistä.

Opintojaksossa tutustutaan medioissa esillä oleviin ajankohtaisiin aiheisiin ruotsiksi, harjoitellaan taitoa ilmaista ja arvioida mielipiteitä, argumentointia sekä keinoja hyödyntää eri tietolähteitä ja tapoja tuottaa tekstiä. Aihepiireinä ovat mm. yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ihmisoikeuskysymykset, tasa-arvo, yksilön vastuut ja velvollisuudet, sananvapaus, neuvottelemisen taidot ja median rooli asenteiden muokkaajana.

Opintojaksossa syvennetään tiedonhankinnan taitoja erityisesti lähdekriittisyyden näkökulmasta sekä harjoitetaan tekstin tulkitsemisen ja tuottamisen taitoja (esim. tiivistelmät ja kuvaileva kerronta). Yleistajuisten tekstien lisäksi tutustutaan esimerkkeihin tieteellisistä teksteistä. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista myös opiskelijoiden oma kiinnostus huomioiden.

Opintojaksolla syvennetään opiskelijan käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana ja pohditaan jatko-opinto- ja urasuunnitelmia sekä työntekoa ruotsin kielellä erityisesti pohjoismaisessa kontekstissa.  

Opintojakson tehtävä on valmistaa opiskelijaa maailmankansalaiseksi, jolla on tietoa, taitoa ja tahtoa osallistua globaaleista ympäristökysymyksistä käytäviin keskusteluihin ruotsin kielellä. Keskiössä on opiskelijan oma elinpiiri, mutta opintojaksossa tutustutaan myös kansainvälisten organisaatioiden tapoihin käsitellä kestävään elämäntapaan liittyviä kysymyksiä. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään yhteistyökontakteja ruotsinkielisten tai pohjoismaisten koulujen kanssa. Tavoitteena on, että opiskelija hakee aiheeseen liittyvää tietoa ja laajentaa ilmaisuvarastoaan, osallistuu myös laajempiin suullisiin ja kirjallisiin vuorovaikutustilanteisiin ja hyödyntää kielitaitoaan erilaisten syy seuraussuhteiden analysoimiseksi. Opintojakson keskeiset sisällöt ovat globaalit ympäristökysymykset, esimerkiksi ilmastonmuutos, kestävä elämäntapa opiskelijan omassa elinpiirissä, esimerkit kansainvälisistä sopimuksista tai sopimusneuvotteluista sekä ratkaisukeskeisyys.

Opintojakson tehtävänä on harjaannuttaa opiskelijan monipuolista suullista kielitaitoa, jota tarvitaan pohjoismaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä ja harjoitellaan erilaisia suullisen ilmaisun strategioita. Opintojaksoon sisältyy suullisen kielitaidon koe ja siitä annetaan arvosanan lisäksi erillinen suoritustodistus.

Opintojakso valmentaa ruotsin sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Opintojaksolla käytetään erilaisia harjoittelumateriaaleja, kerrataan rakenteita monipuolisesti ja ohjataan opiskelijoita sanaston laajentamiseen. Opintojaksolle voi osallistua, kun pakolliset opintojaksot on suoritettu. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksossa har­joi­tel­laan eri­lai­sia kuul­lun ja lu­e­tun ym­mär­tä­mi­sen teh­tä­viä sekä kirjoittamista ja laajennetaan sanavarastoa. Tä­män opintojakson voi va­li­ta pa­kol­lis­ten opintojaksojen jäl­keen ja se on te­ho­kas­ta val­men­tau­tu­mis­ta yli­op­pi­las­ko­kee­seen. Ta­voit­tee­na on op­pia ym­mär­tä­mään pa­rem­min sekä kuun­nel­tua että lu­et­tua ruot­sin kiel­tä ja tu­tus­tua yli­op­pi­las­ko­keen eri­lai­siin teh­tä­vä­tyyp­pei­hin sekä har­joi­tel­la nii­hin vas­taa­mis­ta. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opiskelija lukee kahdesta kolmeen tietokirjaa haluamillaan kielillä (myös englanti).  Kirjat valitaan oman kiinnostuksen mukaan, mutta niistä sovitaan opettajan kanssa etukäteen. Opintojakso suoritetaan itsenäisesti ja sen voi aloittaa haluamanaan ajankohtana, kuitenkin niin, että koko opintojakso on suoritettu neljännen jakson loppuun mennessä; sen voi siis aloittaa myös viidennessä jaksossa ja suorittaa viimeistään loppuun seuraavan lukuvuoden neljännessä jaksossa. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksossa kartoitetaan opiskelijan vahvuuksia kielen oppijana, pyritään löytämään kullekin parhaiten sopivia opiskelutapoja ja aloitetaan keräämään kielitaidon näytteitä kieliprofiiliin.  Ruotsin kieltä harjoitellaan käyttämään arkipäivän vuorovaikutustilanteissa. Samalla perehdytään siihen, mitä kieliä Pohjoismaissa puhutaan, ja mitä yhtäläisyyksiä ja eroja suomen ja ruotsin kielten välillä on.

Opintojaksossa harjoitellaan kertomaan ruotsiksi omasta perheestä, ihmissuhteista, koulusta, kodista ja harrastuksista. Aihepiireinä ovat myös hyvinvointi, pukeutuminen ja matkustaminen. Opintojakson aikana harjoitellaan myös itse- ja vertaisarviointia sekä ruotsin ääntämistä.

Opintojaksossa tutustutaan pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin, harjoitellaan hakemaan tietoa ruotsinkielisistä lähteistä ja seurataan ajankohtaisia uutisia ruotsin kielellä.

Opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat kulttuurinen monimuotoisuus, erilaiset elinympäristöt, ajankohtaiset yhteiskunnalliset asiat ja politiikka. Kirjoittamisessa painotetaan mielipiteen ilmaisua ruotsin kielellä. Opintojaksoon voi sisältyä projektityö jostakin opintojakson aihealueesta.

Opintojaksossa tutustutaan mahdollisuuksiin opiskella ja tehdä työtä ruotsiksi sekä tutustutaan pohjoismaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Opintojakson aihepiirejä ovat opiskelu, ammatit ja työelämä, tulevaisuuden suunnitelmat sekä itsenäistyvän nuoren elämänhallinta. Opintojakson aikana harjoitellaan opiskelussa ja työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja erilaisten hakemusten laatimista. Kieliprofiilia täydennetään tulevaisuuden tarpeita ajatellen.

Opintojaksolla syvennetään opiskelijan taitoa tuottaa ruotsin kieltä suullisesti, ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Opintojaksoon sisältyy suullisen kielitaidon koe ja siitä annetaan arvosanan lisäksi erillinen suoritustodistus.

Opintojaksossa syvennetään pakollisten opintojaksojen teemoja kestävän elämäntavan näkökulmasta. Syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille, laajennetaan sosiaalisen median tuntemusta ruotsin kielellä ja tutustutaan ylioppilaskokeessa vaadittavaan ruotsin kielen taitotasoon. Opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat kestävä kehitys ja elämäntapa, eettisyys ja vastuullisuus sosiaalisen median käytössä sekä sananvapaus

Opintojakso valmentaa ruotsin sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Opintojaksolla käytetään erilaisia harjoittelumateriaaleja ja kerrataan ruotsin kielen rakenteita monipuolisesti. Opintojaksolle voi osallistua, kun pakolliset opintojaksot on suoritettu. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksossa har­joi­tel­laan eri­lai­sia kuul­lun ja lu­e­tun ym­mär­tä­mi­sen teh­tä­viä sekä kirjoittamista ja laajennetaan sanavarastoa. Tä­män opintojakson voi va­li­ta pa­kol­lis­ten opintojaksojen jäl­keen ja se on te­ho­kas­ta val­men­tau­tu­mis­ta yli­op­pi­las­ko­kee­seen. Ta­voit­tee­na on op­pia ym­mär­tä­mään pa­rem­min sekä kuun­nel­tua että lu­et­tua ruot­sin kiel­tä ja tu­tus­tua yli­op­pi­las­ko­keen eri­lai­siin teh­tä­vä­tyyp­pei­hin sekä har­joi­tel­la nii­hin vas­taa­mis­ta. Opintojaksosta annetaan  suoritusmerkintä.

Moduulissa pohditaan saksan kielen tavoitteita suhteessa tulevaisuuden tarpeisiin monikielisessä maailmassa. Tehtävänä on kehittää opiskelijan kielitietoisuutta ja kieli-identiteettiä, harjoitella itse- ja vertaisarviointitaitoja ja vahvistaa ryhmädynamiikkaa. Teemoina on toisiin tutustuminen, arkitiedon vaihtaminen ja vuorovaikutusosaaminen.

Moduulissa tarkastellaan saksan kieltä globaalissa yhteydessä ja eettisen viestinnän näkökulmasta. Opinnoissa kiinnitetään huomiota rakentavaan vuorovaikutukseen ja kielen merkitykseen hyvinvoinnin ja itsetunnon rakentajana. Teemoina kansainvälisyys arjessa ja lähiympäristössä ja viestintätyylit erilaisissa medioissa.

Moduulin tehtävänä on syventää kulttuurista ymmärrystä ja tarkastellaan kielten ja kulttuurien moninaisuutta, arvoja ja merkityksiä. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään muita opintoja, oppimisympäristöjä ja elämänpiirejään. Teemoina kulttuurin ja taiteen merkitys yksilölle ja yhteisölle ja itseilmaisun merkitys identiteetin rakentumisessa.

Moduulissa kehitetään ajattelu- ja opiskelutaitoja harjoittelemalla kriittisiä luku- ja tiedonhankintataitoja. Teemoina voivat olla vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnassa, ihmisoikeuskysymykset, tasa-arvo, yksilön vastuut ja velvollisuudet, sananvapaus ja median rooli asenteiden muokkaajana.

Moduulissa syvennetään opiskelijan tiedonhankinnan taitoja, lähteen luotettavuuden tarkastelua ja tekstin tulkitsemisen taitoja. Teemoina ovat opiskelijoita kiinnostavat tiedon ja tieteenalat, erilaiset tulevaisuudenvisiot, innovaatiot ja lähdekriittisyys.

Moduulin tehtävänä on syventää kielen merkitystä työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana muuttuvassa maailmassa. Moduulissa pohditaan jatko-opinto- ja urasuunnitelmia sekä työntekoa myös kansainvälisessä yhteydessä. Tarkastelussa kansalliset ja kansainväliset yhteisöt ja yritykset ja nuoren oman arjen ja talouden hallinta.

Moduulin tavoitteena on valmistaan opiskelijaa maailmankansalaiseksi, jolla on tietoa, taitoa ja tahtoa osallistua globaaliin pohdintaan ympäristökysymyksistä. Moduulissa käsitellään globaaleja ympäristökysymyksiä, ilmastonmuutosta ja kestävää elämäntapaa opiskelijan omassa elinpiirissä.

Moduulissa hajaannutetaan opiskelijan monipuolista suullista kielitaitoa, jota tarvitaan kansainvälissä yhteyksissä sekä tarjota opiskelijalle jatkuvan oppimisen välineitä oman suullisen kielitaidon kehittämiseksi. Tehtävänä on myös vahvistaa neuvottelemisen taitoja sekä toisen arvostamista ja huomioon ottamista 

Opintojaksolla tutustutaan uuteen kieleen. Harjoitellaan kohdekielen kulttuurin/kulttuurien mukaista vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmaisuja sekä kielen sanaston ja rakenteiden alkeita.

Opintojaksolla harjoitellaan selviytymään erilaisissa sosiaalisissa kohtaamisissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opintojaksolla rohkaistaan käyttämään vähäistäkin kielitaitoa aktiivisesti oman arjen kuvaamiseen.

Opintojaksolla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Harjoitellaan jokapäiväiseen elämään, kouluun, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyviä tilanteita.

Opintojaksolla vahvistetaan opiskelijan taitoa hakea tietoa kohdekielellä sekä opiskelijan kansainvälisyystaitoja. Opiskelija opettelee vuorovaikutustaitoja sekä tarkastelee Suomea ja suomenkieltä kohdenkielen näkökulmasta.

Opintojaksolla opetellaan keskustelemista ja kuuntelemista eri vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan tunteiden ja mielipiteiden ilmaisemista sekä arkipäivän suullisia tilanteita. Lisäksi tutustutaan hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin.

Opintojaksolla opiskelija tutustuu kohdekielen kielialueen kulttuurisesti ja historiallisesti keskeisiin aiheisiin. Moduulissa opiskelijaa opastetaan käyttämään kohdekieltä kiinnostavien kulttuuriaiheiden tutkimisessa. Opintojakson aikana opiskelija tekee oman kohdekielisen tuotoksen.

Opintojakson aikana on vahvistetaan opiskelijan itsetuntoa kielenkäyttäjänä tarjoamalla mahdollisuuksia pohtia ja harjoitella kieltä erilaisissa jatko-opintoihin ja työelämään liittyvissä tilanteissa. Keskiössä ovat opiskelu, työ ja tulevaisuudensuunnitelmat.

Opintojaksolla rohkaistaan opiskelijaa lukemaan ja tulkitsemaan oman kielitaitonsa mukaisesti eri tasoisia ja pituisia tekstejä. Opinnoissa vahvistetaan tekstien tulkitsemiseen tarvittavia strategioita ja syvennetään taitoa tuottaa kieltä vuorovaikutustilanteen edellyttämällä tavalla ottaen huomioon viestin vastaanottaja. Teemoina ovat kohdekieliset mediat ja mediakritiikki.

Opintojakson tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden pohjaa matematiikan opinnoissa. Opintojaksossa syvennetään keskeisten laskutoimitusten osaamista ja ymmärtämistä mm. peruslaskutoimitukset, yhtälönratkaisu, verrannollisuus, prosenttilaskenta ja funktiot. Lisäksi opitaan hyödyntämään matematiikan laskinohjelmistoja. Kurssin aikana opiskelija tekee valinnan pitkän ja lyhyen matematiikan välillä.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija kehittyy käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa. Opintojaksossa syvennytään 1. ja 2. asteen yhtälöiden, polynomifunktioiden ja lukujonojen käsittelyyn ja soveltamiseen. Lisäksi syvennetään laskinohjelmistojen käyttöä.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija kehittyy kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkimisessa ja geometristen ongelmien ratkaisuissa. Opintojaksolla syvennetään keskeisiä geometrian taitoja mm. yhdenmuotoisuus, trigonometria, pythagoraan lause, pinta-ala, tilavuus sekä tasokoordinaatisto. Laskinohjelmilla opetellaan piirtämään kuvioita ja kappaleita. 

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla sekä arvioi lineaarisen ja eksponentiaalisen kasvun malleja muun muassa taulukkolaskentaohjelman avulla ja tekee ennusteita mallien avulla. Tavoitteena on myös, että opiskelija tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta sekä osaa käyttää ohjelmistoja mallintamisessa, polynomi- ja eksponenttifunktion ominaisuuksien tutkimisessa sekä polynomi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisussa sovellusten yhteydessä.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään, havainnollistamaan ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja sekä perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin ja sitä havainnollistaviin malleihin. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa käyttää ohjelmistoja digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä havaintoaineiston tunnuslukujen määrittämisessä ja todennäköisyyslaskennassa.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija hallitsee talousmatematiikan peruskäsitteet ja -taidot sekä syventää prosenttilaskennan taitojaan. Opintojakson tavoitteena on myös, että opiskelija oppii kuvaamaan talouselämän asioiden kehittymistä sekä osaa käyttää tietolähteitä ja ohjelmistoja laskelmien tekemisessä sovellusten yhteydessä.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii hyödyntämään matemaattisia valmiuksiaan resurssien riittävyyteen, talouden suunnitteluun, yrittäjyyteen ja kannattavuuden laskentaan. Opintojakson tavoitteena on myös, että opiskelija soveltaa lukujonojen kaavoja talouteen liittyvissä matemaattisissa ongelmissa sekä oppii sovittamaan taloudellisiin tilanteisiin matemaattisia malleja ja ymmärtää niiden rajoitukset. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa hyödyntää ohjelmistoja laskelmien tekemisessä ja sovellusten yhteydessä.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin, ymmärtää derivaatan tulkinnan funktion muutosnopeutena sekä osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla. Opintojakson tavoitteena on myös, että opiskelija osaa määrittää sovellusten yhteydessä polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon sekä osaa käyttää ohjelmistoja funktion kulun tutkimisessa sekä funktion derivaatan ja suljetun välin ääriarvojen määrittämisessä sovellusten yhteydessä.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tutustuu normaalijakaumaan ja binomijakaumaan matemaattisena mallina sekä vahvistaa ja monipuolistaa tilastojen käsittely- ja tutkimustaitojaan ohjelmistojen avulla. Opintojakson tavoitteena on myös, että opiskelija tietää, kuinka lasketaan tilastollisiin jakaumiin liittyviä tunnuslukuja ja todennäköisyyksiä, ja osaa määrittää ne ohjelmistojen avulla. Lisäksi opiskelija ymmärtää luottamusvälin ja virhemarginaalin käsitteen ja osaa määrittää ne ohjelmistojen avulla.

Kertauskurssilla kerrataan lukion oppimäärän keskeiset sisällöt ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla käydään läpi kokoavia tehtäviä ja ylioppilastehtäviä. Viimeistellään myös taitoja suorittaa matematiikan sähköinen ylioppilaskoe. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojakson tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden pohjaa matematiikan opinnoissa. Opintojaksossa syvennetään keskeisten laskutoimitusten osaamista ja ymmärtämistä mm. peruslaskutoimitukset, yhtälönratkaisu, verrannollisuus, prosenttilaskenta ja funktiot. Lisäksi opitaan hyödyntämään matematiikan laskinohjelmistoja. Kurssin aikana opiskelija tekee valinnan pitkän ja lyhyen matematiikan välillä.

Opintojaksossa tutustutaan ilmiöiden matemaattiseen mallintamiseen polynomi-, rationaali- ja juurifunktioiden avulla sekä opitaan ratkaisemaan niihin liittyviä yhtälöitä. Lisäksi opitaan hyödyntämään matematiikan laskinohjelmistoja niiden ratkaisemisessa.

Opintojaksossa tutkitaan kuvioiden ja kappaleiden geometrisia ominaisuuksia kuten  yhdenmuotoisuuksia, kulmia, pituuksia, pinta-aloja ja tilavuuksia.  Lisäksi opitaan hyödyntämään laskinohjelmistoja tutkittaessa kuvioita ja kappaleita sekä niihin liittyvää geometriaa. 

Opintojaksossa tutkitaan erilaisia pistejoukkoja kuten suoria, ympyröitä ja paraabeleja sekä niihin liittyviä keskeisiä ominaisuuksia kuten yhdensuuntaisuutta, kohtisuoruutta, etäisyyksiä, leikkauspisteitä ja sivuavia suoria. Opintojaksolla opitaan, miten geometrisia kuvioiden ominaisuuksia voidaan tutkia vektoreiden avulla. Lisäksi opitaan hyödyntämään ohjelmistoja käyrien ja vektoreiden tutkimisessa sekä niihin liittyvissä sovelluksissa. 

Kurssilla perehdytään trigonometristen funktioiden sekä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden  ominaisuuksiin ja niihin liittyvien  yhtälöiden ratkaisemiseen laskinohjelmistoja hyödyntämällä.

Opintojaksossa perehdytään  funktion raja-arvoon, jatkuvuuteen ja derivaattaan sekä  funktioiden tulon ja osamäärän derivaattaan, yhdistettyyn funktioon ja sen derivointiin.  Opintojaksossa opitaan tutkimaan funktion kulkua, määrittämään ääriarvoja sekä suurimpia ja pienimpiä  arvoja laskinohjelmistoja hyödyntämällä.

Opintojaksossa perehdytään integraaliin, määrättyyn integraaliin sekä pinta-alan ja tilavuuden laskemiseen sekä tutustutaan joihinkin integraalilaskennan sovelluksiin  laskinohjelmistoja hyödyntämällä.

Opintojaksossa tutustutaan diskreetteihin tilasto- ja todennäköisyysjakaumiin ja opitaan havainnollistamaan niitä tunnuslukujen ja kuvaajien avulla. Opintojaksossa  perehdytään kombinatoriikkaan ja todennäköisyyden laskusääntöihin ja opitaan hyödyntämään matematiikkaohjelmistoja todennäköisyyksien laskemisessa.

Opintojaksossa opiskelija oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä, kehittämään matemaattisia valmiuksiaaan oman taloutensa suunnitteluun sekä vahvistamaan laskennallista pohjaa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun. Opintojaksossa perehdytään korkoon, koronkorkoon, diskonttaukseen, talletuksiin ja lainoihin. Opitaan käyttämään taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja, joissa hyödynnetään lukujonoja ja summia.

Opintojaksossa kerrataan ja syvennetään vektorilaskennan keskeisiä  taitoja  ja opitaan käyttämään vektoreita kolmiulotteisessa avaruudessa. Tutustutaan kahden muuttujan funktioon ja niiden muodostamiin pintoihin sekä harjaannutaan ratkaisemaan avaruusgeometrian liittyviä  ääriarvosovellustehtäviä. Opitaan käyttämään ohjelmistoja vektoreiden, suorien, tasojen ja pintojen havainnollistamissa sekä vektorilaskennassa.

Opintojaksossa tutkitaan erilaisia algoritmeja ja opitaan toteuttamaan niitä Python- ohjelmointikielellä. Perehdytään logiikan ja lukuteorian peruskäsitteisiin. Tutkitaan kokonaislukujen jaollisuutta mm. alkulukujen, jakoyhtälöiden ja Eukleideen algoritmin avulla. 

Opintojaksossa kerrataan ja syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan keskeisiä taitoja aiempaa tarkemmin, syvällisemmin ja laajemmin  sekä perehdytään jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja opitaan soveltamaan normaalijakaumaa  hyödyntämällä  laskinohjelmistoja.

Valmentaudutaan yo-kir­joi­tuk­siin. Syvennetään ja yhdistellään aiemmilla kursseilla opittuja taitoja ja harjoitellaan niitä monipuolisesti. Kurssilla opiskelija käyttää Mafynetin sähköisiä yo- kertausmateriaaleja asettamalla siinä omat tavoitteensa ja etenemällä sen mukaisesti omaan tahtiin opettajan avustuksella. Kurssin lopussa suoritetaan pitkän matematiikan preliminäärikoe ja osallistutaan yo-valmennukseen. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Opintojaksossa perehdytään eliöiden keskeisimpiin piirteisiin ja elämän kannalta välttämättömiin ilmiöihin sekä eliökunnan rakenteeseen. Evoluutiomekanismit, niiden merkityksen ymmärtäminen ja evoluution vaiheet ovat merkittävässä osassa opintojaksoa. Ennen kaikkea opintojakso on sukellus luonnontieteelliseen ajattelutapaan, havainnointiin ja biologian tapaan hankkia tietoa. Näitä harjoitellaan myös pienimuotoisia kurssitöitä tekemällä.

Opintojakso muodostuu kahdesta moduulista BI2 ja BI3. Ekologian perusteet käsittelee ympäristötekijöitä, ja niiden vaikutusta eliöiden sopeutumiseen ja levinneisyyteen. Opinnoissa perehdytään myös populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan. Keskeisenä asiana on oppia ymmärtämään, mistä biodiversiteetti syntyy, ja mikä sen merkitys on. Opintojakson toisella puoliskolla käydään läpi ihmisen vaikutuksia ekosysteemeihin. Jakson aikana perehdytään ympäristöongelmiin ja niiden syntymekanismeihin. Lisäksi opitaan syitä sille, miksi ihmisen toimet kutistavat biodiversiteettiä. Opintojakso antaa valmiuksia ymmärtää luonnon toimintaa ja tilaa, sekä tukee kestävän elämäntavan omaksumista. Opintojen aikana myös retkeillään sekä teh­dään pie­ni­muo­toi­nen eko­lo­gi­aa tai ym­pä­ris­tön ti­laa kos­ke­va tut­ki­mus tai ke­hit­tä­mis­pro­jek­ti.

Opintojaksossa opiskellaan luonnon toimintoja solutasolla. Opintojaksossa käydään läpi solun keskeiset rakenteet ja toiminnot aina solujen aineenvaihdunnasta energiatalouteen ja DNA:n rakenteesta solun toimintaa ohjaavien geenien luentaan asti. Lisäksi perehdytään DNA:n periytymiseen sekä perinnöllisyyden perusteisiin. Kokeellisuus on tärkeä osa opintoja. Opintojakson aikana tehdään laboratoriotöitä sekä vieraillaan mahdollisuuksien mukaan LUMA-laboratoriossa.

Ihmisen biologian opintojaksossa opiskellaan ih­mi­sen ana­to­mi­aa ja fy­si­o­lo­gi­aa. Opintojen tarkoituksena on saada kokonaisymmärrys kehon toiminnasta. Opintojaksossa käydään läpi kaikki ihmisen keskeiset elintoiminnot. Näitä ovat kehon säätelyyn, aineenvaihduntaan, liikkumiseen, lisääntymiseen ja puolustukseen liittyvien elimistöjen sekä aistien toiminta. Työskentelytavat ovat kokeellisia ja monipuolisia pitäen sisällään esimerkiksi preparointia sekä erilaisia kehon mittauksia ja testejä. 

Opintojaksossa perehdytään siihen, miten biotieteiden tuottamaa nopeasti kertyvää tietoa sovelletaan ihmisen hyödyksi. Erityisesti tarkastellaan sitä, mikä on biologisen tutkimuksen merkitys tu­le­vai­suu­den on­gel­mien rat­kai­se­mi­ses­sa kestävän kehityksen mukaisesti. Opintojaksossa tutustutaan mikrobiologiaan ja mikrobien monipuoliseen käyttöön biotekniikassa. Lisäksi perehdytään geenitekniikan menetelmiin sekä niiden käyttöön jalostuksessa, lääketieteessä sekä teollisuuden eri aloilla. Opintojaksossa syvennytään myös genomitietoon ja DNA:han perustuvaan yksilön- ja lajintunnistukseen. Kokeellisuus on opintojen keskiössä: opintojakson aikana tehdään useita laboratoriotöitä mm. mikrobeilla, sekä kokeillaan geenitekniikan menetelmiä. 

Opintojakso tukee valmistautumista bi­o­lo­gi­an yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­siin. Opintojaksossa käydään tiiviisti läpi biologian pakollisten ja syventävien opintojaksojen tärkeimmät sisällöt, pyritään hahmottamaan kokonaisuuksia ja biologisia lainalaisuuksia sekä harjoitellaan ylioppilaskoetehtäviin vastaamista. Opintojakso suositellaan opiskeltavaksi ennen ylioppilaskokeeseen osallistumista. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksossa syvennetään kaikkien biologian aiheiden osaamista tekemällä kokeellisia töitä eri biotieteiden aloilta. Opintojen aikana opi­taan luon­non­tie­teel­li­siä ha­vain­noin­ti- ja ana­ly­soin­ti­tai­to­ja, bi­o­lo­gis­ten tut­ki­mus­ten suun­nit­te­lua ja to­teu­tus­ta sekä tu­los­ten ra­por­toin­tia työ­se­los­tus­ten muo­dos­sa. Kokeellisissa töissä tut­ki­taan eli­öi­den ra­ken­tei­ta ja elin­toi­min­to­ja ja tehdään kasvatuskokeita kasveilla ja mikrobeilla. Näiden lisäksi tehdään solun toimintaan liittyviä kokeita sekä ekologisia tut­ki­muk­sia. Ohjelmaan kuuluvat myös mahdollisuuksien mukaan vierailut yliopistolle ja yrityksiin - sekä tietysti luontoon! Opintojakso suositellaan käytäväksi ennen ylioppilaskoetta. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Itä­me­ren eko­lo­gi­aa -opintojakso on ns. kenttäkurssi, jolla opiskellaan biologiaa kentällä eli luonnossa. Opintojaksossa pe­reh­dy­tään Itä­me­ren omi­nai­suuk­siin ja eli­ös­töön oma­koh­tai­ses­ti tut­ki­mal­la. Opintojakso pidetään bi­o­lo­gi­sel­la ase­mal­la kol­men päi­vän mit­tai­se­na in­ten­sii­vi­kurssina. Opis­ke­li­jat pää­se­vät tu­tus­tu­maan ja käyt­tä­mään eri­lai­sia meri­e­ko­lo­gi­an tut­ki­mus­vä­li­nei­tä ja me­ne­tel­miä niin luon­nos­sa kuin la­bo­ra­to­ri­os­sa­kin. Ve­des­tä ja rannoilta otetaan eri­lai­sin menetelmin näytteitä, joita ana­ly­soi­daan niin ulko­ilma­olo­suh­teis­sa kuin la­bo­ra­to­ri­os­sa­kin. Pitkän viikonlopun ai­ka­na tulokset myös kootaan ja esitellään muul­le ryh­mäl­le postereina tai tut­ki­mus­se­mi­naa­ris­sa. Opintojakson aikana opitaan biologisia kokeellisen tutkimuksen taitoja töiden suunnittelusta toteutukseen ja raportointiin asti. Lisäksi opintojakso tarjoaa elämyksiä luonnossa sekä yhteisöllisyyttä. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Geenitekniikan opintojaksossa kokeillaan gee­ni­tek­nii­kan pe­rus­me­ne­tel­miä, sekä tu­tus­tutaan alan luomiin mahdollisuuksiin, tut­ki­mus­lai­tok­siin ja tut­ki­muk­seen. Opintojakso on yhteinen kaikkien Espoon lukioiden kanssa, ja se pi­de­tään mahdollisuuksien mukaan Ota­nie­mes­sä Aal­to Juniorissa 5. periodissa (8. palkissa). Opintojakso jakautuu noin seitsemään ker­taan. Kukin kerta kestää noin 3–3,5 h. Opintojakson aikana esimerkiksi eris­te­tään ja puhdistetaan DNA:ta oikeilla laboratoriomenetelmillä, monistetaan DNA:ta PCR:llä, aje­taan DNA-elektroforeesigeeli ja teh­dään gee­nin­siir­to­. Lisäksi ohjelmaan kuuluu kaksi retkeä alan tutkimuslaitoksiin. Kurs­si on valittavissa Espoon yhteistarjottimella. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksolla perehdytään erilaisiin paikallisiin ja globaaleihin maantieteellisiin ilmiöihin. Opintojakson ai­ka­na seu­ra­taan ajan­koh­tais­uu­ti­soin­tia eri puo­lil­ta maa­il­maa ja hah­mo­te­taan erilaisia ympäristömuutoksia, joita luonnonilmiöt ja ih­mis­kun­ta aiheuttavat. Opintojakson kantavana teemana on ratkaisukeskeisyys sekä ymmärrys eri puolilla maailmaa olevista mahdollisuuksista hil­li­tä, va­rau­tua, en­na­koi­da sekä so­peu­tua erilaisiin muutoksiin. Kes­kei­siä näkö­kul­mia ovat eko­so­si­aa­li­nen kes­tä­vyys, kier­to­ta­lous ja ilmastonmuutos.

Opintojakson tarkoituksena on syventää luonnonmaantieteellistä osaamista hydro-, atmos- ja litosfäärirakenteiden ja toimintojen ymmärtämiseen. Opintojakson keskiössä ovat luonnonprosessit ja niiden syy-seuraussuhteet. Geomediaosaamista syvennetään diagrammien ja taulukoiden laatimisessa sekä niiden tulkinnassa. Erityisesti kiinnitetään huomiota luonnonmaisemien synty- ja kehitysprosesseihin. Opiskelija perehtyy myös luonnonmaantieteellisiin riskeihin sekä niiden varautumiseen eri puolilla maapalloa. Opintojakso pe­reh­dyt­tää myös luon­non­maan­tie­teel­li­sen tie­don käyt­töön yh­teis­kun­nas­sa ja arki­e­lä­mäs­sä.

Opintojaksolla tar­kas­tel­laan ih­mis­maan­tie­teen il­mi­öi­tä, sy­ven­ne­tään ih­mis­toi­min­nan alu­eel­lis­ten piir­tei­den tun­te­mus­ta ja opitaan ihmismaantieteen keskeisiä käsitteitä. Opintojakson keskeiset teemat ovat väestönkasvu, muuttoliikkeet, ihmisoikeudet sekä luonnonvarojen käyttö seurauksineen. Opintojaksolla harjoitellaan geomedian käyttöä eli mm. karttojen, diagrammien ja taulukoiden laatimista sekä tulkintaa. Ihmisoikeuksien ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämisellä tuetaan opiskelijan kasvua aktiiviseksi globaaliksi kansalaiseksi. Opintojakso pe­reh­dyt­tää ih­mis­maan­tie­teel­li­sen tie­don käyt­töön yh­teis­kun­nas­sa ja arki­e­lä­mäs­sä.

Opintojaksolla syvennetään opiskelijan osaamista geomediasta eli kartoista, diagrammeista, taulukoista, paikkatiedosta ja niiden käytöstä. Opintojaksolla perehdytään aluesuunnittelun ja kaavoituksen perusteisiin ja ymmärretään niiden merkitys yhteiskunnassa. Ai­em­mil­la opintojaksoilla han­kit­tu­ja maan­tie­teel­lis­iä tie­to­ja ja tai­to­ja sovelletaan tutkielman tai osal­lis­tu­mis- ja vai­kut­ta­mis­pro­jek­tin to­teut­ta­mi­ses­sa. Opintojakson kes­kei­siä näkö­kul­mia ovat osal­lis­tu­va suun­nit­te­lu, maa­il­man­laa­jui­set ke­hi­tys­tren­dit ja geo­me­di­an käyt­tö tut­ki­muk­ses­sa ja vai­kut­ta­mi­ses­sa. Opintojaksolla toteutetaan myös korkeakouluyhteistyötä.

Opintojakso tukee opiskelijaa valmistautumaan maantieteen ylioppilaskirjoituksiin. Opintojaksolla käydään tiivistetysti läpi maantieteen pakollisten ja syventävien opintojaksojen tärkeimmät sisällöt ja harjoitellaan digitaalisia valmiuksia sekä ylioppilaskoetehtäviin vastaamista. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksolla opiskelija perehtyy kartografian historiaan ja karttojen tekemisen erilaisiin vaiheisiin. Opintojaksolla syvennetään opiskelijan kartografisia taitoja ja paikkatieto-osaamista, kuten erilaisten paikkatietoaineistojen käyttämistä, analysointia ja tulkintaa. Kartografisten taitojen oppimisen lisäksi opiskelija ymmärtää karttojen merkityksen laajemmin maantieteessä sekä niiden eri käyttömahdollisuudet esimerkiksi vaikuttamisen välineenä politiikassa ja yhteiskunnassa. Opintojaksolla harjoitellaan myös Abitti-ympäristön ohjelmistojen (Libre Office, kartta-aineisto) luovaa käyttöä. Opintojaksolla tehdään myös mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä paikkatietoa käyttävien toimijoiden kanssa. Opintojaksoa suositellaan suoritettavaksi GE4-opintojakson jälkeen. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksolla käsitellään Itämeren alueeseen kohdistuvia erilaisia riskitekijöitä. Itämerta koskevissa teemoissa yhdistyvät niin maantieteen, biologian kuin yhteiskuntaopin näkökulmat, joten poikkitieteellinen opintojakso sopii kaikkien näiden oppiaineiden yo-kirjoittajille. Opintojaksolla opiskelija ymmärtää Itämeren luonnonmaantiedettä ja ekologiaa, sekä riskejä, joita ihmistoiminta aiheuttaa. Opintojakson kantavana teemana on, että opiskelija oppii yhdistelemään edellä mainittujen oppiaineiden antia ja soveltaa oppimaansa tietoa Itämerta koskevissa kysymyksissä. Opintojaksolla opiskellaan näille oppiaineille ominaisin monipuolisin ja toiminnallisin tavoin. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksolla tutkitaan erilaisia maantieteellisiä muodostumia, joiden syntymiseen jääkaudella on ollut merkittävä vaikutus. Opintojakso koostuu erilaisista retkistä ja se voidaan toteuttaa esimerkiksi leirikouluna tutkittavan alueen autenttisessa ympäristössä. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää laaja-alaisesti jääkauden synnyttämiä seurauksia ja oppii retkien aikana tunnistamaan erilaisia jääkauden aikaansaamisia muodostumia. Opintojakson ohessa syvennytään myös luonnonmaantieteen tutkimuksellisiin menetelmiin. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksojen tavoitteena on antaa oppilaalle kuva niistä menetelmistä, joilla kokeita ja havaintoja tehdään ja kuinka näistä tuloksista pystytään mallintamaan fysiikkaan liittyviä ilmiöitä. Lisäksi tutustutaan fysiikan suureisiin ,yksiköihin ja SI-järjestelmään. Opintojaksojen tavoitteena on tutustua energian käsitteeseen ja miten energian tuottaminen vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäröivään luontoo. Lisäksi tavoitteena on antaa oppilaalle valmiuksia suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita.

Opintojakson tavoitteena syventää käsitystä energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä, ja antaa oppilaalle käsitys termodynaamisista systeemeistä, sekä kuinka  energia siirtyy systeemien välillä. Lisäksi tavoitteena on ymmärtää ja antaa valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun energiantuotantoon liittyvissä seikoissa nyt sekä tulevaisuudessa.

Opintojaksolla tarkastellaan tasaista ja muuttuvaa liikettä. Moduulissa perehdytään voimaan olennaisena kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaavana suureena ja siihen, miten Newtonin II lakia käytetään mallinnettaessa voiman vaikutusta liiketilan muutokseen. Energiaa ja liikemäärää tarkastellaan mekaniikan keskeisinä käsitteinä ja säilyvinä suureina.

Opintojaksolla syvennetään edellisessä moduulissa omaksuttuja tietoja ja taitoja. Moduulissa perehdytään harmoniseen vuorovaikutukseen ja gravitaatiovuorovaikutukseen sekä niiden aiheuttamiin liikeilmiöihin. Moduulissa tutkitaan ja mallinnetaan ääntä ja ääni-ilmiöitä mekaanisina aaltoliikkeinä.

Opintojaksolla perehdytään keskeisimpiin sähköistä vuorovaikutusta kuvaaviin malleihin sekä sähköenergian ja sähkötekniikan käsitteisiin. Opiskelija saa perustiedot yksinkertaisten virtapiirien suunnittelusta ja tutkimisesta. Moduulissa käsitellään myös sähköturvallisuutta ja tutustutaan sähkötekniikan sovelluksiin. 

Opintojaksolla perehdytään sähkömagnetismiin ilmiöinä, joissa sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset esiintyvät rinnakkain. Moduulissa käsitellään ajasta riippuvia sähkömagneettisia ilmiöitä, joista keskeisin on sähkömagneettinen induktio. Moduulissa tarkastellaan myös sähkömagneettista säteilyä ja erityisesti sen tutuinta lajia, valoa. Sähkömagnetismiin perustuvien sovellusten tarkastelussa keskitytään niiden merkitykseen yhteiskunnan kehityksen mahdollistajana. 

Opintojaksolla perehdytään kvanttifysiikan käsitteelliseen ja teoreettiseen rakenteeseen sekä niiden kokeelliseen pohjaan. Keskeistä on aineen rakenne ja perusvuorovaikutukset sekä se, miten nämä vaikuttavat aineen ominaisuuksiin. Moduuli käsittelee kvanttifysiikan teknologisia sovelluksia sekä sitä, miten kvanttifysiikka ilmenee alkeishiukkastason ilmiöistä nanomittakaavaan ja aina kosmisen mittakaavan ilmiöihin saakka. Tarkastelun kohteena ovat myös erilaiset radioaktiiviseen hajoamiseen, ionisoivaan säteilyyn ja kvantittumiseen perustuvat teknologiat.

Opintojakso tukee opiskelijan valmistautumista fysiikan ylioppilaskokeeseen. Opintojakso arvioidaan numeroarvosanalla.

Opintojaksojen tavoitteena on herättää ja syventää kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan tutustumalla kemian alan ammatteihin ja jatko-opintomahdollisuuksiin sekä kemian merkitykseen kestävän elämäntavan edistämisessä. Opintojaksoissa tutustutaan ainemäärän käsitteeseen ja syvennetään kemiallisten sidosten osaamista. Opiskelija osaa käyttää ominaisuuksien päättelyssä aineen rakenteen malleja, jaksollista järjestelmää ja tietolähteitä.

Kokeellisessa työskentelyssä harjoitellaan erityisesti turvallista ja huolellista työskentelyä sekä johtopäätösten tekemistä havainnoista. 

Opintojakson tavoitteena on osata käyttää ja soveltaa orgaanisiin yhdisteisiin ja ainemäärään liittyviä käsitteitä. Opintojaksossa tutkitaan kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen orgaanisiin yhdisteisiin, ainemäärään ja pitoisuuteen liittyviä ilmiöitä. Opiskelija ymmärtää, kuinka kemiallinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta.

Opintojakson tavoitteena on saada kokonaiskuva kemiallisten reaktioiden moninaisuudesta ja merkityksestä elinympäristössämme. Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä sekä nykyteknologian sovelluksissa. Opintojaksolla tutkitaan kemiallisia reaktioita kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen. Opiskelija ymmärtää aineen häviämättömyyden merkityksen kemiassa.

Opintojakson tavoitteena  on ymmärtää kemiallisen energian varastoinnin ja hyödyntämisen periaatteita ja osata perustella mielipiteitään keskustelussa energiaratkaisuista. Opiskelija ymmärtää energian häviämättömyyden ja energianmuutokset kemiallisissa reaktioissa, sekä tuntee merkittävien metallien ominaisuuksia sekä valmistus- ja jalostusprosesseja ympäristövaikutuksineen. Opiskelija tuntee yhteiskunnassa merkittävien metallien kierrätyksen ja kiertotalouden periaatteet sekä niihin liittyviä ratkaisuja. Opintojaksolla tutkitaan sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja kuvataan niitä malleja käyttäen.

Opintojakson tavoitteena on tunnistaa kemian merkityksen terveyteen ja ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Opintojaksolla tutkitaan kokeellisesti reaktionopeuteen ja kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä, sekä käytetään laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja kemiallisen tasapainon kuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä. Opiskelija osaa esittää tutkimustuloksia graafisesti ja arvioida tutkimustuloksia ja -prosessia. Opintojaksolla tutustutaan teollisuuden prosesseissa ja luonnossa tapahtuviin tasapainoreaktioihin ja niiden merkitykseen.

Opiskelija saa tukea kemian sisältöjen kertaamiseen ja oppii keinoja, joilla kemian ylioppilaskokeeseen voi valmistautua parhaalla. Opintojaksolla kytketään kemian eri moduulien aiheet toisiinsa, tutustutaan vanhoihin ylioppilaskokeisiin ja kehitetään vastaustekniikkaa. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojakson tavoitteena on perehtyä kemian eri osa-alueisiin käytännön laboratoriotyöskentelyn kautta. Opiskelija oppii luonnontieteellisiä havainnointi- ja analysointitaitoja, kemiallisten tutkimusten suunnittelua ja toteutusta sekä tulosten raportointia työselostusten muodossa. Vierailujen ja median kautta tutustutaan kemian mahdollisuuksiin ratkoa ympäristöön ja teknologiaan liittyviä haasteita. Opintojakso annetaan suoritusmerkintä.

Opintojakson tavoitteena on vahvistaa ja syventää orgaanisen kemian osaamista. Opiskelija oppii hyödyntämään molekyylimallinnusta rakenteiden tutkimisessa. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija muodostaa käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin. Opiskelija oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille väitteille perusteluja, hahmottamaan perustelujen rakennetta sekä arvioimaan niiden pätevyyttä. Opiskelija tuntee ja oppii erilaisten vuorovaikutteisten harjoitusten ja keskustelujen kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä. Opiskelija perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin erotteluihin ja osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa. 

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin. Opiskelija osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta sekä hahmottaa normatiivisten ja kuvailevien väitteiden eron. Opiskelija osaa esittää suullisesti ja kirjallisesti johdonmukaisia eettisiä argumentteja sekä perustella moraalin velvoittavuutta. Opiskelija oppii jäsentämään oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan filosofisen käsitteistön avulla. Opiskelija osaa soveltaa etiikkaa ympäristöä ja yhteiskuntaa koskeviin kysymyksiin.

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija perehtyy joihinkin yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin. Opintojaksolla pyritään erittelemään oikeudenmukaisuutta, vapautta, tasa-arvoa ja vallankäyttöä yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita totuudesta, tiedosta, todellisuuden luonteesta ja tieteestä. Opintojaksolla perehdytään tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen päättelyn luonteeseen. Opintojakson aikana perehdytään myös mielipiteiden ja tosiasiaväittämien välisiin eroihin.

Lukiokohtaiset valinnaiset opinnot

Opintojakson tavoitteena on lähteä liikkeelle opiskelijoita askarruttavista filosofisista kysymyksistä. Opiskelija perehtyy opintojakson aikana tarkemmin johonkin filosofian osa-alueeseen tai filosofiin, ja tekee kiinnostuksensa kohteesta seminaarityyppisen tutkielman. Opintojakson aikana opiskelijat esittelevät oman tutkimussuunnitelman ja tutkimuksensa. Opintojaksoon voi mahdollisesti sisältyä myös vierailuja soveltuvin osin. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojakson aikana kerrataan filosofian keskeisiä osa-alueita, tärkeimpiä ajattelijoita ja käsitteitä. Lisäksi harjoitellaan filosofista käsiteanalyysia ja tehdään ylioppilaskirjoituksiin valmistavia harjoituksia. Opiskelijoiden näkemykset niistä sisällöistä, joihin on tarvetta pureutua tarkemmin, pyritään huomioimaan. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Psykologia on tiede, jonka sisällöt perustuvat tieteellisen tutkimuksen avulla hankittuun tietoon. Opiskelu on haastavaa, mielenkiintoista ja hyödyllistä sekä jatko-opintojen että itsetuntemuksen näkökulmasta. Keskeisenä sisältönä ovat ihmisen psyyken eli mielen sisältöjen toiminta ja niiden hermostollinen perusta. Puhumme motiiveista, tunteista, hyvinvoinnista  ja tiedonkäsittelyn toiminnoista sekä syvennymme oppimisen psykologiseen tutkimukseen, joka auttaa arvioimaan ja kehittämään myös omaa oppimista.   

Opintojaksolla tutustutaan elämänkaaressa tapahtuvassa kehityksessä vaikuttaviiin tekijöihin ja niiden keskinäiseen vuorovaikutukseen. Samalla opitaan arvioimaan myös kehityksestä saatua tutkimuksellista tietoa. Opintojaksolla perehdytään  lapsuus-, nuoruus- ja aikuisiän kehitykseen sekä sosiaalisuuden, tunteiden että tiedonkäsittelyn näkökulmasta. Omasta kehityksestä tehtävä portfolio lisää itsetuntemusta ja kykyä soveltaa kehityspsykologista tietoa.

Kurssi tutustuttaa aivoihin kaiken tiedonkäsittelyn perustana ja erilaisiin aivotutkimusmenetelmiin. Tavoitteena on luoda kokonaisvaltaista kuvaa kaikkien tiedonkäsittelytoimintojen yhteydestä toisiinsa. Näitä ovat tarkkaavaisuus, havaitseminen, ajattelu, kieli ja muisti. Tapauskuvausten avulla tutustutaan myös kognitiivisten toimintojen erilaisiin häiriöihin ja opetellaan itse tekemään tutkimusta. 

Kurssi on tunteiden psykologiaa. Keskeisiä teemoja ovat tunteiden synty, kehitys, säätely ja vaikutus kognitiivisiin toimintoihin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, jota tarkastellaan myös unen, resilienssin, stressin ja kriisien näkökulmasta. Tunteet ovat myös tärkeässä roolissa erilaisissa mielenterveyden häiriöissä. Pohditaan häiriöiden syntytaustoja ja erityispiirteitä sekä hoidon mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta omassa ajassamme. 

Kurssi antaa eväitä pohtia persoonallisuutta käsitteenä ja persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä kuten geenejä ja ympäristöä. Kurssilla tutustutaan erilaisiin persoonallisuusteorioihin, älykkyystutkimukseen, persoonallisuuden tutkimuksen välineisiin sekä kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön merkitykseen persoonallisuuden kehityksessä, ajattelussa ja käyttäytymisessä. 

Opintojaksolla tutustutaan sosiaalipsykologiaan tieteenä ja miten sen näkökulma eroaa psykologiasta. Aiheet ovat hyvin käytännönläheisiä kuten sosialisaatio, sosiaalinen havaitseminen, attribuutiot, verbaalinen viestintä, body-language, roolit, stereotypiat, ryhmät ja niiden väliset suhteet, ryhmien sisäinen dynamiikka ja ryhmiin liittymisen syyt. Opinnoissa tutkitaan ajankohtaisia sosiaalipsykologisia ilmiöitä. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Opintojakso perehdyttää median ja median kuluttajan välisiin suhteisiin sekä mediatutkimukseen ja mediateorioihin. Painopiste on ajankohtaisissa mediailmiöissä, media-analyysissä ja mediaesityksissä. Tutustutaan mediaan identiteettien, brändien ja imagojen luojana, samastumisen ja mallintamisen välineenä sekä tunnemyllynä. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojakso valmentaa yo-kirjoituksiin, joihin perehdytään vanhojen yo-tehtävien, opiskelijoiden omien kysymysten ja kertaustehtävien avulla. Opetellaan hyvien vastausten rakentamista, kerrataan, keskustellaan ja hiotaan omia taitoja. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojakso perehdyttää positiivisen psykologian keskeisten teemojen sisältöjen syvälliseen ymmärtämiseen. Näitä teemoja ovat flow, myötätunto, elämän merkityksellisyys, kiitollisuus, sisu, vahvuudet, voimavarat, resilienssi, optimismi, innostus ja kiinnostus, mindfulness, hyvinvointi ja selviytyminen. Opintojakso elää esitelmistä ja opiskelijoiden omasta aktiivisuudesta. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojakso johdattaa opiskelijan historian opiskeluun. Opintojakson teemoina ovat talous-, väestö- ja sosiaalihistoria. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen sekä eurooppalaisten kulttuuripiirien, yhteiskuntien ja globaalin talouden järjestelmän muodostumisen prosessit. Opintojaksolla perehdytään historiallisen tiedon tuottamiseen sekä lähdekritiikkiin.

Opintojakson aiheena on kansainvälinen politiikka ensimmäistä maailmansotaa edeltävästä ajasta meidän päiviimme. Opintojakso perehtyy maailmansotiin ja muihin konflikteihin syventyen niiden syihin ja seurauksiin ja pyrkii tarjoamaan opiskelijoille valmiuksia nykyisen maailmantilanteen ja kansainvälisten suhteiden ymmärtämiseen. Opintojaksolla jatketaan historiatieteen taitojen, kuten lähdekritiikin ja aineistojen hyödyntämisen harjoittelua.

Opintojakson teemana on suomalaisen yhteiskunnan kehitys 1860-luvulta nykypäivään ja Suomen itsenäisen valtion historian käännekohdat. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kehitystä osana kansainvälistä kontekstia. Hän hallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset sekä ymmärtää suomalaisen identiteetin muodostumista ja sen vaikutusta nyky-Suomeen . Opiskelija osaa myös arvioida erilaisia tulkintoja Suomen historiasta ja pohtia tulkintojen taustasyitä.

Opintojakso on kulttuuri- ja aatehistorian kurssi. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee eurooppalaisen kulttuuriperinnön antiikin Kreikasta nykypäiviin ja ymmärtää Euroopan kulttuuriin vaikuttaneita tekijöitä. Hän osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia sekä aatehistoriallisia ilmiöitä.

Opintojakson aiheena on Suomen historia ennen 1860-lukua. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee suomalaista kulttuuriperintöä ja hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen. Hän tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen. Hän osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.

Opintojakso käsittelee kulttuurien kohtaamista ja ulkoeurooppalaisten alueiden historiaa. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä ja erilaisia tapoja jakaa maailma kulttuurialueisiin. Hän ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen ja sen arvojen moninaisuuden. Hän osaa analysoida esim. taiteissa ja uskonnoissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä.

Opintojaksolla perehdytään eurooppalaiseen kulttuuriin ja historiaan, erityisestihistoriapolitiikkaan, kaupunkihistoriaan ja muistamisen kulttuuriin esimerkkikaupungin avulla. Esimerkkikaupunkeja voivat olla mm. Berliini, Pietari, Rooma, Danzig tai Lyypekki. Opintojaksossa tutustutaan siihen, minkälaisia sisältöjä kaupunkitilalle, rakennuksille ja museokokoelmille on muodostunut ja minkälaisia museokokoelmia kaupungissa on. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojakso on tarkoitettu historian ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville opiskelijoille, ja sen aikana kerrataan ylioppilastutkinnossa huomioitavien opintojaksojen sisällöt ja harjoitellaan ylioppilaskokeen vastaustekniikkaa. Opiskelijoiden toiveet sisältöjen suhteen pyritään huomioimaan opintojakson sisältöjen ja toimintatapojen suunnittelussa. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet ja tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot sekä kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Opiskelija ymmärtää yhteiskunnan eri tasot ja hän pystyy tarkastelemaan yhteiskunnan kehitykseen liittyviä tekijöitä eri näkökulmista. Hän tuntee hyvinvointi- ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia hyvinvointimalleja toisiinsa. Opintojaksolla harjoitellaan erilaisia yhteiskuntaoppiin liittyvien aineistojen tulkintaa sekä lähdekriittisten taitojen hallintaa.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii tekemään taloudellisia päätöksiä sekä hallitsemaan omaa talouttaan. Opintojaksossa tarkastellaan taloudellisia kysymyksiä myös eettisyyden ja kestävän kehityksen näkökulmista. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkitykseen yhteiskunnassa ja taloudessa. Opiskelija oppii kansantalouden perusteet, keskeiset käsitteet ja teoriat. Hän osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä perusteluita sekä tarkastella talouspoliittisia ratkaisuja.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa Euroopan unionin toimintaa ja osaa hankkia sitä koskevaa tietoa. Hän ymmärtää vaikutusmahdollisuutensa EU-kansalaisena ja osaa eritellä Euroopan yhdentymisen taustatekijöitä sekä tarkastella sen tarjoamia etuja ja haittoja kriittisesti. Hän osaa arvioida globalisaation vaikutuksia oman elämänsä, Suomen ja Euroopan kannalta. Hän osaa eritellä kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuusympäristöön liittyviä uusia uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

Opintojaksossa perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tavoitteena on harjoitella oikeudellista ajattelua, tutustua tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja oikeudellisen tiedon lähteisiin sekä tutustua tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen. Opintojaksolla tutustutaan myös käräjäoikeuden toimintaan.

Lukiokohtaiset valinnaiset opinnot

Opintojaksolla käsitellään yhteiskunnallisen vaikuttamisen laajaa kenttää. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija muodostaa kuvan yhteiskunnallisen vaikuttamisen monipuolisesta kentästä ja sen yhteyksistä ajankohtaisiin ilmiöihin. Tavoitteena on syventää opiskelijan tietämystä yhteiskunnallisen päätöksenteon perusteista. Opintojakson aikana seurataan aktiivisesti ajankohtaisia ilmiöitä. Opintojaksolla hyödynnetään yhteistyötä lukion ulkopuolisten tahojen kanssa ja kokeillaan monipuolisia työtapoja. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksolla tu­tus­tutaan osa­ke­mark­ki­noi­den toi­min­taan. Opis­ke­li­jal­le muo­dos­tuu kuva osa­ke­mark­ki­noi­den mer­ki­tyk­ses­tä yri­tys­ten, si­joit­ta­jien ja yh­teis­kun­nan näkö­kul­mas­ta. Li­säk­si opis­ke­li­ja op­pii yri­tys­a­na­lyy­sin pe­rus­teet ja yri­tys­a­na­lyy­sin mer­ki­tyk­sen yri­tys­ten lii­ke­toi­min­nan ja tu­le­vai­suu­den kan­nal­ta. Ta­voit­tee­na on myös tu­tus­tut­taa opis­ke­li­jat osa­ke­a­na­lyy­ti­kon työ­hön yh­teis­työ­kump­pa­nei­den kaut­ta. Opintojaksolla tar­kas­tel­laan si­joi­tus­mark­ki­noi­den toi­min­taa. Omai­suus­luo­kis­ta tu­tus­tu­taan en­nen kaik­kea osa­ke­mark­ki­noi­hin. Pää­pai­no on Hel­sin­gin pörs­sin pää­lis­tal­la ole­vat ko­ti­mai­set yh­ti­öt. Opintojaksolla har­joi­tel­laan yri­tys­a­na­lyy­sin te­ke­mis­tä ja konk­reet­ti­ses­ti ak­tii­vis­ta yh­ti­ö­va­lin­taa. Sa­mal­la pei­la­taan yri­tys­ten toi­min­taa myös ym­pä­röi­vään yh­teis­kun­taan. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojakso on tarkoitettu yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville. Tavoitteena on kerrata yhteiskuntaopin opintojaksojen keskeisiä käsitteitä ja pohtia erilaisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten ilmiöiden taustoja. Lisäksi opintojaksolla harjoitellaan vastaustekniikkaa ja monipuolisen esseevastauksen kirjoittamista. Opiskelijoiden toiveet opintojakson sisältöjen ja menetelmien suhteen pyritään huomioimaan opintojakson suunnittelussa. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksolla tutustutaan uskontotieteen näkökulmasta uskontoon maailmanlaajuisena ilmiönä, pohditaan uskonnon ja tieteen suhdetta, maailman uskontotilannetta, uskonnollisuuden erilaisia muotoja ja uskonnollisen yleissivistyksen merkitystä. Opintojaksolla tutustutaan Lähi-idän uskontoihin juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin sekä niiden yhteisiin juuriin, piirteisiin, sisäiseen moninaisuuteen ja vaikutukseen yhteiskunnassa ja eri kulttuureissa. Opiskelussa käytetään monimuotoisia, opiskelijoiden omaan aktiivisuuteen painottuvia opetusmenetelmiä. 

Opintojaksolla tutustutaan kristinuskon ja eri kirkkokuntien syntyyn sekä kristinuskon ilmenemismuotojen moninaisuuteen eri puolilla maailmaa.Kristinuskoa tarkastellaan niin valtiollisesta, poliittisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta, unohtamatta kristinuskon erilaisia kulttuurisia vaikutuksia. Opiskelussa käytetään monimuotoisia, opiskelijoiden omaan aktiivisuuteen painottuvia opetusmenetelmiä.

Opintojaksolla tutustutaan Aasiassa ja Kaukoidässä syntyneisiin uskontoihin. Tarkastelussa ovat hindulaisuuden, buddhalaisuuden sekä Kiinan ja Japanin uskontojen uskomukset, rituaalit, suuntaukset sekä vaikutukset kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Lisäksi tutustutaan alkuperäiskansojen uskontoihin ja uususkonnollisiin liikkeisiin. Opiskelussa käytetään monimuotoisia, opiskelijoiden omaan aktiivisuuteen painottuvia opetusmenetelmiä. Opintojaksolla pyritään tekemään vierailuita uskonnollisiin kohteisiin ja kutsumaan tunnille eri maailmanuskontojen edustajia.

Opintojaksolla keskiössä ovat suomalainen uskonnollisuus, uskonnollinen monimuotoisuus ja katsomuskeskustelu sekä katsomuksien ja yhteiskunnan vuorovaikutus. Opintojaksolla tutustutaan suomalaisen uskonnollisuuden syntyyn, kehitykseen sekä ajankohtaisiin trendeihin sekä niistä tehtyyn tutkimukseen. Opiskelussa käytetään monimuotoisia, opiskelijoiden omaan aktiivisuuteen painottuvia opetusmenetelmiä. Opintojaksolla pyritään tekemään vierailuja ja kutsumaan vierailijoita oppitunneille.

Opintojaksolla keskiössä ovat uskonto ja uskonnollisuus tieteen tutkimuskohteena sekä uskonnon ja taiteen suhde. Opintojaksolla perehdytään erilaisiin uskonnontutkimuksen näkökulmiin ja tutustutaan ajankohtaiseen tieteelliseen keskusteluun uskonnoista. Uskontotieteellisen tarkastelun lisäksi opintojaksolla perehdytään siihen, miten uskonnot ja kulttuuri elävät vuorovaikutuksessa toisiinsa sekä miten taiteessa ja populaarikulttuurissa käsitellään uskonnollisia teemoja ja hyödynnetään uskonnollista symboliikkaa. Opiskelussa käytetään monimuotoisia, opiskelijoiden omaan aktiivisuuteen painottuvia opetusmenetelmiä ja pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään vierailuita ja kutsumaan oppitunneille vierailijoita.

Opintojaksolla keskitytään analysoimaan ja arvioimaan uskonnon ja median välisiä suhteita sekä uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä. Opintojakson keskiössä on median vaikutusvalta, medioiden välittämä kuva uskonnoista ja mediakritiikki. Opintojaksolla tuotetaan itse uskontoihin liittyvää mediasisältöä ja laaditaan media-analyysejä. Opintojaksolla pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään vierailuita sekä kutsumaan tunnille median tuottajia tai alan asiantuntijoita.

Kertauskurssi on uskonnon ylioppilaskokeeseen osallistujille. Opintojaksolla harjoitellaan ylioppilaskokeisiin vastaamista. Opintojakson keskiössä ovat opiskelijoilta itseltään nousevat kysymykset lukion uskontoon liittyvistä teemoista. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksolla perehdytään elämänkatsomuksen perusteisiin ja niiden erittelyyn. Opintojakso muodostaa johdannon elämänkatsomustiedon opiskeluun lukiossa. Tavoitteena on mm. kyetä erittelemään hyvän elämän tunnusmerkkejä ja seuraamaan niistä käytyä keskustelua. Opintojakson teemoja ovat mm. erilaiset maailmankuvat ja ihmiskäsitykset.

Opintojaksolla perehdytään yhteiskunnan kriittiseen tarkasteluun ja yhteiskuntaa käsittelevään keskusteluun. Tavoitteena on mm. yhteiskunnan tieteellisen tarkastelun mahdollisuuden hahmottaminen. Opintojakson teemoja ovat mm. yhteiskunnan rakenne ja siinä vaikuttavat voimat sekä yhteiskunnallinen keskustelu.

Opintojaksolla tarkastellaan kulttuurin kokonaisuutta elämänkatsomustiedon näkökulmasta. Aihealueita ovat mm. kulttuuritutkimuksen perusteet, kulttuurillisen identiteetin muodostuminen sekä kulttuurien vuorovaikutus. Tavoitteena on, että opiskelija mm. ymmärtää kulttuurin osana omaa elämänkatsomustaan, tuntee kulttuuritutkimuksen käsitteistöä ja ymmärtää kulttuurin historiallista rakentumista.

Opintojakso syventää opintojakson ET1 aiheena olleen elämänkatsomuksen ja sen osatekijöiden tarkastelua. Kohteena on mm. katsomuksia kuvaavien käsitteiden analyysi sekä eri katsomusten historia. Tavoitteena on mm., että opiskelija osaa eritellä elämänkatsomusta käsitteellisesti ja ymmärtää katsomusten historiallisen muutoksen.

Opintojaksolla erilaisiin uskontoihin ja uskomusjärjestelmiin perehdytään uskontotieteellisesti mm. uskontokritiikkiä hyödyntäen. Tarkastelussa huomioidaan käsitteiden lisäksi uskontojen historiallinen kehitys. Opintojakson tavoitteena on mm., että opiskelija perehtyy suuriin maailmanuskontoihin ja kykenee ymmärtämään erilaisten uskonnollisten ja uskonnottomien maailmankatsomusten sisältöjä.

Opintojakson aiheena on tulevaisuus. Siihen perehdytään mm. tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta sekä kiinnittämällä huomiota tulevaisuuteen vaikuttamiseen mm. nykyhetken arvojen avulla. Tavoitteena on mm., että opiskelija tuntee tulevaisuudentutkimuksen käsitteistöä ja ymmärtää eri tapoja vaikuttaa tulevaisuuteen nykyhetkessä.

Opintojakson tavoitteena on opiskelijan terveysosaamisen kehittäminen. Opinnoissa käsitellään asiatietojen ja käsitteiden hallintaa, terveyteen liittyviä taitoja, kykyä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun, itsetuntemuksen syventymistä sekä eettistä vastuullisuutta. Se mahdollistaa terveyden laaja-alaisuuden hahmottamisen sekä antaa valmiuksia tunnistaa ja muokata tekijöitä, jotka mahdollistavat opiskelijan oman ja muiden ihmisten terveyden sekä ympäristön terveellisyyden arvostamisen, edistämisen ja ylläpitämisen. Opiskelija ymmärtää terveyden fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina sekä toimintakykynä.

Opinnoissa kehitetään valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen liittyvää tietoa ja viestintää sekä perehdytään tutkimustiedon hankkimisen periaatteisiin. Keskeistä on mediaympäristön ohella tarkastella myös muiden elinympäristöjen terveysvaikutuksia sekä arvioida omien valintojen merkitystä ympäristön terveellisyydelle. Lisäksi opinnoissa syvennytään riippuvuuksiin ja niiden vaikutuksiin. 

Opinnoissa ohjataan tarkastelemaan laajasti terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisia kehityslinjoja sekä tulevaisuuden haasteita yhteiskunnassa. Tehtävänä on avata keskeisiin tarttumattomiin ja tartuntatauteihin liittyviä tekijöitä sekä tarkastella sosiaali- ja terveyspalvelujen, itsehoidon ja omahoidon merkitystä terveydelle. Olennaista on myös perehtyä terveyteen ja sairauksiin liittyviin eettisiin kysymyksiin sekä globaaleihin terveyshaasteisiin.

TE3 Terveys ja yhteiskunta (2op)

Opinnoissa tarkastellaan terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisia kehityslinjoja sekä tulevaisuuden haasteita yhteiskunnassa. Opinnoissa perehdytään keskeisiin tarttumattomiin ja tartuntatauteihin liittyviin tekijöihin sekä tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen, itsehoidon ja omahoidon merkitystä terveydelle. Olennaista on myös ymmärtää terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja globaaleja terveyshaasteita.

Moduuli valmentaa ylioppilaskirjoituksia varten. Käydään läpi keskeisiä kokonaisuuksia ja pyritään sitomaan eri opintojaksojen asioita toisiinsa. Moduulissa käydään läpi vanhoja ylioppilastehtäviä, terveystiedon jäsentelymalleja ja harjoitellaan ylioppilaskokeen vastaustekniikkaa. Osallistujat saavat vaikuttaa käsiteltäviin teemoihin. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksolla perehdytään erilaisiin ensiapua vaativiin tilanteisiin. Toimintaa harjoitellaan tunneilla  käytännönläheisesti. Käsiteltäviin sisältöihin kuuluvat  tapaturmat, sairauskohtaukset, ja toiminta vesipelastus, tulipalo - ja onnettomuustilanteissa. Kurssilla tutustaan paikalliseen viranomaistyöhön (ensivaste, palo - ja pelastuslaitos, meripelastus). Opintojaksosta ei saa ensiapu-korttia, mutta kurssi soveltuu lisämerkinnäksi osaksi CV. Opintojaksoa suositellaan terveystiedon ylioppilaskokeeseen osallistujille. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää liikuntataitojen sekä fyysisen aktiivisuuden merkityksen oman toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opintojaksossa keskeistä on monipuolisten liikuntataitojen harjoittelu ja niiden soveltaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa opiskeluympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen.

Opintojaksolla opiskelijaa opetetaan ja kannustetaan liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, että liikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muodostuu arjen valinnoista ja pitkäkestoisen istumisen välttämisestä. Opiskelijaa kannustetaan  havainnoimaan arkisia toimintatapojaan ja pohtimaan valintojaan kestävän tulevaisuuden, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opetus toteutetaan rakennettua ja rakentamatonta opiskeluympäristöä sekä liikunta- ja hyvinvointiteknologiaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntäen.

Opintojakson tavoitteena on erityisesti edistää opiskelijan fyysistä toimintakykyä sekä monipuolistaa opiskelijan liikunnallista osaamista ja koettua pätevyyttä uuden oppimisen myötä. Opinnoissa tutustutaan erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin ja tehdään yhteistyötä lähialueiden eri seurojen kanssa. Lajeina mm. jousiammunta, miekkailu, padel ja boulderointi.

Opintojaksolla perehdytään rytmiikan ja tanssin alalajeihin sekä harjoitellaan tanssin koreografian suunnittelua ja tekemistä.  Opiskelijat suunnittelevat myös vanhojen tansseihin "oman tanssin". Opintojen  tavoitteena on erityisesti edistää opiskelijan luovuutta,  sosiaalista toimintakykyä ja yhteenkuuluvuutta liikunnan avulla. Työtavoissa painottuvat opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta.

Opintojakson tavoitteena on edistää opiskelijan fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, myönteistä minäkuvaa, voimavaroja ja jaksamista liikunnan avulla. Opetuksessa korostuvat toiminta- ja opiskelukyvyn tukeminen sekä liikunnan ilo ja virkistys. Opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat rentoutus ja kehonhuolto, hikiliikunta sekä virkistystä lisäävät liikuntamuodot.

Opintojaksolla edistetään opiskelijoiden yhteisiä liikuntamahdollisuuksia. Tunneilla pelataan tuttuja joukkuepelejä ja kehitetään pelitaitoja. Sisältöjen tarkentaminen tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa. Lajeina voivat olla esimerkiksi jalkapallo, pesäpallo, koripallo, lentopallo, salibandy, jääpelit jne. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Opintojaksolla harjoitellaan erilaisia seura- ja vanhojentansseja esityskokonaisuudeksi, joka esitetään yleisölle koulun Wanhojen päivänä mahdollisen orkesterin säestyksellä. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksolla opiskelija saa elämyksiä talviliikunnan eri mahdollisuuksista (lautailu, laskettelu, hiihto, telemark, crossi, nopeuslasku yms). Opintojakson aikana käydään läpi liikunnan vaikutuksia yleiseen hyvinvointiin sekä terveyteen. Opintojakso toteuttaa myös osaltaan Kaitaan lukion Liikkuva opiskelu -henkeä   Tärkeänä osana opintojaksoa on yhteisöllisyyden kehittäminen ja vuorovaikutustaidot. Opintojakso toteutetaan muutaman päivän mittaisena retkenä laskettelukeskukseen. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojakson tavoitteena on lisätä virkistystä, liikuntaa ja hyvinvointia opiskelijan päivään. Suoritustapa opintojaksolle on itsenäinen ja toteutetaan koulupäivien aikana. Opintojakson alussa opiskelija suunnittelee itselleen monipuolisen liikuntasuunnitelman ja toteuttaa sen periodin aikana. Liikunnanopettaja ohjaa suunnittelun alkuvaihetta ja opastaa opiskelijaa oikeaoppiseen periodin toteuttamiseen. Opiskelija vastaa kirjallisesta raportoinnista ja opintojakson etenemisestä. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä. 

Opintojaksolla tutustutaan luonnossa liikkumiseen, retkeilyyn ja erätaitoihin. Opintojakson tavoitteena on saada elämyksiä luonnosta ja retkeilystä sekä kehittää luontosuhdettaan ja taitojaan luonnon havainnoinnissa. Kurssin sisältöön kuuluu mm. vaellusvarusteisiin tutustumista, erätaitojen harjoittelua, tutustuminen jokaisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä kehittää yleisesti retkeilytaitoja. Opintojakson aikana yhdessä opiskelijoiden kanssa suunnitellaan ja toteutetaan yön yli kestävä eräretki. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä. 

Opintojaksolla opetellaan rentoutumaan ja rauhoittumaan sekä opettelemaan läsnäoloa hetkessä. Lisäksi tutustutaan stressinhallinta- ja palautumiskeinoihin. Näihin tavoitteisiin pyrimme mm. joogan, pilateksen ja mindfulnessin avulla, kehittämällä hengitystekniikkaamme sekä harjoittelemalla rauhoittumista, rentoutumista ja hetkessä olemista. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan liikunnassa. Opintojaksolla pohditaan monipuolisesti liikunnan merkitystä omassa elämässä samalla kehittäen omaa fyysistä toimintakykyä, liikunnallista erityisosaamista, harrastuneisuutta ja yhteistyökykyä. Opintojakso sisältää liikuntakykyisyyden, liikuntatietojen, erityisosaamisen, harrastuneisuuden ja yhteistyötaitojen sekä portfolion toteuttamisen. Opintojakson suorittamiseen vaaditaan viiden liikunnan opintojakson suoritukset, joista yksi voi olla lukiodiplomi.

Opintojaksolla kehitetään äänenkäyttöä ja yhteismusisointitaitoja sekä pohditaan musiikin merkitystä elämässä ja yhteiskunnassa. Opintojaksolla opiskelija pohtii musiikillista identiteettiään sekä kehittää omaa muusikkouttaan.  

Opintojaksolla syvennetään omaa osaamista musiikillisissa ilmaisutavoissa ja kehitetään yhteismusisointitaitoja sekä taiteellista ilmaisua. Sen lisäksi opintojaksolla analysoidaan musiikin kulttuurisia piirteitä ja merkityksiä. Mahdollisuuksien mukaan opintojaksolla käydään konsertissa tai tutustutaan muihin taide- ja kulttuuripalveluihin. 

Opintojaksolla tutustumme erilaisten kulttuurien musiikkimaailmoihin sekä tutkimme musiikin kulttuurisidonnaisuutta ja kulttuurien välisiä kytköksiä. Pohdimme myös kulttuurien välisten vastavuoroisuuksien haasteita ja mahdollisuuksia.

Opintojaksolla kehitämme luovaa osaamista musiikillisessa prosessissa sekä vastuullista ryhmässä toimimista. Opintojaksolla myös syvennetään ymmärrystä musiikillisen vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen tavoista sekä musiikin suhdetta muihin taiteenlajeihin ja mediaan.

Kurssilla perehdytään lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen rakenteeseen ja ylioppilastutkintoon. Edellisten lisäksi tutustutaan jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyviin tietolähteisiin ja hakujärjestelmiin. Opiskelija harjaantuu lukiossa vaadittaviin opiskelutaitoihin sekä omien vahvuuksien ja kiinnostusten kohteiden kartoittamiseen.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää jatko-opintovalintojensa tueksi itsetuntemustaan sekä elämänsuunnittelu ja -hallintataitojaan. Opiskelija perehtyy jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta keskeisiin asioihin ja tutustuu toisen ja korkea-asteen  koulutusvaihtoehtoihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kurssilla tehdään vierailuja ja järjestetään vierailijoita opiskelijoiden tarpeiden mukaan (mm. Ammattien aamu). Kurssin lopuksi tehdään jatko-opintosuunnitelma.

Lukiokohtaiset valinnaiset opinnot

Tutorkurssilla opiskelijat kouluttautuvat ryhmän ohjaajiksi ja pääsevät vaikuttamaan koulun opiskeluilmapiiriin ja lisäämään koulun yhteisöllisyyttä. Koulutuksessa keskitytään itsevarmuuden kehittämiseen sekä  harjoitellaan vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja. Tutorin keskeisimpiä tehtäviä on osallistuminen lukion aloittavien opiskelijoiden ryhmäyttäminen ja lukio-opintojen esitteleminen peruskoululaisille. Kurssille hakeudutaan hakemuksella ensimmäisen vuosikurssin syksyn aikana.

Opintojaksossa käytetään monipuolisesti erilaisia kuvailmaisun välineitä, materiaaleja ja teknologioita itsenäisesti sekä ryhmän jäsenenä. Tutkitaan ja tulkitaan eri aikojen, kulttuurien ja yhteisöjen visuaalista kulttuuria sekä taiteen ajankohtaisia ilmiöitä.  Tutustutaan visuaalisen kulttuurin käsitteistöihin sekä näkemyksiin taiteen tehtävistä. Opiskelija tarkastelee tuottamiaan omia kuvia suhteessa taiteen kuviin ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin.  

Opintojaksossa tutustutaan arkkitehtuurin, muotoilun sekä median käsitteistöihin ja kuvastoihin havainnoiden digitaalisia, rakennettuja ja luonnonympäristöjä. Työskentelyssä sovelletaan arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen prosesseja, teknologioita ja toimintatapoja itsenäisessä kuvailmaisussa ja ryhmän jäsenenä. Opiskelija tarkastelee ympäristön kuvien yhteyksiä omiin kuviinsa, taiteeseen ja kulttuuriperintöön. 

Syvennetään omakohtaista suhdetta digitaaliseen kuvaan, mediaan, taiteeseen ja teknologiaan. Perehdytään erilaisiin ilmaisu-, tuotanto- ja esitystapoihin.  Opintojaksossa tulkitaan, tuotetaan, muokataan ja esitetään kuvia digitaalisesti sekä muilla keinoilla. Opiskelija perehtyy median, viestinnän ja taiteen käsitteistöihin ja kuvastoihin sekä tutkii itselle merkityksellisiä yhteiskunnallisia ja globaaleja ilmiöitä.

Tarkastellaan eri aikoina, eri kulttuureissa tuotettua taidetta. Kuvia tuotetaan sekä perinteisillä että uusilla kuvan tekemisen, muokkaamisen ja esittämisen keinoilla. Kuvien tarkastelun ja kuvailmaisun lähtökohta on opiskelijoille merkityksellisissä kuvissa sekä taiteen maailmoissa, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Opiskelija tutkii, tulkitsee ja arvottaa taiteen kuvien henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä näyttelykäynneillä ja muita työtapoja käyttäen.

Tarkastellaan nykytaiteen taustalla olevia taidekäsityksiä ja ajankohtaisia ilmiöitä ja sekä taiteen ja kulttuurin välistä vuorovaikutusta. Etsitään omakohtaisia työtapoja ja harjoitellaan prosessinomaista työskentelyä, työprosessien dokumentointia ja arvioimista. Tehdään nykytaiteeseen liittyviä näyttelykäyntejä ja omia nykytaiteen keinoin toteutettuja työprojekteja. Opiskelija valitsee työprojektiinsa itselle sopivan tekniikan ja toteutustavan. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Opiskellaan perustiedot ja taidot tekniikoista, joilla voi luoda, siirtää, painaa tai vedostaa kuvia erilaisten apuaineiden, kaavioiden ja painolaattojen avulla. Kokeillaan tekniikoita pienimuotoisten töiden muodossa. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa opintojakson päätyön valitsemallaan tekniikalla. Teos voi olla kankaalle painettu tai siirretty, syvä- tai kohopainotyö tai erilaisilla monotypiatekniikoilla toteutettu. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Perehdytään kameran toimintaan, valokuvailmaisuun, sommittelun keinoihin ja kuvien tulkintaan. Opitaan digitaalisen valokuvan säätötapoja ja kuvankäsittelyä kuvankäsittelyohjelmalla. Tarkastellaan ja analysoidaan erilaisia valokuvia ja tehdään opiskelijalle läheisiin aiheisiin liittyviä valokuvaustehtäviä. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Opiskellaan saven käsittelyn perustekniikat, materiaaliin liittyvät tekniset ratkaisut ja keramiikan keskeiset koristelumenetelmät. Materiaaleina käytetään matalan polton puna- ja valkosavia, mustasavea, engobevärejä, läpinäkyvää lasitetta ja värillisiä sivellinlasitteita. Tavoitteena on hallita kolmiulotteiset isohkot rakenteet ja työvaiheet. Työt poltetaan keramiikkauunissa. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Perehdytään taiteeseen ympäristössämme ja taiteen ajankohtaisiin ilmiöihin. Opintojakson aikana toteutetaan taideprojekti, jonka teema on vuosittain vaihtuva. Projekti suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oman työryhmän, kurssin muiden opiskelijoiden ja mahdollisesti koulun ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa. Työskentelyssä korostuvat tiimityöhön osallistuminen, prosessin dokumentointi, työvaiheiden arviointi sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opiskellaan digitaalisen kuvan peruskäsitteet. Kuvien luonti ja muunteleminen kuvankäsittelyohjelmalla. Sisältönä mm. käyttöliittymän osien hallinta, digitaalisten kuvien värien muuntelu ja korjailu, työkalujen ominaisuudet, tasojen avulla työskentely, erilaiset kuvatilat, tiedosto- ja tallennusmuodot ja niiden käyttö. Opetellaan myös erilaisia kuvien siirto-, tulostus- ja tallennustapoja. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Kehitetään kuvakerronnan ja piirtämisen taitoa. Harjoitellaan muodon, mittasuhteiden ja perspektiivin kuvaamista sekä tutkitaan eri piirtimien ja paperilaatujen ilmaisullisia mahdollisuuksia. Toteutetaan mielikuvituksen käyttöön ja havaintojen tekoon perustuvia tehtäviä sekä harjoitellaan ihmisen piirtämistä käyttämällä erilaisia piirtimiä kuten puukyniä, hiiliä, liituja, tussipiirtimiä, grafiittikyniä ja lyijykynää. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Saadaan tietoa öljy- ja akryylivärien sekoittamisesta, maalausmateriaaleista ja -välineistä sekä syvennetään väriopin tietoutta. Opitaan öljyvärimaalauksen perusteet ja kokeillaan sekatekniikoita. Harjoitellaan maalaamisen sisällöllisten ja ilmaisullisten merkitysten luomista ja tarkastellaan maalaustaidetta oman työn ideoinnin ja oman maalausilmaisun kehittämisen näkökulmasta. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Kurssilla opiskellaan 3D-tulostamisessa tarvittavia mallintamisohjelmia. Tutustumme orgaaniseen ja geometriseen suunnitteluun. Kurssilla käytetään mm. Sculptris- ja Tinkercad-ohjelmia. Kokeilemme mallien tulostamista ja monimutkaisempien mallien tulostamiseen käytämme 3D-tulostuspalvelua. Harjoittelemme myös 3D-tiedostojen jatkokäsittelyä Photoshopissa. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Opiskelija tekee opintojakson aikana opinnäytetyön valitsemaltaan visuaalisen kulttuurin alueelta. Lopputyö koostuu opiskelijan ideoimasta taiteellisesta tuotoksesta ja siihen liittyvästä työprosessia kuvaavasta portfoliosta. Portfolio sisältää tavoitteiden asettelua, luonnoksia, kuvallis-kirjallisen prosessinkuvauksen sekä työkokonaisuuden itsearvioinnin. Opiskelija osoittaa taiteen tuntemustaan portfoliossa. Opiskelijalla on oltava vähintään neljä kuvataiteen opintojaksoa suoritettuna ennen lopputyötä. Opintojakson valinneille pidetään infotilaisuus ensimmäisessä periodissa. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana.

Opintojakson aikana tehdään valtakunnallisten ohjeiden ja tehtävänantojen mukainen opinnäytetyö. Lukiodiplomi koostuu teoksesta sekä portfoliosta, jossa opiskelija kuvaa ja arvioi työprosessiaan ja osoittaa kuvataiteen tuntemustaan. Työn arvioivat ohjaava opettaja ja ulkopuolinen arvioija. Työn ulkoinen arviointi kohdistuu portfolioon ja teokseen sekä niiden muodostamaan kokonaisuuteen.

Opintojakso arvioidaan arvosanalla 4-10 ja päättötodistuksessa suoritusmerkinnällä. Lukiodiplomin suorittamisesta saa valtakunnallisen lukiodiplomitodistuksen. Opiskelijalla täytyy olla vähintään neljä kuvataiteen opintojaksoa suoritettuna ennen kurssille ilmoittautumista. Opintojakson valinneille pidetään infotilaisuus ensimmäisessä periodissa. Tulevan lukukauden tehtävävaihtoehdot ja ohjeistus ovat nähtävillä edellisen kevätlukukauden lopussa Opetushallituksen sivuilla, tästä linkistä (avautuu uuteen välilehteen) https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kuvataiteen-lukiodiplomi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Opintojakson tavoitteena on kehittää opis­ke­li­joi­den tie­to­tek­ni­siä val­miuk­sia ja eri­lai­s­ten di­gi­taa­lis­ten op­pi­mis­a­lus­to­jen käyt­töä lu­kio-opin­to­ja var­ten. Opis­ke­li­ja op­pii käyttämään lukio-opinnoissa tarvittavia ohjelmistoja ja hyö­dyn­tä­mään omaa pää­te­lai­tet­taan opis­ke­lus­sa ja oman työn­sä or­ga­ni­soin­nin vä­li­nee­nä. Opiskelija tutustuu sähköiseen Abitti-koejärjestelmään sekä sen ohjelmistoihin ja oman abittitikun päivittämiseen.

Opintojaksolla saadaan monipuoliset taidot työstää erilaisia dokumentteja tekstinkäsittelystä tiedonhankintaan ja opitaan tuntemaan tekijänoikeudet, di­gi­taa­lis­ten pal­ve­lui­den tur­val­li­nen käyt­tö sekä yk­si­tyi­syy­den ja hen­ki­lö­koh­tais­ten tie­to­jen suo­jaa­mi­nen ver­kos­sa. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksolla opitaan tietoja ja taitoja kestävän elämäntavan toteuttamiseksi. Opintojakso kattaa Agenda 2030 -tavoitteiden mukaisesti ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen sekä taloudellisen ulottuvuuden kestävästä elämäntavasta. Opintojaksolla toteutetaan yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, pyritään laajan kokonaiskuvan luomiseen kestävyyden teemoista sekä ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan.  Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.

Opintojaksolla perehdytään maailmaan ja kulttuureihin elokuvien kautta. Opintojaksolla katsotaan ajankohtaisia kansainvälisiä elokuvia ja dokumenttielokuvia. Elokuvien avulla tutustutaan eri kulttuurien arkitodellisuuteen ja niistä kerrottuihin tarinoihin. Tavoitteena on lisäksi oppia ymmärtämään elokuvan mahdollisuuksia ja keinoja kuvata maailmaa ja vaikuttaa. Työtapoina käytetään ryhmä- ja parikeskusteluja sekä erilaisia projektitöitä. Opintojaksolle osallistuminen ei vaadi tuntemusta elokuvista taiteenlajina, kiinnostus maailmaan ja ajatusten vaihtamiseen yhdessä muiden kanssa riittää. Opintojaksosta annetaan suoritusmerkintä.