Niittykummun nimistö
Niittykummun kaupunginosaan kuuluvat varsinaisen Niittykummun lisäksi Niittysilta ja Tontunmäki.
Niittykummun nimistö
Nykyisen Koivu‑Mankkaan tien pohjoispään luona on ollut pelto nimeltä Björkmankansåkern, ja lähellä nykyistä Orionintietä on ollut haka, jolla oli nimi Björkmankanshagen. Lisäksi nykyisen Kalevalantien länsipään kohdalla oli kylätie tai peltotie, jota kutsuttiin nimellä Björkmankanstådet (myös Björkmanktådet). Nämä vanhat paikannimet perustuivat asumuksennimeen Björkmankans.
Myös nykyisessä kaupunkinimistössä on Björkmankans‑nimen pohjalta muodostettuja nimiä: alueennimi Koivu‑Mankkaa – Björkmankans ja kadunnimi Koivu‑Mankkaan tie – Björkmankansvägen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Koivu‑Mankkaan tie johtaa Merituulentieltä Mankkaan suuntaan. Kadun itäpuolella on Tapiolan urheilupuisto ja länsipuolella Tontunmäki. Nimi tulee vanhasta torpannimestä Björkmankans. Torppa sijaitsi kadun pohjoispään lähellä nykyisellä Orionin alueella.
Vanhoja paikannimiä niillä main ovat olleet myös pellonnimi Björkmankansåkern, haannimi Björkmankanshagen ja peltotiennimi Björkmankanstådet.
Koivu‑Mankkaan tien nimi liittyy myös asuinalueennimeen Koivu‑Mankkaa – Björkmankans, jolla tarkoitetaan kadun pohjoispään koillispuolisia pientalokortteleita.
Nykyisen Koivu‑Mankkaan tien varret kuuluivat vanhastaan Mankansin kylään. Sen sijaan nykyinen Mankkaan kaupunginosa alkaa virallisesti vasta Koivu‑Mankkaan tien ja Koivu‑Mankkaan pohjoispuolelta.
Nimeä on käytetty 1970- ja 80‑luvulla muodossa "Koivumankkaantie", mutta suomenkielisen nimen oikea kirjoitusasu on "Koivu‑Mankkaan tie". Vuosien 1970 ja 1972 Espoon opaskartoissa kadulla oli nimenä Ylämankkaantie – Björkmankansvägen. Espoon nimitoimikunta ehdotti nimeä Koivumankkaantie – Björkmankansvägen toukokuussa 1970.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Tomtekullan eli Tontunmäen asukkaat ehdotivat asuinalueensa teille nimiä 1950‑luvun lopussa. Asukkaitten muodostama Tomtekullan nimikomitea lähetti ehdotuksensa 1957 ja 1958 Espoon tiennimilautakunnalle, joka käsitteli ehdotusta ja teki siihen muutoksia.
Tomtekullan nimikomitean 3.1.1958 lähettämässä ehdotuksessa nimien aiheet ovat enimmäkseen tonttuihin ja joulunaikaan liittyviä. Yksi nimistä on Loppiaistie – Trettondagsvägen. Ehdotuksen selostuksessa Tomtekullan nimikomitea toteaa, että tie, jolle nimeä Loppiaistie ehdotetaan, on kyllä olemassa, mutta tieyhteys on palstoille pääsemisen kannalta tarpeeton. Tie olikin jo sovittu poistettavaksi, mutta ehdotuksessa sillekin annnettiin vielä nimi, varmuuden vuoksi. Jonkin ajan kuluttua tieyhteys poistettiinkin käytöstä, eikä sille otettu koskaan käyttöön Loppiaistie-nimeä tai muutakaan nimeä.
Espoon tiennimilautakunnan ja mm. kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyssä 1958 ja sen jälkeen 1960- ja 70‑lukujen nimistösuunnitelmissa Tontunmäen tiennimistö muuttui niin, että 3.1.1958 ehdotetuista nimistä on nykyisin samassa muodossa käytössä ainoastaan ruotsinkielinen nimi Tomtekullavägen. Esimerkiksi tieosuus, jolle asukkaat ehdottivat 1958 nimeä Tiernapojantie, on nykyisin Kotitontuntien pohjoisosa.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Ängskulla on ollut 1800‑luvulla Gräsan kartanoon kuulunut torppa, joka itsenäistyi pientilaksi vuonna 1926. 1960‑luvulla alueelle rakentui asuinalue, jota alettiin kutsua Niittykummuksi. Nimipari Niittykumpu – Ängskulla tunnettiin opaskartassa 1960‑luvun lopulta alkaen, ja viralliseksi kaupunginosan nimeksi se tuli vuonna 1976. Luontevampi nimi alueelle olisi oikeastaan Olari, sillä Olarsin talo on sijainnut sen alueella, ja alue on ollut Olarsbyn kylää. Nykyinen Olari on ollut vain kylän takametsää. Myös vuosisatojen ajan Espoon tunnetuimpiin paikkoihin lukeutunut Gräsan kartano on sijainnut Niittykummussa.
Niittykumpuun kuuluu Tontunmäen osa-alue, jonka nimistössä tonttuja vilisee runsaasti, vaikka oikeastaan nimellä ei ole mitään tekemistä tonttujen kanssa. Nimi sisältää sanan ”tomte” (suom. ’tonttu’) sijaan sanan ”tomt” (suom. ’tontti’), jolla lienee viitattu autioituneeseen talonpaikkaan.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Espoossa on kymmeniä Niitty‑alkuisia paikannimiä, joista yksi on Niittykummun kaakkoisosalle annettu suurkorttelinnimi Niittymaa – Ängsmalmen. Nimiparissa näkyy sekä kaupunginosan nimi Niittykumpu että vanha viljelysnimi Malmlänet, ja se on vahvistettu asemakaavassa vuonna 1986.
1970‑luvun kartoissa tunnettiin nimipari Niittyhaka – Ängshagen, joka ilmeisesti on ollut melko sattumanvaraisesti valittu nimen Niittykumpu liitynnäinen. Muutaman vuoden ajan kartalla ehdittiin nähdä myös vaihtoehto Niittymaa – Ängshagen, kunnes alue kaavoitettiin ja nykyinen nimi vahvistettiin. Nimeen haluttiin näkyviin myös alueen perinnäinen nimi Malmlänet, suomeksi jotakuinkin ’hiekkamaa-alue’, jota on käytetty niin ikään eräissä muissa alueen nimissä, kuten kadunnimessä Reunaniitty – Malmlänet. Niittymaa sopii myös merkityksensä puolesta hyvin nimeksi melko alavalle ja tasaiselle alueelle.
Myös Niittymaalla on muutamia omia liitynnäisiä, kuten Niittymaanaukea – Ängsmalmslänet, Niittymaanpuisto – Ängsmalmsparken sekä Niittymaantie – Ängsmalmsvägen. Sekä suomen- että ruotsinkielisiä nimiä tarkastelemalla voidaan havaita, kuinka niistä muodostuu alueelle omaleimainen kokonaisuus, jonka kattona Niittymaa – Ängsmalmen toimii.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Jalankulkutie Niittymäenpolku – Ängsbacksstigen sijaitsee Niittykummussa, tarkemmin sanoen Niittymaalla. Niittykumpu on kaupunginosa ja Niittymaa osa-alue. Niittymäenpolku‑nimi ja lähistön muut Niittymäki‑aiheiset nimet perustuvat kaupunginosannimeen.
Niittymäenpolun nimi on suunniteltu noin vuonna 1980 ja vahvistettu asemakaavassa 1984. Se otettiin käyttöön 80‑luvun puolenvälin jälkeen ja merkittiin opaskartan vuoden 1988 painokseen.
1970- ja 80‑luvulla ennen asemakaavan katuverkon ja nimistösuunnitelman toteuttamista nykyisen Niittymäenpolun linjalla oli katu, jolla oli nimi Niittymäentie – Ängsbacksvägen. Katuverkon muuttuessa 80‑luvun loppupuolella nimi Niittymäentie siirrettiin hieman eri paikkaan alueella.
Niittykumpuun kaavailtiin 1970‑luvulla myös suurkorttelinnimeä Niittymäki – Ängsbacken, mutta lopulta ”Niittymäki” tuli tällä alueella vain eräiden kaavanimien aiheeksi (Niittymäentie, Niittymäenkuja, Niittymäenpiha, Niittymäenpolku). Sen sijaan Pohjois‑Espoon Pakankylässä on sikäläisestä mäennimestä Ängesbacken saatu kadunnimi Niittymäki.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2021.
Tontunmäki on joulun alla erityisen ajankohtainen alue. Vaikka suomalaisessa kansanperinteessä tontut ovat kotipiirin haltijoina olleet läpi vuoden osa ihmisten elämää, nykyisin joulusta on tullut tonttujen aktiivisinta aikaa. Joulukuun iltoina silmänkulmassa voi vilahtaa hiippalakki ja nurkan takaa pilkottaa tutunoloinen harmaanuttu tonttujen tarkkaillessa uteliaina ihmisten tapoja.
Tontunmäen tonttu‑aiheisten nimien uusin lisäys on katu nimeltä Nuttukuja – Koltgränden. Nimi lisättiin asemakaavaan 2016 ja otettiin käyttöön 2018.
Alueella on jo paljon erilaisia Tonttu‑nimiä (kuten esim. Haltijatontuntie – Tomtenissevägen, Kotitontuntie – Hustomtevägen ja Myllytontuntie –Kvarntomtevägen), joten muut tonttuihin liittyvät asiat ja esineet tuovat nimistöön vaihtelua. Nuttukujan lisäksi on myös mm. Kulkuskuja – Bjällegränden ja Tonttumyssynkuja – Tomtemössan.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
Tontunmäessä oli vielä vuoden 1972 Espoon opaskartassa katu tai ajotie, jolla oli nimi Satukallio. Nimenaihe satu on nimestä Tomtekulla alkunsa saanutta satujen maailman aihepiiriä, jota vuoden 1957 suunnitelmassa aiottiin käyttää alueella runsaamminkin. Lopulta toteutui kuitenkin 1968 laadittu nimistösuunnitelma, joka keskittyi suppeammin tonttujen aihepiiriin.
Syksyllä 1957 esillä olleessa satuaihepiirin ehdotuksessa oli ainakin nimet Jättiläisentie, Kääpiöntie, Noidantie ja Taikasauvantie. Niitä ei liene koskaan otettu käyttöön. Ei ole tiedossa, mille teille niitä ajateltiin, vai olivatko ne vailla täsmällistä tarkoitetta olleita aihepiirin esimerkkinimiä.
1957 ehdotettiin myös alueennimelle Tomtekulla suomenkielistä vastinetta Tontunmäki, joka vakiintuikin pian yleiseen käyttöön.
Satukallio-nimi on annettu samoihin aikoihin tai viimeistään 1962. Satukalliolla ei ole tiettävästi ollut erillistä ruotsinkielistä nimeä.
Aiempi Satukallio‑niminen kulkutie on myöhemmin liitetty osaksi laajaa rivitalotonttia. Satukallion nimi sisältyy edelleen taloyhtiön nimeen Asunto Oy Satukallion Rivitalot. Tontin rivitalot Tontunmäentie 35:ssä on rakennettu 1962, ja yhtiönnimi on annettu silloin tai vähän aiemmin.
Lähiasukkailta 2021 saadun tiedon mukaan he kutsuvat keskinäisessä puheessaan Satukallioksi myös viereistä kalliokohouman lakialuetta. Alue muodostaa pienen puiston, joka rajautuu Tontunmäentiehen ja pientalotontteihin.
Puiston virallinen, asemakaavaan merkitty nimi on Tontunmäenkallio – Tomtekullaberget, mutta epävirallisesti puistosta voi hyvin käyttää myös lempinimeä Satukallio.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2021.
Niittykummun Tontunmäen nimistössä seikkailevat osa-alueen nimeen sopivasti kaikenlaiset tontut. Alueelta löytyy esimerkiksi Myllytontuntie – Kvarntomtevägen ja Metsätontunkuja – Skogstomtegränden. Kansanperinteessä tonttu on tarkoittanut kotipiirin haltijaa, ja monilla maalaistalon rakennuksilla oli omat suojelijatonttunsa, kuten esimerkiksi saunoilla ja riihillä.
Nykyään tontut yhdistyvät useammin jouluun kuin haltijoihin, ja niin Riihitontuntien – Rietomtevägenin kanssa risteävä Tonttumuorinkuja – Tomtemorsgränden nostattanee ajatuksiin glögin ja joululeivonnaisten tuoksun. Tontunmäen nimistön tonttuaihe tulee osa-alueen nimestä. Tontunmäen nimi taas tulee mahdollisesti vanhasta tonttimaan nimestä Tomtkulla, joka innoitti alueen uudet asukkaat nimeämään alueen Tomtekullaksi 1930‑luvulla.
Tonttumuorinkujan nimeä ehdotettiin vuonna 1968 muodossa Tonttumuorinkuja – Tomtemorsgränd. Opaskartassa se on ollut vuodesta 1980. Vuonna 2018 nimen ruotsinkielinen vastine korjattiin muotoon Tomtemorsgränden.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2018.
Tontunmäenkallio – Tomtekullaberget on pienehkö puistoalue Tontunmäentien varressa. Puistossa on koko Tontunmäen asuinalueen korkein maastonkohta. Espoon kaupungin karttatietojen mukaan korkeus on 23,6 metriä merenpinnasta.
Tontunmäenkallion nimi on suunniteltu ja merkitty asemakaavaan 2018. Sitä ennen puisto oli asemakaavassa vailla nimeä. Tontunmäki – Tomtekulla on käytössä alueennimenä, mutta ei mäennimenä. Puistonnimi tulee alueennimestä ja siitä, että puisto on hyvin avokalliovaltainen.
Lähiasukkaat kutsuvat puistoa ja kalliota keskuudessaan myös epävirallisella Satukallio-nimellä. Aiemmin Satukallio on ollut läheisen sivukujankin nimenä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2021.
Tontunmäki on osa-alue Niittykummun kaupunginosassa. Alueelle syntyi asutusta 1940- ja 50‑luvulla. Aluetta kutsuttiin aluksi vain nimellä Tomtekulla. Erillistä suomenkielistä nimeä Tontunmäki ehdotettiin ja alettiin käyttää 1957. Ruotsinkielisen nimen historia ulottuu satoja vuosia kauemmaksi. Merkkejä Tomtkulla-nimestä löytyy jo 1700‑luvulta (Tompt Kulla ängen 1694, Tomptkullaäng 1776). Tomtkulla on ollut alun perin viljelysnimi.
Tomtkullan nimen alkuosan sisältö ei ole alun perin ollut ”tonttu” (ruots. tomte, tomtegubbe) vaan ”tontti” (ruots. tomt). Tontunmäen asuinalueen pohjoispuolisella pellonkumpareella on mahdollisesti ollut jokin asumus, joka on kuitenkin hävinnyt. Paikalle on jäänyt tontti, josta kumpare tai paikalla ollut viljelys on saanut nimen Tomtkulla.
Viljelysnimen Tomtkulla mukaan syntyi 1900‑luvulla nimi uudelle asuinalueelle, joka palstoitettiin viljelyksen eteläpuolisen mäen rinteille. Alueennimi vakiintui kuitenkin hieman viljelysnimestä poiketen muotoon Tomtekulla.
Yhdyssanan alussa myös sana tomt ('tontti') on voinut vanhassa ruotsissa saada myös muodon tomte‑. Siten myös nimen alkuosa Tomte‑ voisi tulla sanasta tomt. Luultavasti alueen nimeäjillä oli kuitenkin mielessä sana tomte ('tonttu'). Ehkäpä he pitivät alueennimen muotoa Tomtekulla romanttisempana, houkuttelevampana ja kodikkaampana.
Sanojen ”tonttu” ja ”tontti” välillä on kuitenkin nähtävissä yhteys: tonttu on tontin haltija ja suojelija.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Ylä‑Mankkaa – Övre Mankans on alue Tontunmäen ja Seilimäen välissä. Alue käsittää muutamia kortteleita Koivu‑Mankkaan tien pohjoispään länsipuolella. Ylä‑Mankkaa on pääosin yritysaluetta. Tunnetuin alueen yrityksistä on Orion.
Ylä‑Mankkaa ei kuulu Mankkaan kaupunginosaan, vaan Espoon kaupunginosajaossa 1970‑luvulla se päätyi osaksi Niittykummun kaupunginosaa. Ylä‑Mankkaa on kuitenkin historiallisesti osa Mankkaan eli Mankansin kylää.
Alueennimi (niin sanottu suurkorttelinnimi) Ylä‑Mankkaa on ollut Espoon opaskartassa vuodesta 1970. Asumuksennimenä Ylä‑Mankkaa on vanhempi kuin alueennimenä. Ainakin 1940‑luvulla painetuissa topografikartassa ja pitäjänkartassa on tilannimi Ylä‑Mankkaa – Övre Mankans. Tila sijaitsi juuri Orionin alueella. Samaa tai suunnilleen samaa paikkaa lienee tarkoittanut aikoinaan asumuksennimi Björkmankans, josta on saatu nykyinen viereisen alueen nimi Koivu‑Mankkaa – Björkmankans.
Talonpaikka sijaitsee kumpareella, mutta ei ole tarkkaan tiedossa, mihin alempana olevaan paikkaan sitä on verrattu, kun nimenalku ”Ylä – Övre” on syntynyt.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.