Espoon kauneimmat puistot
Espoon puistoissa yhdistyvät historialliset arvot, toiminnallisuus ja upeat maisemat milloin merenrannassa, milloin keitaina asutuksen keskellä. Espoon pinta-alasta yli viidesosa on monipuolisia viheralueita - voikin sanoa, että Espoossa luonnon äärelle on helppo päästä. Myös uusia puistoja suunnitellaan koko ajan - tutustu tulevaisuuden puistosuunnitelmiin.
Träskandan kartanopuistossa kohtaavat historia ja monimuotoinen luonto. Kartanopuisto on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö ja yksi Espoon vanhimmista luonnonsuojelualueista. Kulttuurihistorialliset arvot yhdistyvät kartanopuiston vanhaan jalopuustoon ja useisiin harvinaisiin puu- ja pensaslajeihin sekä eläimistöön. Kartanoympäristöön kuuluu myös poikkeuksellisen laajana ja alkuperäisenä säilynyt maisemapuisto.
Kartanopuiston rakentaminen aloitettiin jo 1700-luvulla, mutta nykyasunsa puisto sai Aurora Karamzinin aikana 1800-luvun puolivälissä, jolloin Träskända kuului Suomen loistokkaimpien kartanoiden joukkoon.
Kartanopuisto on suosittu ulkoilualue ja tärkeä lähiympäristö alueen asukkaille ja kartanon yhteydessä toimivalle pitkäaikaishoitokodille.
Kartanoromantiikkaa ja historiallisia kasveja - Espoossa on palautettu entiseen loistoonsa Vanhan Albergan puutarha, 1700-luvun historiallinen harvinaisuus koko Suomen mittakaavassa. Alue on rauhoitettu muinaismuistolailla.
Aiemmin ränsistyneeseen kuntoon päässyt puutarha on nyt osin kunnostettu, osin rakennettu uudelleen. Esimerkiksi 1700-luvun kivimuurit ja vanhat metsälehmukset säilytettiin. Vanhimmat puiston tyylisuuntaukset edustavat tiukan formalistista barokkia, 1800-luvulla paikalle tuotiin englantilaisen maisemapuutarhan elementtejä. Kunnostuksessa molemmat tyylisuunnat on otettu huomioon. Vanha kortteerijako käytävineen ja istutuksineen palautettiin vuoden 1775 piirustusten mukaiseksi.
Puutarhaan on istutettu uudelleen historiallisia kasveja, kuten piiperinsyreeniä ja puutarhan rakennuttajan Karl Tersmedenin mukaan nimettyä omenalajiketta, jota on tuotu Ruotsista. Syreenit on kasvatettu puutarhan säilyneen syreenimajan yksilöiden pistokkaista.
Muotopuutarhan ilmeen kehittyminen toivottuun asuun vie vuosia, mutta ensivaiheessa iloa tarjoavat erityisesti toukokuussa kukkasipuliniitty, ukkomansikat ja 1800-luvulta peräisin olevat lehmukset.
Kirkkosillanpuisto tarjoaa vihreän keitaan keskellä Espoon keskuksen urbaania ympäristöä. Puisto sijaitsee Espoonjoen varressa, aivan Espoon keskiaikaisen kivikirkon tuntumassa. Myös Espoon ensimmäinen kansakoulu, Lagstad folkskola vuodelta 1873, sijaitsee reitin varrella.
Kirkkosillanpuisto ja Espoonjokivarren ulkoilureitit ovat ahkerassa käytössä, ja alueella kulkee myös valaistu ulkoilureitti, jonka varrelta löytyvät myös koira-puisto ja leikkipaikka.
Puiston keskilaivasta kirkolle avautuvaa näkymää kehystävät upeat ruusuistutukset ja köynnöksiä kasvavat pergolat, jotka kattavat oleskelualueita. Aurinkoinen ja rauhallinen viheriö istutusten keskellä sopii hyvin vaikka kesäisen piknikin paikaksi.
Espoon keskuspuisto noin 880 hehtaarin laajuinen, luonnontilainen alue, josta löytyy metsiä, niittyjä, kalliota ja soita. Kaupunkilaiset voivat rentoutua keskuspuiston siimeksessä sen lukuisilla ulkoilureiteillä ja hiihtoladuilla. Uusia reittejä suunnitellaan koko ajan kasvavan kaupungin ja lisääntyvän asukasmäärän tarpeisiin.
Keskuspuistoon johtavilla ulkoilureiteillä on yhteensä kuusi porttia, joita koristavat erilaiset eläinhahmot toivottavat vierailijat tervetulleiksi alueelle. Sunan Huuhkajaportti on porteista ensimmäinen, ja se pystytettiin Espoon World Design Capital –juhlavuoden kunniaksi vuonna 2012. Seuraavina vuosina valmistuivat Korentoportti Puolarmetsään, Kettuportti Suurpeltoon, Kaurisportti Latokaskeen ja Konnaportti Vanttilaan. Uusin porteista on vuonna 2021 valmistunut Jänisportti Olarinniityllä. Kaikki porteissa kuvatut eläimet ovat Keskuspuiston luonnolle tyypillisiä. Keskuspuiston tärkeimmille sisääntuloreiteille on suunniteltu yhteensä kymmenen erilaista porttia, joista viimeiset pystytetään tulevien ulkoilureittihankkeiden yhteydessä. Porttien tarkemmat sijainnit löydät Espoon karttapalvelusta violetteina merkkeinä: https://kartat.espoo.fi/ims(ulkoinen linkki).
Keskuspuiston luontokohteet
Keskuspuiston esite
Espoon keskuspuisto palvelukartalla(ulkoinen linkki)
Espoo on rantamaisemien ystävän helmi. Yhteensä Saunalahdesta Ruukinrantaan kulkevalla Rantaraitilla on pituutta 34 kilometriä.
Raitin varrelle mahtuu sileitä rantakallioita, kauniita metsiä ja urbaania rakennettua ympäristöä. Reitillä palvelevat useat kahvilat ja ravintolat - ja kuumuuden yllättäessä voi pulahtaa uimaan.
Rantaraitilta pääsee myös vierailemaan Espoon ulkoilusaaristoon saaristoveneillä kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin saakka.
Esteetön rantaraitti - projektissa on merkitty Rantaraitin helpoimmat, julkisilla liikennevälineillä tai julkisen pysäköintialueen kautta saavutettavat reittiosuudet. Raitin eri osuudet on merkitty kartalle liikkumisen vaativuustasoja ilmaisevin symbolein.
Tapiolan Leimuniitty on valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema ja kansainvälisesti merkittävä modernin puutarhataiteen edustaja, jonka suunnitteli puutarha-arkkitehti Jussi Jännes vuonna 1959.
Leimuniitty tuli 1960-luvulla tunnetuksi punaisina ja violettina hehkuvista leimukukistaan. Shokki-istutukseksi kutsuttu perenna-alue toimi kansainvälisesti arvostetun puutarhakaupungin mainoksena, ja puiston kunnostuksen yhteydessä värikkäät perennat palautetaan.
Puiston kunnostus on oleellinen osa koko Tapiolan keskustan uudistamista. Maisemaan palaa näyttävä liikenneympyrä, ja vanhan sommitelman mukaisesti laaditaan kanava, siihen liittyvä allas sekä silta. Rakenteissa käytetään Tapiolalle tyypillistä materiaalia, betonia.
Taiteilija Pertti Kukkosen suunnittelema veistosmainen, aaltoileva kiipeilyseinä on puistossa uusi toiminto. Kunnostuksessa myös puiston yleisvalaistus uusitaan, ja sillan ja terassien rakenteisiin tulee hienovaraista erikoisvalaistusta.
Kunnostettu Leppävaaran urheilupuisto avautui syksyllä 2014. Tavoitteena oli luoda laadukas lähiliikuntapaikka, joka muodostaisi kohtaamispaikan alueella, jolla liikkuu paljon nuoria ja jossa järjestetään ympäri vuoden urheilukilpailuja ja suuria tapahtumia.
Aukion pintaan sommiteltiin kunnostuksessa valkoisia kehiä, jotka luovat mielikuvan urheilukentästä ja parantavat mittakaavan tuntua. Aukion keskelle sijoitettiin yhdeksän metriä korkea erikoisvalaistu maamerkki, jonka jalustan muotoilu muistuttaa leikkimielistä palkintokoroketta.
Urheilupuistosta löytyvä maisema-arkkitehti Janne Saarion suunnittelema skeittipuisto on Etelä-Suomen suurin paikalla valettu betonipintainen skeittipuisto. Sen kuumaisemaa jäljittelevä muodot täydentävät viereisen Angry Birds -leikkipaikan avaruusteemaa.
Alueen kasvillisuuteen kuuluu Leppävaaran urheilupuiston vanhoja kuusiaitoja sekä suuria tammia. Muu kasvillisuus, kuten pensaat ja kukkivat puut, on sävytetty kukinnoiltaan sopimaan turva-alustan kirkkaaseen värimaailmaan.
Marketanpuistossa kohtaavat viheralan osaajat. Se on Suomen suurin piha- ja puistorakentamisen näyttelypuisto, jonka ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Marketanpuiston ystävät ry. Yhdistykseen kuuluu Espoon ja Helsingin kaupunkien lisäksi yrityksiä ja yhdistyksiä.
Alueella on esillä lähes sadan yrityksen tuotteita, ja Marketanpuistosta voi hakea vinkkejä erilaisista piharatkaisuista, rakenteista ja kasvillisuudesta. Lisäksi Marketanpuisto on suosittu virkistys- ja retkikohde - myös lapsille, koska puistossa voi kokeilla eri valmistajien leikkivälineitä.
Puistossa järjestetään vuosittain erilaisia tapahtumia - toukokuun lopulla vietetään puutarhamarkkinoita sekä puutarha-aiheista teemapäivää tietoiskuineen. Elokuun lopulla järjestetään Syysmarkkinat.
Oittaan ulkoilualue sijaitsee Pohjois-Espoossa, Bodominjärven rannalla. Alueelta on hyvät yhteydet Nuuksion kansallispuistoon. Alueen uimaranta ja hiihtoladut ovat erittäin suosittuja - kävijöitä Oittaalla on parhaimmillaan 2500 päivässä.
Vuoden ympäri suosittu lapsiperheiden retkikohde on Espoon toinen julkinen Angry Birds -leikkipuisto, jonka ytimestä löytyy merirosvolaiva ”Oittaan Helmi”. Puisto tarjoaa leikkijöille keinuja, liukuja, hissejä, trampoliineja, tikkaita, portaita, kiipeilyverkkoja ja pikkukiikkuja.
Talvisin valaistuilta laduilta on yhteys suureen osaan Espoon 200 km pitkää latuverkostoa. Kesäisin nämä reitit muuttuvat ulkoilupoluiksi. Uida voi kesäisin uimarannalla - tai talvisin avannossa, ken tarkenee. Uimarannan yhteydestä löytyvät myös rantalentopallokenttiä ja katukorispaikka. Oittaan kartano laajentaa alueen palvelutarjontaa.
Rakkauden puutarha on Espoon ekologinen ja yhteisöllinen vaihtoehto rakkauden lukoille ja silloille. Rakkauden symboliksi istutetaan puu, joka samalla symboloi rakkautta luontoa kohtaan. Rakkauden puun istutuksen toivotaan erityisesti innostavan rakastavaisia, mutta puun voi mieluusti istuttaa minkä tahansa rakkauden symboliksi. Sillä voi juhlistaa yhtä hyvin ystävyyttä kuin vaikkapa vanhemman tai isovanhemman rakkautta.
Rakkauden metsän idean äiti on alun perin matkailualan vaikuttaja Anu Nylund, jonka aloitteesta perustettiin Rakkauden metsä -tiimi, jossa on mukana matkailualan vaikuttajia ja poliittisia päättäjiä ympäri Suomen. Espoossa rakkauden metsän perustaminen lähti liikkeelle kaupunginvaltuutettu Mari Anthonin valtuustoaloitteesta.(ulkoinen linkki)
Rakkauden puutarha rakentuu Suurpeltoon, Opinmäen koulun pohjoispuolelle, Hentebynkadun pohjoispäähän, Storhemtin puistoon.
Puutarha syntyy vähitellen asukkaiden istuttaessa rakkauden puita vuosien saatossa. Kaupunki ei istuta eikä hoida puita. Tarkoituksena on luoda ihmisten oma-aloitteisen toiminnan kautta syntyvä yhteisöllinen ympäristö, jossa kukin vastaa omasta rakkauden puustaan yksin tai yhdessä toisten asukkaiden kanssa. Esim. kasteluvuoroista voi tehdä ringin. Puita saa käydä istuttamassa milloin vain ja alueella saa järjestää aiheeseen liittyviä tapahtumia ilman erillisiä lupia.
