Kuurinniityn nimistö
Kuurinniityn kaupunginosa sijaitsee Espoon keskuksen ja Henttaan kaupunginosien välissä.
Kuurinniityn nimistö
Kuurinniityssä, Kuurinniityntien eteläpuolella levittäytyy puisto nimeltä Kirjoniitty – Fagerängen kohti Kirjomäkeä. Kirjoniitty – Fagerängen on myös puiston kulmasta lähtevän ja Kuurinkallioon liittyvän kadun nimi.
Suomenkielinen Kirjoniitty‑nimi on semanttinen käännös ruotsinkielisestä nimestä, joka tavoittaa runollisella muodollaan ruotsinkielisen merkityksen ’kaunis niitty’. Ovathan kauniit niityt usein kukkien kirjomia. Nimi Fagerängen on esiintynyt jo vuonna 1774.
Puistonnimi lisättiin asemakaavaan vuonna 1991, ja kadunnimi lisättiin asemakaavaan sekä otettiin käyttöön vuonna 2013.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
1960–1970‑lukujen vaihteessa Kuurinniityn asukkaat päättivät, että alueen teille annetaan postinjakelun helpottamiseksi nimet. Teiden nimeämisen otti tehtäväkseen tienhoitokunnan rahastonhoitaja Jouko Kurikka, joka keskusteli sopivista nimistä vaimonsa Sinikan kanssa. Hän valitsi aihepiiriksi metallit, koska sanaryhmästä sai nimet kaikille alueen teille (Hopeatie, Platinatie, Sinkkitie, Kromitie, Pronssitie, Terästie) ja pikkukujille (Kultapolku, Rautapolku, Lyijypolku, Tinapolku).
Kurikoiden oma kotikatu sai nimen Kuparipolku. Ruotsinkielinen vastine Kopparstigen lisättiin vuonna 1975. Sittemmin tiennimet on vahvistettu myös asemakaavassa. Aihepiirin käyttöä jatkettiin kaavoitettaessa uusia lähikortteleita (kadunnimet Hopearinne – Silverbrinken ja Tinametsä – Tennskogen 1998).
Seudun vanhaan nimistöön on kuulunut metallilta kalskahtava kallionnimi Silvergruvan, mutta 1960‑luvun asukkaat eivät tunteneet nimeä, joten sen yhteys tiennimiin on sattumaa. Jouko Kurikka kertoo suunnitelleensa metalliaiheiset nimet itsenäisesti.
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2008.
Kuurinniityn kaupunginosan nimen taustalla on viljelysnimi Kurängen, jonka ensimmäinen esiintymä asiakirjoissa on vuodelta 1783. Nykyisen Kuurinniityn asutus on syntynyt 1930‑luvulla, jolloin alue kuului vielä Södrikin kylään. Vuonna 1975 nimipari Kuurinniitty – Kurängen otettiin kaupunginosan nimeksi.
Nimenosa ”Kur” viittaa todennäköisimmin henkilönnimeen, mutta mahdollista on myös esimerkiksi se, että nimi viittaisi kuurinmaalaiseen henkilöön. Nykyisen Kuurinniityn alueella on ollut myös muutamia muita Kur‑alkuisia viljelysnimiä, minkä lisäksi Espoossa on ollut Kuråkern‑niminen pelto Albergassa.
Kuurinniityn nimistössä on selkeä teema: metallit. Teema on keksitty sattumanvaraisesti 1960- ja 70‑lukujen taitteessa, mutta sitä on hyödynnetty myös uudempiin nimeämistarpeisiin.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Soistunut lampi Kuurinniityn ja Henttaan välillä. Varhaisin maininta on 1773 Lill Träsk. Nimi tunnetaan kansanomaisena vieläkin.
Nimi on annettu koon mukaan: ”Lillträsk” on suomeksi "Pikkulampi". Espoossa on toinenkin Lillträsk, Pohjois‑Espoossa Snettansin metsissä. Lillträsk on Uudenmaan ruotsinkielisillä seuduilla hyvin yleinen lammennimi.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2004.
Nykyisen Kuurinniityn pientaloalueen itäosassa lähellä Lillträskiä on ollut viljelys nimeltä Soldatängen. Nimeen sisältyvät sanat ”soldat” (suom. 'sotilas') ja ”äng” (suom. 'niitty'). Niitynnimen tausta ei ole tiedossa, mutta usein Soldat‑alkuinen paikannimi liittyy vanhaan sotilastorppaan.
Soldatängenin tienoilla on asemakaavassa pieni puisto, joka on saanut nimen Sotilaanpelto – Soldatåkern. Tästä puistosta johtaa asemakaavakartassa viereiseen puistoon, Kuurintorpankalliolle, kävelytie, jolle on annettu nimi Sotilaanpolku – Soldatstigen.
Koska muualla Espoossa on käytössä lukuisia sotilasaihepiirin nimiä (mm. Mäkkylässä ja Uusmäessä), Kuurinniittyyn ei ole muodostettu Sotilas‑alkuisia osoitenimiä. Alueen kadunnimissä (Pronssitie, Terästie, Tinametsä) on käytetty metallinnimitysten aihepiiriä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2007.
1930‑luvun tienoilla asutetussa Kuurinniityn kaupunginosassa alueen asukkaat olivat antaneet teille nimiä erilaisten metallien mukaan. Aihepiirin valintaan on saattanut läheisen Sepänkylän lisäksi vaikuttaa alueella ollut vanha kallionnimi Silvergruvan. Myöhemmin alueen nimistöä on täydennetty asukkaiden antamien nimien aihepiirin pohjalta. 90‑luvulla on jopa ehdotettu suurkorttelinnimeä Teräsmies – Stålmannen. Terästielle pääsee Kuurinniityntieltä Hopeatietä ja Pronssitietä pitkin.
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2007.