Kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö

Rakennukset, peltoaukeat ja vanhat rauniot on helppo mieltää kulttuuriympäristöiksi. Ne edustavat myös kolmea kulttuuriympäristön osatekijää, jotka ovat rakennettu ympäristö, arkeologinen kulttuuriperintö sekä kulttuurimaisema. Kulttuuriympäristö on kerroksellinen kokonaisuus. Maankäyttöä eli uuden rakentamista ja vanhan muuttamista suunniteltaessa on otettava huomioon olemassa oleva ympäristö ja sen monet merkitykset kokonaisuutena. 

Arkeologinen kulttuuriperintö tarkoittaa ympäristössä olevia ihmistoiminnan jäännöksiä, esimerkiksi asuinpaikkoja, hautaraunioita ja teitä. Arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluvat osana esimerkiksi kiinteät muinaisjäännökset, jotka ovat muinaismuistolain (1963/295) suojaamia, ja muut kulttuuriperintökohteet, jotka on otettava huomioon kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa. Kaikki säilyneet esihistorialliset jäännökset ovat kuitenkin poikkeuksetta lain suojaamia muinaisjäännöksiä.  

Rakennettua kulttuuriympäristöä ovat kaikki rakennukset ja rakennelmat huolimatta niiden rakennusajasta ja kaikki rakennetut alueet, liikenneväylät maalla ja merellä sekä tietoliikenteeseen, sähkön- ja energianjakeluun liittyvät infrastruktuurit. 

Kulttuurimaisema on ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksena syntynyttä ympäristöä, jota voidaan tarkastella esimerkiksi alueellisena, visuaalisena, kokemuksellisena tai historiallisena kokonaisuutena. 

Rajanveto kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön välillä ei aina ole kovinkaan helppoa, eikä edes välttämätöntä. Esimerkiksi suurin osa maamme metsämaasta on hoidettua, vaikka se helposti voidaan käsittää luonnontilaiseksi. Luonnonympäristö ja kulttuuriympäristö ovat limittyneet Espoon kaltaisissa kaupungeissa, joissa ihminen on vaikuttanut vuosituhansia. Kulttuuriympäristöjä ja luonnonympäristöjä yhdistävä samankaltaiset arvot, joiden perustella niitä suojellaan. Niillä on myös yhteisiä uhkia, suurimpina ilmastonmuutos ja luontokato. Laajasti määriteltynä kaikki ympärillämme oleva on kulttuuriympäristöä- Maapallolla ei liene enää kolkkaa, jonne ihmisen vaikutus ei ulottuisi.  

Espoon kulttuuriympäristöissä on perinteisiä kylä- ja viljelymaisemia, historiallisia teitä, kartanoita puistoineen, huvila-asutusta, kirkkoja, rautatieasemia, kivisiltoja, eri aikakausien asuin- ja teollisuusalueita, puutarhakaupunkia ja kampusalue. Monet niistä ovat valtakunnallisesti merkittäviä (RKY2009) tai maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita ympäristöjä. 

Kaupunkisuunnittelussa kulttuuriympäristöarvoja voidaan turvata kaavamerkinnöillä. Kaavoituksen tavoitteena on suunnitella myös tulevia kulttuuriympäristöjä. Tutustu aiheeseen kaupunkisuunnittelun näkökulmasta.

Kulttuuriympäristöohjelma tulee toimimaan kulttuuriympäristöä koskevan päätöksenteon ja suojelutyön pohjana. Parhaillaan käynnissä olevan ohjelman suunnittelussa eri alojen asiantuntijoiden ammattitaito yhdistyy alueen asukkaiden ja käyttäjien kokemukseen. Kuntalaisten ja alueen käyttäjien näkökulmat halutaan osaksi ohjelmaa. Lue lisää Espoon kulttuuriympäristöohjelma ESKOsta. 

KAMU Espoon kaupunginmuseo on keskeinen kulttuuriympäristön suojelutyöstä vastaava viranomainen Espoossa yhdessä kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa. Sen tehtäviin kuuluvat yhteistyö muiden kaupungin viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa maankäyttöä (rakentaminen, korjaaminen, muuttaminen, purkaminen) koskevissa kysymyksissä, neuvontatyö esimerkiksi kulttuuriympäristön hoitoon liittyvissä avustushakemuksissa ja yhteistyö maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävissä espoolaisissa kulttuuriympäristökohteissa Museoviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. KAMU Espoon kaupunginmuseon tehtävä on lisätä kaupunkilaisten hyvinvointia ja vahvistaa identiteettiä yhdessä kaupunkilaisten kanssa tuottamalla kulttuuriperinnöstä tietoa, luomalla kokemuksia ja uusia tapoja toimia. 

Kaupunginmuseo hoitaa Espoossa alueelliselle vastuumuseolle kuuluvaa kulttuuriympäristötyötä. Työnjaosta on tehty sopimus alueellisena vastuumuseona toimivan Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Museo tuottaa kulttuuriympäristöjä koskevaa tietoa ja osallistuu asiantuntijana kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseihin. Museovirasto puolestaan vastaa valtion ja yliopiston omistamien sekä rakennussuojelulailla suojeltujen rakennusten vaalimistyöstä. 

Arkeologia
Rakennusten suojelu
Maisemat

Espoon kulttuuriympäristöön liittyvät yhteydenotot mieluiten sähköpostilla: kulttuuriymparisto@espoo.fi 

Tällä hetkellä palvelumme on ruuhkautunut, ja vastaamme mahdollisimman pian. 

Tryggve Gestrin 
intendentti 
puh. +358 50 5666105
kulttuuriympäristö- ja muinaismuistoasiat, arkeologinen tutkimus 
tryggve.gestrin@espoo.fi 

Maaret Louhelainen
tutkija
puh. +358 40 6343086
kulttuuriympäristöasiat, rakennushistoriallinen tutkimus, restauroinnin ohjaus 
maaret.louhelainen@espoo.fi

Marja Pitkämäki (ent. Sahlberg) (poissa)
intendentti, arkkitehti  
kulttuuriympäristöasiat, rakennushistoriallinen tutkimus, restauroinnin ohjaus 

Eetu Sorvali  
intendentti  
puh. +358 40 4855262
kulttuuriympäristö- ja muinaismuistoasiat, arkeologinen tutkimus 
eetu.sorvali@espoo.fi 

Jyri Vilja  
intendentti 
puh. +358 50 4644816
kulttuuriympäristöasiat, rakennushistoriallinen tutkimus 
jyri.vilja@espoo.fi

Lue lisää kulttuuriympäristöstä:  
Kulttuuriympäristömme.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)