Alumnitoiminta Kaitaan lukiossa

Kaitaan lukiossa on parin viime vuoden aikana käynnistelty alumnitoimintaa. Sana alumni tulee latinankielisestä sanasta, ja se tarkoittaa suojattia, kasvattia tai oppilasta; yleensä jossakin oppilaitoksessa aiemmin opiskellutta henkilöä. Haluamme ylläpitää ja kehittää lukiomme entisten opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön yhteistä toimintaa ja osallisuutta. Tarkoitus on pitää yhteyksiä entisiin opiskelijoihin, kutsua heitä vierailemaan esimerkiksi opon tunneille ja ehkä tarjota myös mahdollisuuksia tavata entisiä luokkakavereita. Haluamme kannustaa Kaitaan lukiolaisia pitämään Kaitaan lippua korkealla vielä opiskelija- ja työelämässä ja jakamaan osaamistaan kotilukiossa. Alumnitoiminnalla tuemme myös lukiomme arvoja ja tavoitteita.

Tällä lomakkeella voit ilmoittaa kiinnostuksesi Kaitaan lukion alumnitoimintaan https://forms.gle/XJ9s4WjP3kJh9eEVA(ulkoinen linkki)

Lomakkeella kerätään henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä ja tarpeellisia alumnitoiminnan järjestämisessä. Tiedot kerätään ainoastaan Kaitaan lukion alumnitoimintaa varten. Tietoja käsittelevät pelkästään alumnitoiminnasta vastaavat henkilöt.

Julkaisemme myös sosiaalisessa mediassa ja kotisivuillamme mielellämme tarinoita entisistä opiskelijoista ja kuulemme, minne elämä on teitä  kuljettanut. Kirjoita tarinasi ja lähetä kuvasi osoitteeseen marjut.lindqvist@espoo.fi tai sini.kiviluoto@espoo.fi

  1. Mitä opiskelet tai teet nyt työksesi? Miten sinne päädyit?
  2. Millaisia eväitä sait Kaitaalta jatko-opintoihin ja työelämään?
  3. Mitä jäi mieleen lukioajoista? Paras muistosi Kaitaalta?
  4. Oliko opiskelemaan/työelämään siirtyminen hankalaa?
  5. Vinkkisi nyt lukiossa opiskeleville?

Tervetuloa mukaan alumnitoimintaan!

 

Juho Johansson, Blivande Sjökapten (YO 2019)

Juho valmistui Kaitaan lukiosta keväällä 2019 ylioppilaaksi. Kysyttäessä lukioajasta kertoo hän muistelevansa eniten kavereita nyt muutama vuosi myöhemmin. Hän kertoo pitäneensä lukiossa lukuaineista ja varsinkin historiasta. Aleksanteri Suviojan historian tunneilla lienee vaikutusta Juhon kokemukseen. Sen sijaan vieraiden kielten oppiminen oli hankalaa ja kielioppi oli erityisen vaikeaa sekä ruotsin että englannin kielessä. Tästä huolimatta Juho kertoo tunteneensa erityistä mielenkiintoa kielten opiskelua kohtaan. Keväällä 2019 valmistautuessaan sekä historian että ruotsin ylioppilaskirjoituksiin, luki hän osan historian kursseista ruotsinkielisistä oppikirjoista. Juho sanoo, että hänestä historian oppikirjat olivat tylsiä, ja että oli pakko keskittyä lukemiseen, kun teksti oli ruotsiksi. Juho kirjoitti historiasta laudaturin ja ruotsista eximian.

Juhon tavoitteena oli päästä opiskelemaan kauppatieteitä tai valtiotieteitä ja hän osallistui kummankin hakukohteen valintakokeeseen jo heti valmistumiskeväänä. Hän kertoo, että ei halunnut missään tapauksessa viettää välivuosia, jotka hänen mielestään olisivat olleet ajanhukkaa. Hän ei kuitenkaan ylioppilaskoekevään jälkeen innostunut lukemaan riittävästi päästääkseen kumpakaan hakukohteeseen opiskelemaan valintakokeella.

Juho harrasti purjehtimista ja lukioaikana hän oli kesäisin työskennellyt ruotsalaisella purjelaivalla. Syksyllä valmistuttuaan ja jäätyään kevään haussa ilman opiskelupaikkaa, päätti hän hakea syksyn yhteishaussa ruotsinkieliseen sjökapten -koulutukseen ammattikorkeakoulu Noviaan Turkuun.  Koulutuksessa oli jäänyt täyttämättä aloituspaikkoja ja Juho kertoo sisäänpääsyn olleen helppoa. Kahden kuukauden opiskelujakson jälkeen ruotsi sujui jo mukavasti.

Juho kävi Kaitaan lukion ruotsin tunnilla 19.4.2022 kertomassa opiskelijaryhmälle merikapteenin  koulutuksesta ja työtehtävistä. Hän kertoi, että hän on jo vuosia opiskelun ohessa työllistänyt itsensä laivoilla erilaisissa ammattikoulutustansa vastaavissa tehtävissä ja että ruotsin kielen taidosta on ollut hänelle paljon hyötyä. Tutkinnosta puuttuu enää lopputyö ja hän arveli valmistuvansa Noviasta vuoden sisällä. 

Merillä työskentely sopii hänen mukaansa henkilöille, jotka ovat sopivan joustavia ja sosiaalisia, sillä työn rytmitys poikkeaa totutusta ja laivoilla työporukka on tiivis yhteisö. Töissä ollaan yhdestä kuukaudesta useampaan ja lomalla sen jälkeen esim. kuukauden. Laivalla työskentelyssä vapaa-aikakin vietetään työkavereiden kanssa. 

Parasta merillä työskentelyssä on hänestä reissaaminen ja epäsäännöllisyys. Häntä kuulemassa oleville opiskelijoita hän halusi rohkaista hankkimaan hyvän ruotsin kielen taidon. Ja jopa hakemaan ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin Suomessa. merikapteenin koulutuksessa on enemmän aloituspaikkoja kuin mitä hakijoita ja töitäkin on tällä hetkellä tarjolla hyvin.

 

 

Juho Johansson vierailemassa lukiolla ja kertomassa merikapteeniksi opiskelustaan.Kuva: Marjut Lindqvist
Espoonlahti