Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Espoossa

Espoon kaupungin hyvinvointityön johtamisesta vastaavat kaupungin johtoryhmä, hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen ohjausryhmä sekä kolme ikäkausittaista hyvinvointityön ohjausryhmää. Kaupungin johtoryhmä vastaa hyvinvoinnin näkökulmien kytkemisestä kaupungin strategiaan sekä kaupungin toiminnan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan.

Ohjausryhmä johtaa hyvinvointia koskevien tavoitteiden toimeenpanoa ja edistää hyvinvointia tukevaa yhteistyötä toimialojen ja verkostojen välillä. Ohjausryhmässä on edustus kaikilta toimialoilta, keskeisistä tulosyksiköistä, järjestökentältä sekä Omnian ammattiopistosta.

Lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden poikkihallinnollista hyvinvointityötä suunnittelee, seuraa, ja arvioi kullekin kolmelle ikäryhmälle perustetut ohjausryhmät. Nämä vastaavat mm. ikäryhmää koskevien hyvinvointitavoitteiden ja toimenpiteiden asettamisesta. Asiantuntijaryhmä toimii valmistelevana ja koordinoivana tahona.

Hyvinvoinnin edistämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä alueella toimivien järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa. Tärkeitä kumppaneita ovat myös alueen oppilaitokset.

Hyvinvointityötä ohjaa laaja hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, joka kootaan kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointisuunnitelma tukee Espoo-tarinan eli Espoon strategian hyvinvointitavoitteiden toteutumista.

Hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet kuvataan lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmissa.

Hyvinvoinnin tilan muutoksista ja suunnitelmien toteutumisesta raportoidaan valtuustolle vuosittain osana toimintaympäristön tila -tietopakettia. Hyvinvointisuunnittelun toteuttamisesta raportoidaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätöstä.

Lue lisää:
Toimintaympäristön tila

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Espoossa hyvinvointikertomus ja -suunnitelma kootaan kerran valtuustokaudessa toimialojen välisessä yhteistyössä. Asukkaiden ja järjestöjen näkemyksiä kuullaan valmistelussa. Kunnan vaikuttamistoimielinten lausunnot pyydetään ennen lauta­kuntien, kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyä.

Hyvinvointikertomukseen on koottu tietoa Espoon hyvinvointityöstä, hyvinvoinnin osatekijöistä, hyvinvointieroista, koronapandemian vaikutuksista hyvinvointiin, havaintoja lasten, nuorten ja lapsiperheiden sekä työikäisten ja ikääntyneiden hyvinvoinnista. Hyvinvointisuunnitelmassa kuvataan valtuustokauden tavoitteet.

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman lisäksi kaupungilla on kolme ikäkausittaista hyvinvointisuunnitelmaa, joissa tavoitteet kuvataan tarkemmin. Tietopohjana hyvinvointisuunnittelulle toimii Espoolaisten hyvinvointi -tietopaketti. Se on osa laajempaa toimin­taympäristön tilan kuvausta, johon voi tutustua Espoon kaupungin verkkosivuilla.

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman on koonnut Espoon kaupungin hyvinvointityön asiantuntijaryhmä.

Valtuustokauden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet on muodostettu ikäkausittaisten hyvinvointityön ohjausryhmien yhteistyössä huomioiden Espoo-tarinan valtuustokauden tavoitteet. Painopisteet on hyväksytty poikkihallinnollisessa Hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen ohjausryhmässä.

1. Edistämme osallisuutta ja yhdenvertaisuutta
2. Tuemme mielen hyvinvointia
3. Kehitämme viihtyisiä, turvallisia ja aktiivisuuteen kannustavia asuinympäristöjä
4. Vahvistamme eri toimijoiden yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin tukemiseksi
5. Edistämme
   • lasten ja nuorten hyvää arkea
   • työikäisten työ- ja toimintakykyä
   • ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä
   • vieraskielisten kotoutumista ja hyvinvointia.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman periaatteet ja tavoitteet

1. Edistämme osallisuutta ja yhdenvertaisuutta
   • Lapset, nuoret ja perheet ovat aktiivisesti mukana palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.
   • Ryhmään kuuluminen ja mahdollisuus harrastaa toteutuu kaikkien lasten ja nuorten osalta.
   • Lisätään vanhemmuuden tukea nuorisoikäisten vanhemmille.
   • Vieraskielisten lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden tunnistaminen ja palvelujen kohdentaminen tarpeen mukaisesti.
   • Lapsiperheköyhyyden riskitekijät tunnistetaan ja niihin puututaan eri palveluissa.
2. Tuemme mielen hyvinvointia
   • Lasta suojellaan kaikenlaiselta väkivallalta.
   • Lapsilla ja nuorilla on turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö hyvinvointia tukemassa.
   • Lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvointi vahvistuu.
3. Toimimme yhdessä
   • Palvelut ovat lähellä asiakasta.
   • Teemme palvelupoluista yhtenäiset ja toimintaamme ohjaa yhteensovittava työskentely.
   • Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa tehdään tavoitteellista ja yhteisöllistä hyvinvointityötä.

Työikäisten hyvinvointisuunnitelman tavoitteissa ja toimenpiteissä huomioidaan yllä kuvatut painopisteet.

Työikäisten hyvinvointityön tavoitteita on kolme ja jokaiselle tavoitteelle on muodostettu 7–13 toimenpidettä. Toimenpiteet ja mittarit on kuvattu työikäisten hyvinvointisuunnitelmassa.

1. Työikäisille espoolaisille on tarjolla mahdollisuuksia ja tukea hyvinvointia edistäviin elintapoihin.
2. Työelämän ulkopuolella olevien hyvinvointiin tarjotaan tukea ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa.
3. Työikäinen espoolainen saa tarvitsemansa palvelun sujuvasti (työllisyys, sote, järjestöt, liikunta- ja kulttuuri).

Ikääntyneiden hyvinvointityön tavoitteita on 6 ja niille on asetettu toimenpiteitä. Toimenpiteet on kuvattu Täyttä elämää ikääntyneenä -suunnitelmassa (Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi 2022–2025).

1. Ikääntyneiden hyvinvointia edistävä toiminta on tavoitteellista ja siihen on helppo osallistua.
2. Ikääntyneet osallistuvat ja vaikuttavat.
3. Viestintä, ohjaus ja neuvonta toimivat ja tavoittavat ikääntyneet.
4. Teknologia ja sähköiset palvelut auttavat arjessa ja edistävät osallisuutta.
5. Esteetön elinympäristö tukee itsenäistä elämää.
6. Ikääntyneet asuvat turvallisesti ja toimintakykyisinä kotona.

Päihdehaitat ja mielenterveyden pulmat ovat kansanterveysongelmia, jotka vaikuttavat yksilöön, läheisiin ja koko yhteiskuntaan. Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä terveyden ja turvallisuuden edistämistä, jonka tavoite on ehkäistä ja lieventää ongelmallista päihteiden käyttöä ja pelihaittoja.

Käytännön tasolla työ on esimerkiksi yksinäisyyden lieventämistä, varhaista tukea orastaviin ongelmiin, viestinnällisiä toimia, päihteiden käytön ja mielenterveysasioiden puheeksioton tukemista eri palveluissa sekä turvallisten ja viihtyisien arkiympäristöjen mahdollistamista sekä harrastus- ja toimintamahdollisuuksien tarjoamista eri kohderyhmille.

Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö voi lieventää eriarvoisuutta ja parhaimmillaan ehkäisevä työ tukeekin yhteisöjen hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä ja terveyttä.

Kumppanuusfoorumi tukee kaupungin ja järjestöjen yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Kumppanuusfoorumi on Espoon kaupungin ja Espoossa toimivien eri alan järjestöjen ja muiden toimijoiden foorumi, jossa etsitään ja jaetaan ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseen järjestöjen keskinäisellä sekä järjestöjen ja kaupungin välisellä yhteistyöllä. Kumppanuusfoorumin tapaamisia järjestetään eri teemoilla noin kaksi kertaa vuodessa.

Espoon kaupunki on valtakunnallisen Terve Kunta -verkoston jäsen. Verkoston toiminnan tavoitteena on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä sairauksien ehkäisy. Verkostossa jaetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää osaamista ja hyviä käytäntöjä.

Verkosto järjestää vuosittain Terve Kunta -päivät, joiden tavoitteena on tehdä näkyväksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategioita, käytäntöjä sekä tukea ammatillista osaamista.

Terve Kunta -verkostoa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kansallinen verkosto kuuluu kansainväliseen WHO European Healthy Cities -verkostoon mahdollistaen kansainvälisen yhteistyön jäsenkunnille. 

Lue lisää Terve Kunta -verkostosta THL:n verkkosivuilta:
Terve kunta -verkosto(ulkoinen linkki)