Haukilahden nimistö
Haukilahden kaupunginosa sijaitsee Westendin ja Matinkylän kaupunginosien välissä.
Haukilahden nimistö
Haukilahden vesitornin luona olevaa kalliota tiedetään nimikokoelmien mukaan kutsutun vanhoilla kansanomaisilla kallionnimillä Gäddvikberget ja Gäddvik Kasaberget. Nimien taustalla ovat lahdennimi Gäddviken ja asutusnimi Gäddvik, joihin kaupunginosannimi Haukilahtikin perustuu.
Nykyisellä puistolla, joka sijaitsee tällä kalliolla, on kaavanimi Hauenkallio – Gäddberget.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Vuonna 1968 rakennettu Haukilahden vesitorni sijaitsee korkealla kalliolla. Vesitornia ympäröi metsäinen ja kallioinen puisto nimeltä Hauenkallio – Gäddberget. Myös puistonnimi on peräisin 1960‑luvulta.
Hauenkalliontien ja Hauenkallionpolun nimet ovat jo vuoden 1966 Espoon opaskartassa, johon ei ole merkitty puistonnimiä. Ilmeisesti kuitenkin jo silloin oli suunniteltu myös puistonnimi Hauenkallio. Joka tapauksessa se sisältyy vuoden 1969 kaavasuunnitelmaan. Nimi vahvistettiin lopullisesti asemakaavassa 1974.
Puisto sijaitsee korkealla kalliolla. Nimistötoimikunta muodosti puistonnimen alueennimestä Haukilahti – Gäddvik, joka puolestaan perustuu vanhoihin paikannimiin, lahdennimeen Gäddviken ja asutusnimeen Gäddvik. Kalliota on kutsuttu vanhastaan muun muassa nimellä Gäddvikberget.
Nykyisen Haukilahden asuinalueen kaavoituksen alkuvaiheessa 1964 Espoon kadunnimitoimikunnalla oli useampia vaihtoehtoisia nimistösuunnitelmia. Niissä puistolle ei vielä ehdotettu nimeä Hauenkallio, vaan nimiä Kokkovuori, Hiidenpuisto ja Pronssiajanpuisto. Ne jäivät kuitenkin lyhytaikaisiksi ehdotuksiksi, eikä mikään niistä tullut käyttöön.
Hauenkallio – Gäddberget on otettu käyttöön myös puiston lähialueita tarkoittavana suurkorttelinnimenä ja kallion laelle johtavan kujan nimenä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Haukilahden Hauenkalliontien tuntumaan suunniteltu kevyen liikenteen tie nimeltä Hauenkallionpolku – Gäddbergsstigen merkittiin Espoon opaskarttaan 1970 ja vahvistettiin asemakaavassa 1974. Vuoden 2018 tilanteessa nimi ei silti ole varsinaisesti käytössä, sillä paikalle ei ole rakennettu kaavailtua kävelytietä.
Yhteyden on kaavailtu kulkevan Hauenkalliontieltä Hauenkallion puistoalueelle Hauenkalliontie 12:n itäpuolella. Yhteydelle ei ole ollut välttämätöntä tarvetta, sillä puistoon pääsee muutakin kautta.
Paikka sijaitsee kalliolla. Kalliota ei ole vanhastaan kutsuttu nimellä "Hauenkallio" tai "Gäddberget", vaan muun muassa nimellä Kasberget. Hauenkalliontien ja Hauenkallionpolun nimien haukiaiheisuus on saatu vanhasta asumuksennimestä Gäddvik ja alueennimestä Haukilahti – Gäddvik.
Hauenkalliontien ja Hauenkallionpolun nimeämisen jälkeen 1970‑luvun alussa Espoon nimistötoimikunta muodosti myös nimen Hauenkallio – Gäddberget ja antoi sen suurkorttelin, puiston ja lyhyehkön kadun nimeksi.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2018.
Hauenkalliontie – Gäddbergsvägen on yksi Haukilahden pääkaduista. Se ylittää kallioisen mäkialueen ja ulottuu lännessä Matinkylään asti. Haukilahdessa on paljon haukiaiheista nimistöä. Aihe periytyy asutusnimestä Gäddvik ja alkujaan lahdennimestä Gäddviken. Lahti on oletettavasti ollut haukien suosima kutulahti.
Hauenkalliontien nimi on ollut käytössä 1960‑luvulta lähtien. Katu oli alkuun nykyistä lyhyempi, sillä katua oli vain nykyisen Hauenkalliontien itäpäässä. Haukilahden vesitornille johtava haara oli 1970‑luvulta 90‑luvulle osa Hauenkalliontietä, mutta sille otettiin 1995 käyttöön oma kadunnimi Hauenkallio.
Hauenkallio – Gäddberget on käytössä niin suurkorttelin ja puiston kuin kadunkin nimenä. Voisi arvella, että Hauenkalliontie olisi nimetty Hauenkallion mukaan, mutta niin ei ole, koska Hauenkalliontien nimi on Hauenkallio‑nimiä varhaisempi. Sen sijaan voidaan sanoa, että sekä Hauenkallio- että Hauenkalliontie‑nimet perustuvat alueennimeen Haukilahti – Gäddvik ja vanhoihin Gäddvik- ja Gäddviken‑paikannimiin. Nimenosa ”gädd” tulee ruotsin sanasta ”gädda”, suom. 'hauki'.
Joillekin Hauenkalliontien osuuksille oli eräässä vaiheessa merkitty asemakaavassa nimi Haukilahdentie, koska reitistä aiottiin tämännimisen pääkadun osaa. Kaavailtu Haukilahdentie‑nimi jäi kuitenkin 1990‑luvulla pois suunnitelmista ja poistettiin asemakaavastakin lopullisesti 2015. Siitä lähtien koko Hauenkalliontiellä on myös kaavakartassa nimi Hauenkalliontie – Gäddbergsvägen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2018.
Haukilahti on saanut nimensä ilmeisesti hauenkalastuksessa käytetyn Gäddviken‑nimisen lahden mukaan. Kylään näyttäisi kuuluneen ainakin 1500‑luvulta alkaen vain yksi itsenäinen samanniminen tila, joka vuoden 1750 kartassa on merkitty autioituneeksi, ja kyläkin on jäänyt Olarsbyn alle. Kylännimen varhaisia kirjoitusasuja ovat Geddeuik (1540) ja Geddewijk (1541).
1960-luvulla alueennimi sai suomenkielisen vastineen Haukilahti. Vuodesta 1976 Haukilahti – Gäddvik on ollut myös kaupunginosan nimi.
Haukilahden nimistössä on varsin luontevasti paljon kala‑aiheisia nimiä.
Haukilahti ja erityisesti sen lukio tunnetaan varsin laajasti epävirallisella nimellä Jeda, joka perustuu nimen Gäddvik ääntämisasuun (”jedviik”).
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Lohitien kahdella lyhyellä sivukujalla on niiden muotoon viittaavat nimet Lohenevä – Laxfenan ja Lohensuomu – Laxfjället. Haukilahden kala‑aiheinen nimistö perustuu sijaintiin rannikolla ja erityisesti vuosisatoja vanhoihin lahdennimeen Gäddviken ja asutusnimeen Gäddvik.
Teksti: Sami Suviranta. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2004.
Haukilahden Mellsten‑alkuiset nimet, kuten puistonnimi Mellsteninniemi – Mellstensudden, ulkoilualueen ja suurkorttelin nimi Mellsteninranta – Mellstensstranden ja kadunnimi Mellstenintie – Mellstensvägen, perustuvat Haukilahden suulla olevan niemen nimeen Mellsten. Nientä on kutsuttu myös pidemmällä nimellä Mellstensudden.
Mellsten‑nimen taustasta ei ole varmaa tietoa. Yksi mahdollinen selitys on kivennimi Mellsten, ’keskimmäinen kivi’. Nimen alkuosa ”Mell” voisi tällöin liittyä ruotsin sanoihin ”medel”, ”mellan” ja ”mellersta”, ja se on voinut olla nimenä esimerkiksi salmen keskellä olleelle kivelle.
Toinen mahdollinen selitys nimelle on sen perustuminen sukunimeen Mellsten. Espoossa ei ole tietoja kyseisestä suku- tai lisänimestä, mutta 1700‑luvulla tämännimisiä on ollut ainakin Kirkkonummella ja Inkoossa.
Mellsten on osa paikallista kaupunkisuunnittelun historiaa: Espoon ensimmäinen vahvistettu asemakaava oli virkistysaluetta koskeva Mellsteninranta vuonna 1963.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
Kesäkuussa 2016 Haukilahden Mellsteninrannassa juhlittiin 50 vuotta sitten avattua Espoon ensimmäistä avointa nuorisotaloa, Stella Marista. Juhlaväki saattoi askeltaa pitkin Nunnanpolkua, joka vie Mellstenintieltä Pitkänkalliontielle. Stella Maris ja Nunnanpolku liittyvät yllättävällä tavalla toisiinsa: nuorisotalon tiloissa toimi aiemmin katolisen seurakunnan ylläpitämä lasten kesäsiirtola.
Katolinen Pyhän Sydämen sisarkunta osti vuonna 1936 rantatontin rakennuksineen silloisen Westendin rannalta, kun he tarvitsivat kesiksi lisää asuintilaa Helsinkiin vuonna 1924 perustamansa koulun lapsille. Nunnien ylläpitämän koulun ja lastenkodin kesäsiirtola sai nimekseen Stella Maris eli ’meritähti’. Ilmeisesti paikalla vieraili myös muita varsinkin vähävaraisten perheiden lapsia nauttimassa kesänvietosta rannalla. 1960‑luvulla alue kävi uudisrakentamisen myötä rauhattomammaksi, ja sisarkunta myi Stella Mariksen Espoon kauppalalle vuonna 1964. Kahta vuotta myöhemmin avattiin nuorisotalo, joka saavutti oitis suuren suosion. Vuonna 1979 Stella Mariksen eli Stelliksen päärakennus kuitenkin paloi. Sen paikalle rakennettiin reilu vuosikymmen myöhemmin Toppelundin päiväkoti.
Vaikka Stelliksen kappelissa pelattiin 1970‑luvulla pingistä, jokin lähistöllä muistutti myös paikan historiasta: Nunnanpolku – Nunnestigen pääsi opaskarttaan ja asemakaavaan jo vuonna 1970. Muita aihepiiriin liittyviä nimiä ei alueella ole.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Haukilahden keskustassa Haukilahdenkadun eteläpuolella oleva puisto, Pattistenpelto – Battisåkern, on suurelta osin entistä peltoa. Pellon pohjoislaidassa nykyisen ostoskeskuksen tienoilla oli asumus, josta on käytetty nimiä Pattis ja Battis. Ei ole tiedossa, mikä on tämän erikoisen asumuksennimen tausta. 1700‑luvun asiakirjatiedossa nimi on muodossa Patt torpet. Puistonnimi on annettu 1985.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2008.
Gräsan kartanosta eli Gräsagårdista erotettiin 1887 maapalsta, joka sai nimen Toppelund. Nimeä alettiin käyttää myös palstalle rannan läheisyyteen rakennetusta huvilasta. Ei ole tiedossa, mistä nimi saatiin 1887. Nykyisin Toppelund on käytössä myös alueennimenä Haukilahden kaupunginosan kaakkoisosassa.
1887 muodostettu Toppelundin tila oli huvilapalstaksi hyvin suuri, sillä se oli kooltaan yli 30 hehtaaria. Nimi muodostettiin oletettavasti samaan aikaan.
Loppuosana on sana ”lund”, joka merkitsee lehtoa. Nimenantaja halusi ehkä tuoda sillä esiin alueen luonnon piirteitä. Varsinkin rannan ja huvilanpaikan lähistöllä on alavaa ja lehtomaista maastoa. Nimen alkuosa ”Toppe” on voitu antaa esimerkiksi jonkin muualla sijainneen paikan mallin mukaan. Ainakaan Espoossa ei ollut sentapaista aiempaa nimistöä.
Toppelundin huvilan ja alueen mukaan on annettu nykyiset kadunnimet Toppelundintie, Toppelundinkuja ja Toppelundinportti, puistonnimet Toppelundinpuisto, Toppelundinranta ja Toppelundinnummi sekä nimet Toppelundin koulu ja Toppelundin päiväkoti.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Toppelundinkuja – Toppelundsgränden on lyhyt katu, joka johtaa Toppelundintieltä Toppelundin huvilalle. Kadulle suunniteltiin nimi 1981 asemakaavoituksen yhteydessä.
Paikalla oli jo aiemmin ajotie, jolla ei ollut virallista nimeä. Nimi Toppelundinkuja otettiin käyttöön 1980‑luvun puolenvälin jälkeen. Se on ollut Espoon opaskartassa vuodesta 1988.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Toppelundinpuisto – Toppelundsparken on puisto Haukilahden kaakkoisosassa, Toppelundin huvilan ympärillä. Puisto on nimetty huvilan mukaan.
Puistonnimi on suunniteltu 1981 ja vahvistettu asemakaavassa. Nimi merkittiin opaskartan hakemistoon 1994.
Huvilan- ja tilannimi Toppelund on nykyisin käytössä myös alueennimenä. Alueella on useita muitakin Toppelund‑aiheisia nimiä: Toppelundin koulu, Toppelundin päiväkoti, Toppelundintie, Toppelundinkuja. Alueen pohjoisosassa on myös Toppelundinportti‑niminen lyhyt katu ja Toppelundinnummi‑niminen pienempi puistoalue. Etelässä, merenrannassa Toppelundinpuiston jatkeena oleva puistoalueen osa on Toppelundinranta – Toppelundsstranden.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.