Ekologinen kestävyys Espoossa

HSY:n vuoden 2020 päästölaskenta kertoo, että Espoon asukaskohtaiset päästöt saatiin ensi kertaa puolitettua vertailuvuoteen 1990 verrattuna. Hiilineutraali Espoo vuonna 2030 on nopeasti kasvavalle kaupungille haastava urakka, mutta tehtävissä. Katso tarkemmat päästötiedot HSY:n sivuilta(ulkoinen linkki). Lisää tietoa Espoon ilmastotavoitteista löytyy kaupungin verkkosivuilta. 

Espoon kaupunki ja Fortum ovat sitoutuneet tuottamaan kaukolämmön hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä. Kivihiilen käytöstä on tarkoitus luopua vuoden 2025 aikana. Espoo Clean Heat -nimellä kulkevasta hiilineutraalisuusprojektista saa lisätietoa verkkosivuilta(ulkoinen linkki).

Espoossa tehtyjen matkojen kulkumuoto-osuudet ovat HSL:n selvityksen (2018) mukaan jalankululla 26 %, pyöräilyllä 9 %, joukkoliikenteellä 18 % ja henkilöautolla 46 % . 

Espoon kaupungin tavoitteena on lisätä kestävien kulkumuotojen eli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta Espoossa liikutuista matkoista. Autoliikennemäärien kasvu on ollut viime vuosina hitaampaa kuin väkiluvun kasvu. Vuoden 2020 koronatilanne vaikutti kaikkeen liikkumiseen. Lisää tietoa Espoon liikenteestä liikennesivuilta.

Vuonna 2021 valmistui selvitys Espoon ekologisista yhteyksistä ja luonnon ydinalueista sekä toimenpideohjelma luonnon monimuotoisuuden ja arvokkaiden luontokohteiden turvaamiseksi. Lisää tietoa niistä löytyy Luonnonsuojelun toimenpiteet 2021-2030 -sivuilta.

Espoossa on yhä monimuotoista, arvokasta luontoa ja lukuisia uhanalaisiakin lajeja. Lähiluonnon merkitys asukkaiden hyvinvoinnille on suuri. Kaupungin karttapalvelu(ulkoinen linkki) näyttää luontokohteiden sijainteja.

Ilmanlaatuun vaikuttaa eniten liikenne. Katupöly on merkittävin kaupunki-ilmaamme heikentävä tekijä. Puunpoltto heikentää toisinaan pientaloalueiden ilmanlaatua, etenkin kylmällä ja tyynellä säällä.

Ilmanlaatu säilyi vuonna 2020 hyvänä tai tyydyttävänä. Ilmansaasteiden pitoisuudet pääkaupunkiseudulla ovat pitkällä aikavälillä pääsääntöisesti laskeneet siitä huolimatta, että seudun asukas- ja liikennemäärät ovat kasvaneet. Lisää tietoa ilmanlaadusta HSY:n sivuilta(ulkoinen linkki).

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa (2018–2022) toteutettiin 2020 erityisesti panostamalla asukasviestintään. Vuonna 2021 on käynnistetty Euroopan unionin ympäristömeludirektiivin mukainen liikennemeluselvitys, joka valmistuu kesällä 2022. Meluselvitys tehdään yhteiseurooppalaisella laskentamallilla (CNOSSOS-EU). Samalla tehdään kansallinen meluselvitys yhteispohjoismaisia melulaskentamalleja käyttäen.

Lisätietoa melusta ja meluntorjunnasta löytyy kaupungin verkkosivuilta.

Espoon Itämeri-toimenpideohjelman (2019 – 2023) toimenpiteitä.

Espoossa toteutettiin vuosina 2020–2021 virtavesikartoituksia Etelä- ja Pohjois-Espoossa. Tavoitteena oli arvioida kaupunkipurojen luonnontilaa ja muuntuneisuutta sekä kehittää niiden tilaa kuvaava luokittelumenetelmä. Selvityksessä pyrittiin tunnistamaan purojen luontoarvoiltaan herkät ja arvokkaat kohteet, kuten myös voimakkaasti muokatut ja heikentyneet osuudet. Selvityksessä tarkasteltiin kaupunkipurojen ja niiden lähiympäristön tilaa paikkatietoaineistojen ja tarkentavien maastokartoitusten perusteella. Lisää tietoa selvityksen verkkosivuilta.

Espoossa tutkitaan vedenlaatua usealla järvellä sekä virtavesikohteella. Viimeisin vesistötarkkailuraportti on vuodelta 2020. 

Lisää tietoa Espoon vesiensuojelusta ja vesiensuojelun toimenpiteistä sivuilta www.espoo.fi/vesiensuojelu.

Sekäjätettä syntyy kotitalouksissa noin 157 kiloa asukasta kohti (HSY, 2018). Se on yli puolet kotitalouksissa syntyneistä jätteistä. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 39 %. Kotitalousjätteen kierrätysasteen nostamiseen tarvitaan erityisesti aktiivisempaa biojätteen lajittelua ja sekajätteen määrän vähentämistä.

Lisätietoa jätteistä ja kierrätyksestä HSY:n sivuilta(ulkoinen linkki).