Bodomin nimistö
Bodomin kaupunginosa sijaitsee Bodominjärven koillisrannalla.
Bodomin nimistö
Bodomin kaupunginosan nimi on lähtöisin kylän nimestä Bodom. Sana ”bodom” on monikon datiivi ruotsin sanasta ”boda” (suom. ’vaja, aitta, puoti’), eli sen merkitys on ’vid bodarna’, minkä arvellaan viitanneen kylän sijaintiin lähellä Bodominjärven ranta-aittoja. Nimen vanhoja kirjoitusasuja ovat esimerkiksi Boda (1492) sekä Bodaby (1541), suomenkielisiä ääntämisasuja taas ”puudum” ja ”puutumi”. Nykyään nimi äännetään ”buudom”.
Nimen Bodom suomennokseksi on ehdotettu 1960‑luvulla Aittarantaa, Aittalaa, Majalaa ja Puotista. Espoon kadunnimitoimikunta hyväksyi Valtionarkiston ehdotuksen Puotinen, ja maanmittaushallitus vahvisti sen vuonna 1965. Puotinen olikin käytössä rekisterikylännimenä vuosina 1965–2007, 1980‑luvulla muutamien vuosien ajan myös kaupunginosannimenä.
Vuonna 1540 Bodomin kylässä oli neljä taloa, joiden nimet olivat Bodom, Smeds, Keppers ja Jork. Bodom ja Smeds ovat edelleen olemassa. Nykyisiä alueennimiä Bodomissa ovat Kivipylväänpuisto, Maarinpuro, Näsiniemi, Rajanummi ja Vihermäki. Kivipylväänpuiston nimi perustuu alueella olevaan vanhaan kiviseen opastepylvääseen, muut taas ovat siirrynnäisiä lähistön ruotsinkielisten viljelys- ja luonnonpaikkojen nimistä. Alueella on mahdollisesti ollut suomenkielisiä paikannimiä ennen noin 1400‑luvulla tapahtunutta ruotsalaisten uudisasukkaiden levittäytymistä Bodominjärven ympäristöön.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
- Sijainti: Bodom. Siirry kartalle.(ulkoinen linkki)
Yksi Bodomin kylän kantataloista on Smeds eli Bodom Smeds. Tilan päärakennus on Bodomintien varressa. Smeds‑nimen syntyaikana isäntä oli ilmeisesti seppä. Koska Smeds‑nimisiä taloja on muissakin kylissä, nimeä on ollut tarpeen täsmentää kylännimellä. Niin on saatu nimi Bodom Smeds. Talolle on syntynyt myös vähän sitä lyhyempi rinnakkaisnimi Bosmeds.
Viereisen Bodominjärven ruotsinkielinen nimi on virallisessa käytössä Bodom träsk, mutta järvelläkin on lyhyempi rinnakkaisnimi Boträsk.
Bosmedsin eli Bodom Smedsin eli Smedsin asuinrakennus Bodomintien varressa on rakennettu vanhalta osaltaan noin 1800 ja laajennusosaltaan 1891.
Talon mukaan on nimetty läheinen Bodomintien sivukuja Bosmedsinkuja – Bosmedsgränden.
Ruotsin kielen ”smed” merkitsee seppää. On pääteltävissä, että Smedsin eli Bosmedsin talossa onkin nimen syntyessä asunut seppä. Nimi Smeds on Espoon nimiä tutkineen Saulo Kepsun mukaan syntynyt viimeistään 1500‑luvulla. Säilyneitä asiakirjamerkintöjä on 1600‑luvulta lähtien. Talon nimenä on asiakirjoissa vuonna 1681 Smedzen, 1697 Bodom Smedz ja 1701 Boo Smedzen.
Bodomin kylä oli jo 1500‑luvulla nelitaloinen. Kylän vanhin tonttimaa lienee Bodom Smedsin kohdalla ja siitä hieman etelään.
Teksti: Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017. Muokattu 2018.
Nimellä Bosmedsinkuja – Bosmedsgränden tarkoitetaan Bodomin kaupunginosassa ja kylässä sijaitsevaa katua. Katu erkanee Bodomintieltä (ruots. Bodomvägen) itään. Sen pohjoispuolella, lähinnä järveä sijaitsevalla osuudella on Bodom Smeds -niminen tila. Lännessä on Bodominjärven pohjoisosan lahti Smedsviken. Etelämpänä on kesäisin suosittu golfkenttä.
Bosmedsinkujan nimi on otettu opaskarttaan ja asemakaavaan vuonna 2002. Ruotsin kielen ”smed” merkitsee seppää, ja kadun vierellä sijainneessa talossa onkin asunut ammattikuntaa edustanut isäntä viimeistään 1600‑luvulla. Talon kohdalla on kartassa vuonna 1681 Smedzen, 1697 Bodom Smedz ja 1701 Boo Smedzen. Kadunnimet, ja myös lahdennimi Smedsviken, on annettu tilannimen Bodom Smeds mukaan.
Bodomin kylä oli jo 1500‑luvulla nelitaloinen. Vuonna 1770 Bodom Smedsin tilaan kuului kolme taloa, ja nämä sijaitsivat suurin piirtein nykyisellä paikalla ja siitä hieman etelään. Bodom Smeds -talon tilukset saattavat olla alueen vanhinta tonttimaata. Talo ei kuitenkaan liene kylän vanhimman asutuksen jatketta; toinen säilynyt kantatalo Bodom tai Boddom hemman on mahdollisesti Boda‑nimisen alkutalon peruja.
Teksti: Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Bodomissa, Bodominjärven itäpuolella ja Matalajärven pohjoispuolella on suurkortteli nimeltä Eskaksenmäki – Eskasbacken. Nimi perustuu mäen tuntumassa sijainneen tilan nimeen Eskas.
Eskas oli yksi Skrakabyn kylän kantataloista (1699 Eskos, 1735 ja 1743 Eskas). Talonnimi perustuu isännän Eskil Jörenssonin (1603—1642) etunimeen. 1500‑luvulla Eskas oli Skrakabyn verotila ja 1700‑luvulla se toimi Vihdin Lankilan ratsutilan aputilana.
Eskaksenmäen nimeä ehdotettiin 1993. Se lisättiin asemakaavaan 1997 ja otettiin käyttöön 1998.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
Pohjois‑Espoon Maarinpurossa on opaskartassa maastonimi Hästhagen. Seudun asukkaat ovat vanhastaan kutsuneet paikkaa sillä nimellä. Ruotsin sana ”hästhage” merkitsee hevoshakaa. Nimi kertoo, että paikalla on ollut aidattu laidunmaa, jossa on pidetty hevosia.
Paikka sijaitsee Bodomin, Perusmäen ja Röylän kaupunginosien rajalla. Kyläjaossa paikka kuului Röylän kylän maihin. Nimi Hästhagen on ollut opaskartassa vuodesta 1982.
Espoossa on lukuisia muitakin Hästhagen‑nimisiä paikkoja. Monessa kylässä on hevoshakana käytetty alue saanut tällaisen nimen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2021.
Kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä ehdotti nimeä Kivipylvääntie – Märkesstensvägen 1993, asemakaava vahvistettiin 1997, ja nimi otettiin käyttöön 1998. Nimen aiheena on aivan tien lähellä Röyläntien ja Bodomintien risteyksessä edelleen seisova vanha kivinen opastepylväs, johon on kaiverrettu kylännimiä (mm. Rödskog, Bodom, Backby).
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2007.