Asumisopas

Kotona voi asua toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Erilaiset arkea helpottavat apuvälineet, kodin muutostyöt ja kotihoidon palvelut ovat esimerkkejä keinoista, joilla kotona asumista voidaan tukea.

Iäkkään henkilön asumisessa tärkeimpiä seikkoja on asunnon esteettömyys. Olisi hyvä, jos meistä kukin arvioisi oman kodin esteettömyyttä ajoissa, jo siinä vaiheessa, kun liikuntarajoitteita ei vielä ole. Vaihtoehtoja esteettömämpään asumiseen on yhä enemmän tarjolla, kun erilaisten asukkaiden tarpeet huomioidaan jo asuntojen rakennusvaiheessa.

Jos kotona asuminen ei kaikista tukitoimista huolimatta ole mahdollista, yleensä vakavan muistihäiriön tai merkittävästi heikentyneen toimintakyvyn vuoksi, voi iäkäs henkilö siirtyä palveluasumiseen.

Omilla toimilla voi vaikuttaa siihen, kuinka pitkään pysyy toimintakykyisenä – ja siten siihen, kuinka pitkään pystyy asumaan omassa kodissaan. Kotona asumista edistää aktiivisena pysyminen, eli sosiaalisten suhteiden ylläpito, hyötyliikunnan harrastaminen ja haasteiden tarjoaminen aivoilleen. Espoon kaupungin palvelukeskukset, eli ikäihmisten avoimet olohuoneet, tarjoavat toimintaa kaikkiin näihin tarpeisiin. Osa palvelukeskuksista toimii elä ja asu -seniorikeskusten yhteydessä. Tutustu palvelukeskusten toimintaan.

Myös kodin toimivilla ratkaisuilla on merkittävä vaikutus siihen, miten itsenäisesti arkipäivän askareista iäkkäänäkin selviydytään.  Asumisoppaassa kerrotaan muun muassa asumisen ennakoinnista sekä kotona asumisen taloudellisista ja toiminnallisista tukimuodoista.

Asumisen ennakointi: Asunnon ja asuinympäristön toimivuuden ja turvallisuuden arvi­ointi hyvissä ajoin ennen vanhuusvuosia tukee kotona asumista ja itsenäistä elämistä sekä pienentää riskejä tapaturmiin.

Elä ja asu -seniorikeskus: Tarjoavat Espoon kaupungin ylläpitäminä tuettua senioriasu­mista, tehostettua palveluasumista sekä lisäksi palvelukeskustoimintaa.

Hoivakoti, vanhainkoti: Osa yksityisistä yrityksistä käyttää nimeä hoivakoti. Yleensä tällä tarkoitetaan tehostettua palveluasumista.

Palveluasuminen: Palveluasumisessa asunnosta maksetaan vuokrasopimuksen mukaista vuokraa ja palveluista peritään erillinen maksu. Palveluasuminen voi olla tehostettua, eli ympärivuorokautista hoivaa sisältävää. Käytössä on yhteisiä tiloja ja yhteistä toimintaa asukkaille. Palveluasumista tarjoavat kaupunki, järjestöt ja yksityiset yritykset.

Palvelukeskus: Ikäihmisten kohtaamispaikkoja, kaikille avoimia yhteisiä ”olohuoneita”, joissa järjestetään mm. harrastus- ja virkistystoimintaa. Kunkin Espoon kaupungin elä ja asu -seniorikeskuksen yhteydessä toimii palvelukeskus.

Palvelutalo, palvelukoti: Osa yksityisistä yrityksistä käyttää näitä nimiä. Kyseessä voi olla tavallinen tai tehostettu palveluasuminen.

Senioritalo: Voi olla mikä tahansa ikäihmisten käyttöön soveltuvia asuntoja käsittävä talo. Osassa senioritaloja on ikärajat sekä mahdollisesti yhteisöllisyyttä edistäviä tiloja ja käytäntöjä.

Tehostettu palveluasuminen: Ikäihmisille, jotka tarvitsevat paljon hoivaa ja huolenpitoa. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä henkilökuntaa on paikalla ja palveluja järjeste­tään tarpeiden mukaan ympärivuorokautisesti.

Tuettu senioriasuminen: Espoon kaupungin elä ja asu -seniorikeskukset tarjoavat tuettua senioriasumista. Tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät pärjää kotona runsaankaan kotihoidon turvin. Kevyempi asumismuoto kuin tehostettu palveluasuminen. Asiakkaan kanssa sovitaan tämän henkilökohtaisesti tarvitsemista palveluista.

Erilaiset apuvälineet tukevat asumista omassa kodissa ja helpottavat myös esimerkiksi muistisairaiden henkilöiden omaisten arkea. Jo siinä vaiheessa, kun oma tai läheisen muisti huolestuttaa, voi hankkia kotiin liesivahdin tai liikkumisen turvaksi esimerkiksi paikantavan turvarannekkeen. Leikkauksesta toipuessa hyödyksi voivat olla varrelliset tarttumapihdit, joiden ansiosta ei tarvitse kurotella ylähyllyille tai alas lattialle.

Espoon apuvälineyksikkö tarjoaa apuvälineitä espoolaisille, joiden toimintakyky on heiken­tynyt sairauden, vamman tai ikääntymisen vuoksi. Palveluun kuuluu apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus ja lainaus, käytön opetus ja seuranta sekä apuvälineen huolto ja korjaus. Palvelut ovat maksuttomia.

Apuvälineyksiköstä lainataan lyhyt- tai pitkäaikaislainaan tavallisimpia perusapuvälineitä esimerkiksi, kyynärsauvoja, rollaattoreita ja wc-korotuksia.

Tavallisimpia apuvälineitä voi tulla lainaamaan ilman ajanvarausta.

Kun tarvitset yksilöllisen liikkumisen apuvälineen (kuten aktiivipyörätuolin), henkilönos­timen, sängyn tai pienapuvälineen käyntiä varten tulee varaa aika etukäteen puhelimitse. Arkisin klo 9–11, p. +358 9 47174200.

Apuvälineistä saa myös tietoa Seniorineuvonta Nestorista ja kaupungin toimintaterapeu­teilta.

Lue lisää HUSin Apuvälinekeskus, Espoon yksikkö(ulkoinen linkki).

Järjestöt ja seurakunnat välittävät vapaaehtoisia auttajia tukemaan ikäihmisiä asiointikäyn­neillä ja pienissä askareissa. Keikka-avun vapaaehtoisilta saa kertaluontoista apua kauppa-ja asiointikäynneille tai saattajaksi terveydenhuollon palveluihin sekä avuksi pienimuotoisiin kodintöihin, kuten lampun tai verhojen vaihtoon. Myös SPR:n Ystävätoiminnan tai seura­kunnan diakoniatyön ArkiYstävä -toiminnan kautta voi tiedustella vapaaehtoista seuraksi asiointikäynnille.

• Keikka-apu, tiedustelut ma–pe klo 9–11 p. +358 50 3810999, keikka@ejy.fi
• SPR:n vapaaehtoisvälitys, tiedustelut ma ja ke klo 11-15, to klo 13-17, p. +358 9 466858, vapaaehtoinen@spr-tapiola.org
• Espoon seurakuntien ArkiYstävä(ulkoinen linkki).

Asunnon muutostöiden tavoitteena on ennakoida ja mahdollistaa turvallista, omatoimista elämistä kotona. Muutostöitä ovat muun muassa kynnysten poistaminen, porraskaiteiden ja rollaattori- tai pyörätuoliluiskien rakentaminen, tukikaiteiden asentaminen, kylpyammeen poistaminen ja korvaaminen suihkutilalla sekä valaistuksen parantaminen. Lähtökohtaisesti asunnon muutostöiden kustannukset maksetaan itse. Asunnon omistajalta tai isännöitsijältä tulee kysyä lupa ennen muutostöiden toteuttamista.

Kaupungin toimintaterapeuteilta saa apua ja neuvontaa asunnonmuutostöiden suunnit­teluun ja järjestelyyn.

Vanhustyön keskusliitolla(ulkoinen linkki) on korjausneuvojia, jotka avustavat remonttitarpeiden kartoittamisessa, suunnittelussa, avustusten hakemisessa ja tarvittaessa muutostyöt suorittavan urakoitsijan etsimisessä. Korjausneuvojat neuvovat myös arkiteknologian käytössä. Espoon alueella Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojana toimii Nina Leino, p. +358 50 4493395, s-posti: nina.leino@vtkl.fi.  Neuvonta on maksutonta.

• Lisätietoa esteettömyydestä Espoossa
• Esteettömyyskeskus(ulkoinen linkki)

Tilapäismajoituksen järjestely kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen remontin alkamista. Vuokrahuoneiston asukkaan tulee itse järjestää remontin aikainen asuminen, ellei vuok­ranantajalla ole velvollisuutta tarjota sijaisasuntoa. Omistusasunnossa asuvan kannattaa varmistaa taloyhtiöltä, järjestyykö sen kautta vaihtoehto asumiselle.

Tilapäinen majoittuminen saattaa olla mahdollista myös omaisten tai ystävien luona. Vapaiden markkinoiden kautta voi löytyä lyhytaikainen vuokrasuhde, ja itsekin voi hakea lyhytaikaista vuokra-asuntoa esimerkiksi ilmoituksella. Lisäksi tilapäistä, lyhytaikaista hoiva-asumista voi tiedustella yksityisistä hoivakodeista.

Suomen Asumisen Avusta(ulkoinen linkki) saa räätälöidysti neuvontaa sekä asumisen ennakointiin, että asumiseen liittyvien tarpeiden arviointiin, remontin aikaisen asumisen järjestelyihin, asunnon vaihtoon sopivampaan ja muuttojärjestelyihin.  Tuki- ja neuvontapalvelu on maksutonta. Suomen Asumisen Avun SAAennakoida! -sähköisten työkalujen avulla voit arvioida oman asumisesi nykytilaa ja tehdä yksilöllisen asumissuunnitelman. Voit aloittaa asumistilanteesi arvioinnin tekemällä ensiksi Asumisen pikatestin(ulkoinen linkki).

Lyhytaikaista asumista kalustetuissa asunnoissa tarjoavat esimerkiksi

• Senioritalo Hopeakallio(ulkoinen linkki) (Karakallio)
• Palvelutalo Kotikoivu(ulkoinen linkki) (Mäkkylä)
• Tunaberg Seniorhem(ulkoinen linkki) (Tiistilä)

Tietoja hotelli- ja huoneistohotellimajoituksesta: www.visitespoo.fi(ulkoinen linkki) 

Jos oma, nykyinen koti ei ole esteetön, voi sen muutostöihin hakea tukea. Ikäihmisille, sota- veteraaneille ja vammaisille henkilöille on tarjolla myös muita tukimuotoja kotona asumiseen.

Valtakunnalliselta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta voi hakea avustusta iäkkään tai vammaisen henkilön asunnon korjauksiin ja esteettömyyden parantamiseen. Avustuksia myönnetään myös taloyhtiöille hissien rakentamiseen ja esteettömyyden paran- tamiseen. Avustusten tarkoitus on parantaa mahdollisuuksia kotona asumiseen.

Korjausavustusta voidaan myöntää vain, jos hakijalla ei ole oikeutta saada muuta julkista tukea. Tällainen tuki voi esimerkiksi olla vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävä tuki asunnon korjaustoimenpiteisiin. ARAn korjausavustuksen saaminen edel- lyttää, että ympärivuotisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa asutaan pysyvästi ja ruoka- kunnasta ainakin yksi henkilö on vähintään 65-vuotias tai vammainen. Ruokakunnan tulot eivätkä varat saa ylittää asetettuja rajoja. Veteraaneille ja veteraanien leskille on korotetut tulorajat.

Päätös avustuksen myöntämisestä on lähtökohtaisesti saatava ennen töiden aloittamista. Avustusten hakemisessa ja korjaus- ja muutostarpeiden arvioinnissa auttaa Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat(ulkoinen linkki).

Vuonna 2021 korjausavustuksen määrä on enintään 50 prosenttia hyväksytyistä materi- aali- ja työkustannuksista. Avustus voi poikkeustapauksissa olla enintään 70 %, jos kyse on rintamaveteraanista tai veteraanin leskestä, tai jos vanhus tai vammainen muutoin joutuisi välittömästi muuttamaan pysyvästi pois asunnosta liikkumisesteiden vuoksi tai siksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

ARA myöntää lisäksi avustuksia hissin rakentamiseen kerrostaloon, hissin korjaukseen liikuntaesteen poistamiseksi sekä korjauksiin, joilla tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin. Esteettömyyttä parantavia toimenpiteitä voivat olla esim. ulko-ovien leventäminen, kulkuluiskien, kaiteiden tai porrashissin rakentaminen. Vuonna 2021 ARAn myöntämän esteettömyys- ja hissiavus- tuksen määrä on enintään 45 %.

Lisätietoja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA(ulkoinen linkki).

Kotitalousvähennystä voi saada kotitaloustyöstä, jota teetetään kotona tai vapaa-ajan asunnossa. Tällaista työtä ovat esimerkiksi siivous- ja kotitaloustyö, hoiva- tai hoitotyö, tietotekniikkalaitteiden asennus sekä asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Palvelua tarjoavan yrityksen on kuuluttava ennakkoperintärekisteriin. Tällöin arvonlisäverollisesta työn osuudesta voi vähentää 40 % verotuksessa. Palveluja varten voi myös palkata suoraan työntekijän, jolle maksetusta palkasta ja työnantajan sivukuluista voi vähentää 15 % vero- tuksessa. Vuonna 2021 kotitalousvähennystä voi saada maksimissaan 2 250 euroa vuodessa.

Ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen voi tarkistaa verkossa yritys- ja yhteisötietojärjestelmän julkisesta yrityshausta(ulkoinen linkki). Palvelu on maksuton. Puhelimitse voi tiedustella Verohallinnon palvelunumerosta +358 29 497006 (puhelun hinta pvm/mpm). Koti- talousvähennystä ei voi saada kaupungin laitoksissa, kaupungin ostopalveluilla hankituissa asumispalveluyksiköissä eikä palveluseteliä käytettäessä.

Kotipalvelut ja niiden tukipalvelut voivat olla arvonlisäverottomia, jos palveluita myydään henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut esimerkiksi iän tai sairauden takia. Yksi- tyiset palveluntuottajat voivat myydä näitä palveluja arvonlisäverottomasti vain, jos toiminta on sosiaaliviranomaisten valvomaa.

Palveluntuottajat, joilla on oikeus tarjota ALV:ittomia palveluita, voi tarkistaa internetistä Elias-nettitorilta(ulkoinen linkki), josta voi hakea palveluja kunnan tai postinumeron mukaan:

Lisätietoja Verohallinnosta(ulkoinen linkki).

Kuljetuspalvelutuki on tarkoitettu espoolaisille, joilla on toimintakyvyn rajoitteiden, vamman tai sairauden vuoksi suuria vaikeuksia liikkumisessa.

Kuljetuspalvelua voidaan myöntää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain perusteella. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun tavoitteena on edistää ja ylläpitää ikäihmisen kotona selviytymistä. Kuljetuspalvelua voidaan myöntää myös ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa oleville asukkaille. Palvelua myönnettäessä otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon hakijan terveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu on tarkoitettu vaikeavammaisille henki- löille iästä ja tuloista riippumatta.

Hakemukseen kuljetuspalvelusta tarvitaan liitteeksi lääkärinlausunto, jossa on yksityiskohtainen kuvaus hakijan liikkumis- ja toimintakyvystä.

Lue lisää kuljetuspalvelusta ja sen hakemisesta.

Kela tukee sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan asumista ja hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia eläkkeensaajan hoito- tuella.

Lisätietoja Kelasta(ulkoinen linkki). 

Kelan lomakkeita on saatavilla myös kaupungin Asiointipisteistä, joihin voi jättää hakemuksia sekä saada yleistä opastusta etuuksista ja Kelan verkkopalvelujen käytöstä.

Vaikeavammaisen henkilön tai hänen edustajansa kannattaa ennen muutostöitä selvittää vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä, onko hän oikeutettu asunnonmuutostöistä aiheutuvien kustannusten korvauksiin. Vakuutusjärjestelmän korvausmahdollisuudet on selvitettävä ensin, mikäli vammautuminen on aiheutunut tapaturmasta.

Lisätietoja Espoon vammaispalveluista.

Seniorineuvonta Nestori neuvoo, jos ikäihmisen kyky huolehtia omista talousasioistaan ja sosiaalisista suhteistaan on heikentynyt fyysisten tai psyykkisten sairauksien vuoksi. Neuvontaa annetaan esimerkiksi toimeentulotuen hakemisessa ja asumiseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Perustoimeentulotukea haetaan aina Kelasta. Osa yli 65-vuotiaiden espoolaisten sosiaalityöstä hoidetaan Nestorin sosiaalityöntekijöiden toimesta. Nestorin sosiaalityöntekijät ohjaavat asiakkaat tarvittaessa Espoon kaupungin aikuissosiaalityön palveluiden piiriin.

Esteetön asunto ja asuinympäristö tukevat omatoimista asumista, vaikka toimintakyky heikkenisikin. Kun seniori suunnittelee muuttoa, kannattaa asunnon valinnassa kiin­nittää huomiota sijaintiin ja siihen, ettei liikkumista haittaavia esteitä ole. Omatoimista asumista tukevat esimerkiksi hissi kerrostalossa, riittävän tilavat wc- ja pesutilat, lähellä sijaitsevat palvelut, hyvät liikenneyhteydet sekä se, ettei asunnossa ole portaita.  

Voit arvioida asunnon esteettömyyttä täyttämällä esimerkiksi Vanheneminen.fi-sivustolta  löytyvän esteettömän asunnon tarkistuslistan(ulkoinen linkki).

Espoon kaupungilla on eri puolilla Espoota yli 15 000 vuokra-asuntoa. Tällä hetkellä uusia asuntoja valmistuu noin 300 vuodessa.

Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asuntohaussa asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen, joita arvioidaan hakijaruoka­kunnan asunnon tarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Asukasvalinnassa etusijalla ovat asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat.

Vuokra-asuntoja haetaan ensisijaisesti internetin kautta. Myös kirjastojen ja asiointipis­teiden asiakastietokoneilla voi täyttää hakemuksen. Mikäli hakijalla ei ole mahdollisuutta täyttää lomaketta internetissä, paperisen lomakkeen voi pyytää Espoon Asunnot Oy:n asiakaspalvelusta. Hakemus on voimassa kuusi kuukautta jättöpäivästä lukien, ja hakijan tulee itse huolehtia haun voimassaolosta. Etenkin yksiöt ovat kysyttyjä, ja asuntoa voi joutua odottamaan pitkäänkin.

Espoon kaupungin invamitoitetuissa asunnoissa on huomioitu pyörätuolilla liikkuvan tarpeet. Hakijan on ennen invamitoitetun asunnon hakemista oltava yhteydessä kaupungin vammaispalveluihin.

Lue lisää Espoon Asunnot(ulkoinen linkki).  

Senioritalot on suunniteltu ikääntyneiden tarpeita ajatellen esteettömiksi. Joissakin senioritaloissa on asukkaille alaikäraja esimerkiksi 55 vuotta. Senioritalossa ei yleensä ole palveluja tai henkilökuntaa paikalla. Senioritaloon voi saada palvelutarpeen arvioinnin perusteella kaupungin kotihoidon palveluja tai ostaa palvelua yksityisiltä palveluntuotta­jilta.

Lue lisää senioritaloista.

Kun omassa kodissa ei enää pärjää, yksi vaihtoehto on hakeutua itsemaksavana yksi- tyiseen palveluasumiseen. Espoossa toimiviin yksityisiin palvelutaloihin voi hakeutua ottamalla yhteyttä kyseiseen palvelutaloon. Useimmat talot on rahoitettu valtion tuella, ja asukasvalintaperusteina ovat hakijan palveluasumisen tarve, esimerkiksi sairaus tai vamma, alentunut fyysinen toimintakyky tai turvallisuuteen liittyvät tekijät sekä sosiaa- linen tarkoituksenmukaisuus. Lisäksi valinnassa vaikuttavat varallisuus ja tulot, vaikka tarkkoja tulorajoja ei enää ole.

Palvelutaloasunnon hakijalta vaaditaan yleensä asuntohakemus, lääkärinlausunto sekä tulo- ja varallisuusselvitys. Lääkärinlausunnossa tulee todeta hakijan toimintakyky ja palveluasumisen tarve. Joissain yksityisissä palvelutaloissa kotihoidon palvelut tulee ottaa talon sisältä. Tämä on hyvä huomioida jo muuttovaiheessa, vaikka palveluja ei vielä tarvitsisikaan.

Kun henkilö hakeutuu yksityiseen palvelutaloon, hän vastaa palveluasumisen, hoidon ja hoivan kustannuksista itse. Etukäteen kannattaa selvittää esimerkiksi yöhoitojärjestelmä, lääkäripalvelut, hintojen muodostuminen ja hintaan sisältyvät palvelut.

Kustannukset koostuvat yleensä asumiskuluista sekä palvelumaksuista. Vuokraosuuteen voi hakea asumistukea Kelasta, ja osa palvelumaksuista voidaan huomioida kotitalous- vähennyksenä verotuksessa. Hoitoon, hoivaan ja niihin liittyviin erityiskuluihin voi saada Kelasta eläkettä saavan hoitotukea.

Yksityisen palvelutalon asukas voi pyytää Nestorilta palvelutarpeenarvion sekä ohjausta ja neuvontaa palvelujen saamiseksi. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun asukkaan toimintakyky heikkenee ja palveluntarve kasvaa.

Kotihoito tukee ikäihmisten kotona asumista ja omatoimista elämää sekä kannustaa omien voimavarojen käyttöön. Kotihoidosta saa tukea niihin arjen asioihin, joihin ikääntyneen omat tai läheisen voimavarat eivät riitä.

Lue lisää kotihoidosta.

Omaishoito tarkoittaa, että omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö hoitaa kotona vanhusta, vammaista tai pitkäaikaissairasta. Tätä varten voi saada kaupungilta omaishoidon tukea eli hoitopalkkion ja omaishoitoa tukevia palveluja. Hoitopalkkion suuruus määräytyy hoidon vaativuuden perusteella. Omaishoidon tuen tavoitteena on mahdollistaa yksilöllinen hoito ja kotona asuminen.

Omaishoidon tukea haetaan yli 65-vuotiaille omaishoidettaville Seniorineuvonta Nesto­rista ja alle 65-vuotiaille vammaispalveluista.

Lyhytaikaista ympärivuorokautista hoitoa on mahdollista saada omaishoidon lakisää­teisten vapaiden järjestämiseen sekä kotona asumista tukevana palveluna. Asiakas tai hänen omaisensa/läheisensä sopii lyhytaikaisen, ympärivuorokautisen hoivan jaksot etukäteen Nestorin palveluohjaajan kanssa.  

Lue lisää omaishoidon tuesta.

Palveluasumista kannattaa harkita silloin, kun iäkäs henkilö ei enää tule toimeen omassa kodissaan runsaidenkaan kotona asumista tukevien palvelujen turvin. Palveluasumisessa asunnosta maksetaan vuokrasopimuksen mukaista vuokraa ja palveluista peritään eril­linen maksu. Käytössä on yhteisiä tiloja ja yhteistä toimintaa asukkaille. Palveluasumista tarjoavat kaupunki, järjestöt ja yksityiset yritykset. Palveluasuminen voi myös olla tehos­tettua eli ympärivuorokautista hoivaa sisältävää.

Kun omassa kodissa ei enää pärjää, yksi vaihtoehto on hakeutua itsemaksavana yksi­tyiseen palveluasumiseen. Espoossa toimiviin yksityisiin palvelutaloihin voi hakeutua ottamalla yhteyttä kyseiseen palvelutaloon. Useimmat talot on rahoitettu valtion tuella, ja asukasvalintaperusteina ovat hakijan palveluasumisen tarve, esimerkiksi sairaus tai vamma, alentunut fyysinen toimintakyky tai turvallisuuteen liittyvät tekijät sekä sosiaa­linen tarkoituksenmukaisuus. Lisäksi valinnassa vaikuttavat varallisuus ja tulot, vaikka tarkkoja tulorajoja ei enää ole.

Lue lisää asumisesta yksityisessä palvelutalossa.

Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautisesti hoivaa ja huolenpitoa, eivätkä voi enää asua omassa kodissaan. Tehostetun palveluasumisen hoivakodissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikoulutuksen saanutta henkilökuntaa on paikalla ympärivuorokautisesti.

Tehostettuun palveluasumiseen muuttaminen edellyttää seniorineuvonta Nestorin tekemää palvelutarpeen arviota tehostetun palveluasumisen tarpeesta.

Lue lisää tehostetusta palveluasumisesta ja sen hakemisesta.

Laitoshoidossa olevat ja asumispalveluja sekä perhehoitoa tarvitsevat voivat valita kotikuntansa. Jos kotikuntasi on muu kuin Espoo ja jos et kykene asumaan itsenäisesti, voit hakea laitoshoidon, asumispalvelujen tai perhehoidon piiriin Espooseen. Kunta käsittelee hakemuksen, arvioi hakijan palvelutilanteen ja tekee päätöksen.

Lue lisää  ulkopaikkakuntalaisen hakeutumisesta asumispalveluihin Espoossa.