Asunnon olosuhteista ei saa aiheutua tiloissa oleskeleville terveyshaittaa.

Vastuu rakennusten kunnossapidosta ja korjaamisesta sekä vaurioiden syiden selvittämisestä on kiinteistön omistajalla. Terveyshaittaa epäiltäessä tulee ensimmäisenä olla yhteydessä kiinteistön omistajaan tai tämän edustajaan eli esimerkiksi taloyhtiön isännöitsijään, hallituksen puheenjohtajaan tai vuokranantajaan. 

Terveyshaittaa voi aiheuttaa esim. asunnon kylmyys, sisäilman epäpuhtaudet, kosteus tai asunnossa esiintyvä melu. Espoon seudun ympäristöterveyteen voi ottaa yhteyttä, mikäli kiinteistön omistaja ei ryhdy tarvittaviin selvitys- tai korjaustöihin.

Pyydämme ottamaan yhteyttä ensisijaisesti asunnontarkastuspyynnöllä (lomake). Täytetty lomake lähetetään sähköpostin liitteenä osoitteeseen asumisterveys@espoo.fi.

Terveyshaitan määritelmää on avattu terveydensuojelulain (763/1994) pykälissä 26 ja 27.

Asunnon epäsiisteys tai tavaran määrä ei suoraan tarkoita terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa. Yksilönvapaus takaa asukkaille oikeuden asua parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan asuminen ei aiheuta muille terveyshaittaa tai -vaaraa. Jos asunnon siivottomuudesta epäillään aiheutuvan terveyshaittaa ja esimerkiksi poikkeavaa hajua kantautuu rappukäytävään ja muihin asuntoihin, tulee olla ensin yhteydessä kiinteistönomistajaan tai sen edustajaan (yleensä isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus).

Asunto-osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä määritellään taloyhtiön ja osakkaan vastuut ja velvollisuudet. Kiinteistönomistaja voi tehdä tarkastuskäynnin huoneistoon tarvittavien siivouskehotusten antamiseksi ja korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi. Kiinteistönomistaja voi tarvittaessa myös harkita esimerkiksi väliaikaista asunnon haltuunottoa.

Jos asukkaalla epäillään olevan ongelmia elämänhallinnassa, fyysisessä tai henkisessä hyvinvoinnissa, ympäristöterveys suosittelee ottamaan yhteyttä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aikuissosiaaliyksikköön. Sosiaalityöntekijät arvioivat, tarvitseeko asukas tukea asumiseen ja tarvitaanko kohteessa esimerkiksi raivaussiivousta. Huoli-ilmoituksen (ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta) voi tarvittaessa tehdä tästä linkistä(ulkoinen linkki). Mikäli asunnossa on runsaasti tavaraa (=palokuormaa), tulee asiasta tehdä ilmoitus myös palotarkastajalle / pelastuslaitokselle.

Mikäli kiinteistönomistajan asukkaalle antamista siivouskehotuksista ja muista toimista huolimatta asia ei korjaannu, kiinteistönomistaja voi olla yhteydessä asiasta Espoon seudun ympäristöterveyteen (asumisterveys@espoo.fi). Ympäristöterveyden viranhaltija voi tehdä asuntoon tarkastuksen ainoastaan jos asukas antaa luvan. Ympäristöterveys arvioi käynnillään ainoastaan asunnon mahdollista terveyshaittaa kuten poikkeavia hajuja ja voi tarvittaessa kehottaa kiinteistönomistajan (taloyhtiö) toimiin terveyshaitan poistamiseksi. Myös asunnonhaltijalle voidaan antaa siivouskehotus. Ympäristöterveys ei ota kantaa taloudellisiin asioihin, eikä tilaa tai teetä siivouksia (nämä ovat taloyhtiön vastuulla).

• Laaja ohjeistus kesäkanojen pitoon löytyy Ruokaviraston nettisivuilta Muistilista kesä- ja harrastekanojen pitäjälle(ulkoinen linkki)
• Kesäkanojen pidosta Espoon, Kirkkonummen tai Kauniaisten alueella tulee tehdä ilmoitus Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnolle(ulkoinen linkki)
• Siipikarjan ja muiden vastaavien tarhattavien lintujen ulkonapitokielto on voimassa kevätkaudella 8.2.-31.5. Linnut tulee pitää sisätiloissa tai vaihtoehtoisesti niiden ulkoilualue tulee aidata ja kattaa riittävän tiheällä verkolla. Ulkonapitokiellolla ehkäistään lintuinfluenssan leviämistä luonnonvaraisten ja tarhattujen lintujen välillä.
• Kesäkanojen pitäjän tulee huolehtia siitä, etteivät kanojen ruoat houkuttele paikalle rottia tai muita haittaeläimiä. Lintujen tarhan siisteydestä tulee huolehtia riittävällä tavalla.

Espoon seudun ympäristöterveys ei suosittele kukon tai kukkojen ottamista kaava-alueille, joilla asuinrakennukset sijaitsevat lähellä toisiaan. Syynä tähän on kukon kiekumisesta aiheutuva äänihaitta.

• Jos kukko otetaan kaupungin kaava-alueelle, on lintujen pitäjän hyvä huomioida kukon kieunnasta lähialueille aiheutuva äänihaitta. Kieunta voi vaikuttaa epäsuotuisasti naapurisuhteisiin ja olisikin suotavaa keskustella naapureiden kanssa ennen kukon hankintaa.
• Kesäisin kukko aloittaa kiekumisensa aamuyöllä kello 4-5 välillä, mutta voi kiekua myös keskellä yötä. Näissä tilanteissa kiekumisesta aiheutuva äänihaitta ajoittuu hiljaisuuden aikaan, joka esim. asuntoyhtiöissä on useimmiten määritelty aikavälille kello 22-07.
• Kukon ääni on erittäin voimakas. Tiheään rakennetuilla alueilla kiekuminen voi saada kaikupohjaa rakennusten seinistä, jolloin ääni voimistuu entisestään.
• Kukoille ja kanoille voi hankkia seinällisen ja suljetun kopin, jossa linnut viettävät yönsä. Hyvin rakennettu, mielellään eristetty koppi pienentää kieunnasta aiheutuvaa äänihaittaa.
• Kukko ei ole edellytys kanojen muninnalle.

Espoon seudun ympäristöterveyden ohjeistus pikkulintujen ruokintaa koskien.

• Kaupunkialueella lintujen ruokinta tulee pitää pienimuotoisena.
• Ruokinta on suositeltavaa ajoittaa vain talvikauteen.
• Ruokintaan tulee käyttää tarkoitukseen soveltuvia ruokinta-automaatteja ja samalla huolehtia ruokintapaikan siisteydestä.
• Ruokintapaikkaa ei pidä sijoittaa rakennusten välittömään läheisyyteen.
• Maahan variseva linnunruoka voi houkuttaa alueelle rottia. Ruokinta on syytä lopettaa tai laittaa tauolle, mikäli rotat asettuvat paikalle.
• Taloyhtiöt voivat tarvittaessa kieltää lintujen ruokinnan järjestyssäännöissään.
  

Isojen lintujen kuten varisten, sorsien ja lokkien ruokkiminen kaupunkialueella ei ole suositeltavaa.

Meluun liittyvä tietous on koottuna kaupungin yhteisille melusivuille.

• Satunnaiset ja yksittäisiä rottia koskevat havainnot ovat kaupunkialueella normaaleja. Mikäli rottia näkyy kerralla useampia yksilöitä, tai havaintoja yksittäisistä rotista tehdään runsaasti lyhyen ajan sisällä, on silloin tarpeen harkita tuholaistorjuntaa. Rottien esiintymistä voi ennaltaehkäistä pitämällä piha-alueet siistinä ja varmistamalla, että kotitalousjätteet ovat rotilta suojassa, esim. jäteastiat umpinaisia ja ehjiä.
• Kauriiden ruokkiminen kaupunkialueella ei ole suositeltavaa. Kauriit voivat aiheuttaa kaupunkialueella mm. liikenteen vaaratilanteita ja liikenneonnettomuuksia. Lisäksi ruokintapaikka voi houkutella paikalle haittaeläimiä kuten rottia.

Lisää rotista ja kauriista voi lukea Espoon kaupungin Eläimet-sivulta

Ohjeistukset puun pienpolttoon

• Poltettavan puun tulee olla kuivaa ja puhdasta
• Roskien ja jätteiden polttaminen asuinkiinteistöjen tulisijoissa on kiellettyä
• Savuhormin ja tulisijan nuohous ehkäisee savuhaittojen syntymistä. Nuohous tulee tehdä vakituiseen asumiseen käytettävissä rakennuksissa vähintään kerran vuodessa.
• Savunmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. sytytystapa, klapikoko, vedon- ja ilmansäädöt sekä panoskoko. Tulipesää ei pidä ladata liian täyteen varsinkaan sytytysvaiheessa.
• Tulisijat ovat yksilöllisiä. Kokeilemalla erilaisia polttotapoja on mahdollista löytää omalle tulisijalle toimivin ja vähiten savua tuottava vaihtoehto.
  

Savuhaittatapaukset

• Savuhaittatapausten osalta on otettava huomioon naapurin sietovelvollisuus. Kerran viikossa esiintyvä savuhaitta on useimmiten vielä sietovelvollisuuden piirissä.
• Mikäli savuhaittaa esiintyy asunnon sisätiloissa useamman kerran viikossa tai yksittäisten savuhaittatapausten kesto on poikkeuksellisen pitkä, voi silloin olla kyse terveyshaitasta.
• Puun poltosta aiheutuva savu voi aiheuttaa jo lyhytaikaisessa altistumisessa kurkkukipua, yskää ja hengenahdistusta

Lisää puun polttoon liittyvää tietoutta löytyy mm. HSY:n Polta puhtaasti -sivustolta(ulkoinen linkki)