Yleiskaava ohjaa maankäyttöä ja liikennettä kokonaisuutena

Mihin rakennamme uusia koteja – ja millaisia asuinalueita ja keskustoja luomme? Miten varmistamme sujuvan liikenteen ja liikkumisen? Miten huolehdimme lähiluonnosta ja virkistysalueista, metsistä ja merenrannoista? Esimerkiksi näitä kysymyksiä ratkomme, kun laadimme Espoon yleiskaavaa.

Kaksi aikajännettä - kaksi erilaista tehtävää

Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma, jossa ennakoidaan kaupungin kehitystä tulevina vuosikymmeninä. Espoon yleiskaava tähtää vuoteen 2060.

Yleiskaavaan sisältyy kaksi eripituista aikajännettä, joilla on omat tehtävänsä.

  1. Pitkällä aikavälillä – tulevien vuosikymmenten ajalla – yleiskaava ennakoi ja varautuu mahdollisiin muutoksiin.
  2. Keskipitkällä aikavälillä – noin 10-12 vuoden ajalla – yleiskaava ohjaa tarkempaa suunnittelua, kuten asemakaavoitusta.

Jotta voimme suunnitella kaupunkia keskipitkällä aikavälillä, meillä täytyy olla näkymä pitemmälle tulevaisuuteen. Koska maailma muuttuu koko ajan, myös yleiskaavaa on päivitettävä.

Yleiskaava ohjaa ja sovittaa yhteen eri toimintoja

Yleiskaavassa tarkastelemme kaupungin eri alueita ja niiden kehitystä samalla, kun pyrimme tekemään kokonaisuudesta toimivan. Miltä alueilta tulevaisuuden espoolaiset löytävät kodin? Mitkä ovat houkuttelevia sijainteja työpaikoille? Mitkä alueet jätetään kokonaan rakentamatta?

Yleiskaavassa päätetään yleisellä tasolla kaupungin kasvun suunnista ja painotuksista. Yleiskaavan tehtävänä on ohjata yhdyskunnan eri toimintojen sijoittumista: asumista, palveluita, työpaikkoja ja virkistysalueita. Yleiskaavalla myös sovitetaan yhteen näitä toimintoja.

Yleiskaava ei johda kaupungin kasvuun ja rakentamiseen – mutta määrittää niille reunaehdot

Yleiskaava ei vaikuta suoraan kaupungin rakentamiseen. Se antaa suuntaviivat, joiden pohjalta suunnittelu voi jatkua asemakaavoituksessa. Asemakaavoitus käynnistyy vasta, jos maanomistaja tekee siihen aloitteen.

Yleiskaavaan kuuluu kartta merkintöineen ja määräyksineen. Yleiskaavaan liittyy myös selostus, jossa kuvataan muun muassa suunnitelman lähtökohdat, sisältö ja keskeiset vaikutukset. Yleiskaavatyön yhteydessä laaditaan erilaisia suunnittelua tukevia selvityksiä.

Yleiskaavassa osoitetaan alueiden pääkäyttötarkoitukset ja pääliikenneverkko. Yleiskaavakartassa ei näy kaikki; esimerkiksi lähipalveluita kuten kauppoja, kouluja ja päiväkoteja. Kartalle ei myöskään merkitä kaikkia lähivirkistysalueita tai katuja. Ne tulevat esiin asemakaavoituksessa.

Kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavan hyväksymisestä. Yleiskaavakartta, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset saavat oikeusvaikutukset, eli niistä tulee asemakaavoitusta ja muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua sitovia.

Koko Espoo