Asukastoiminta

Uuden asukastoiminnan mallin luonnos Ihmiset tekevät kaupungin

Asukastoiminnan mallin kommentointiaika on nyt päättynyt. Saimme 80 kommenttia kyselyyn sekä useita sähköposteja ja puheluita. Kiitos kaikille!

Perehdymme kommentteihin ja päivitämme mallia ennen sen etenemistä kaupunginhallitukseen. 

Malli on rakennettu yhdessä asukkaiden kanssa. Kehittämistyö aloitettiin syksyllä 2021 asukaskyselyllä. Marraskuussa uutta toimintamallia kehitettiin työpajassa ja vuoden 2022 alussa joukko asukkaita osallistui vielä syventäviin haastatteluihin.

Maaliskuussa mallia on esitelty nuorisovaltuustossa, vammaisneuvostossa, henkilöstön osallisuusverkostossa ja Asukkaiden Espoo -ryhmässä. Kaikki asukkaat voivat kommentoida luonnosta 4.4. saakka.

Asukastoiminnan kehittämisestä tuodaan ehdotus kaupunginhallitukselle toukokuussa 2022. Uusi malli korvaa aikaisemman asukasfoorumimallin ja se on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2022.

Lisätiedot: Kehittämispäällikkö Marion Ticklén marion.ticklen@espoo.fi

Ihmiset tekevät kaupungin - yhdessä olemme kaupunki

Jokaiselle jotakin – osallistu omalla tavallasi!

Uusi malli tarjoaa jokaiselle jotakin. Espoolaiset voivat valita, miten haluavat osallistua. Uutuutena on kevytosallistuminen, mikä tuo asukastoiminnan 2020-luvulle.

Osallisuussymboli kertoo osallistumisen mahdollisuudesta

Osallisuussymbolin nähdessään kaupunkilainen tietää, että voi osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Erilaiset osallistumistavat saavat omat symbolinsa, kuten esimerkiksi vieraskielisille tarkoitettu Town Hall Meetings.

Uusi asukastoiminnan malli on yksi tapa toteuttaa Espoon osallisuusmallia

Asukastoiminnan mallilla viedään Espoon osallisuusmallin tavoitteita käytäntöön ja esimerkiksi saada hiljaisempia ääniä kuuluviin entistä paremmin uusien osallistumistapojen myötä. Osallisuusmalli antaa kehykset minkä sisällä toimia. Asukastoiminnalla varmistetaan, että kaupunkilaisten ääni kuuluu.

Kaupunginosayhdistykset Kunniakumppaneita

Osallisuustyötä tehdään yhdessä ja yhteisöllisesti: Kaupunginosayhdistykset ja muut järjestöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita osallisuuden ja luottamuksen rakentamisessa sekä tiedon välittämisessä. Sovitut ja systemaattiset toimintatavat varmistavat tiedonkulun ja vahvistavat kaikkien osallisuutta,  

Vuosikello varmistaa aikataulut

Vuosikello kertoo asukasiltojen ajankohdat ja kaupunkilaiset voivat luottaa siihen, että heidän äänensä kuuluu. Järjestelmälliset ja ennakoitavat toimintatavat tuovat laatua ja luottamusta.

Asukasiltojen lisäksi tarjonta täydentyy teemailloilla, inhimillisillä kohtaamisilla, kaupunkilaispaneeleilla, Town Hall Meetings – yhteiskehittämispajoilla, kyselyillä sekä kevytosallistumisella.

Osallisuustyöryhmä koordinoi työtä

Osallisuustyöryhmä koordinoi mallin toteutusta. Ryhmän jäsenet ovat osallisuuden asiantuntijoita ja tukevat tulosyksiköiden osallisuustyötä. Yhteistyön tekeminen tarkoittaa, että erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja voidaan yhdistää samoihin tilaisuuksiin.

Osallisuustyö muuttuu suunnitelmallisemmaksi, tiedon jakaminen helpottuu ja viestintä vahvistuu.

Kaupungin koordinoimat asukasillat luovat mallin rungon

Asukasillan konsepti rakennetaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa kehittäen niin, että ensimmäinen asukasilta järjestetään syksyllä 2022.

Kaikki asukasillat ovat kaupungin järjestämiä. Ne ovat avoimia kaikille ja voivat perustua alueeseen tai teemaan. Asukasillat ovat laajempia kokonaisuuksia, joissa kaupunkilainen voi valita, mihin hän osallistuu – yhteisen alustuksen jälkeen tarjolla on erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Näin on mahdollista osallistua vain juuri itseä kiinnostavaan osuuteen.

Tilaisuudet järjestetään hybridi-tilaisuuksina silloin, kun se on mahdollista. Näin osallistuminen ei jää siitä kiinni, pääseekö tai ehtiikö paikan päälle.

Teemat rakentuvat kaupunkilaisten toiveiden ja kaupungin tarpeiden mukaan. Teemat voivat olla esimerkiksi koulut ja päiväkodit, esteettömyys ja saavutettavuus tai työllistyminen. Alueelliset illat menevät suuralueiden mukaan, mutta tapahtuman ohjelmassa tarkennetaan mitä alueita illan aikana käsitellään.

Kaupunkilaispaneelit tuovat esiin erilaisia näkemyksiä päätöksenteon tueksi

Kun vaikuttaminen ja pitkäjänteinen kotikaupungin kehittäminen kiinnostavat, ovat kaupunkilaispaneelit oikea paikka asukkaalle. Paneeleihin voivat hakea kaikki niistä kiinnostuneet espoolaiset. Kokoonpano voi vaihdella tarpeen mukaan – yleensä tarkoituksenmukaista on, että ryhmä on mahdollisimman moninainen ja osallistujia on eri ikäluokista, eri asuinalueilta ja erilaisilla taustoilla. Paneelit ovat aina määräaikaisia.

Ensimmäisenä kaupunkilaispaneelia tai asukasraatia kokeilee Espoon kestävä kehitys. Tavoitteena on, että kaupunkilaispaneelit ovat jatkossa osa espoolaista toimintatapaa.

Inhimillisiä kohtaamisia

Kaupunki tavattavissa, somessa tavataan ja aluekoordinaattorit luovat kasvot kaupungille. Kaupunki tulee omaksi, kun dialogi kaupunkilaisten kaupunkiorganisaation välillä on aktiivista ja vaivatonta. Työntekijöitä rohkaistaan ja myös koulutetaan sosiaalisen median käyttöön.

Aluekoordinaattorit ovat kaupungin työntekijöitä, joilla osa työnkuvaa on toimia asukkaiden yhteyshenkilönä. Työparina kaupungin aluekoordinaattorilla voi olla myös vapaaehtoinen asukaskoordinaattori, joka toimii esimerkiksi yhdyshenkilönä alueen yhdistyksiin ja yhteisöihin.

Yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä

Yhteisöllisyys syntyy ihmisten parissa yhdessä tekemisestä. Kaupunki ei voi suoraan tarjota yhteisöllisyyttä, mutta voi olla siinä mahdollistajana tarjoamalla tiloja, tietoa ja koulutusta.

Kaupunkilaisten omat aktiviteetit ovat parhaita luomaan yhteisöllisyyttä. Parhaimmillaan kaupunkiorganisaatio ei näy lainkaan. Kaupunkilaiset muodostavat omat yhteisönsä ja tekevät yhdessä kaupungin, esimerkiksi talkoiden, pihajuhlien ja lenkkiporukoiden muodossa.

Kevytosallistuminen

Kevytosallistumisella tarkoitetaan kevyitä, nopeita ja helppoja osallistumisen tapoja. Ne eivät yleensä vaadi ilmoittautumista, vaan niihin voi vain piipahtaa itselle sopivalla hetkellä, osaksi aikaa.

Tapaamiset ovat ns. pop up tai hop on hop off -tyyppisiä, kyselyt hyvin lyhyitä (max. 4 kysymystä) tai gallup-tyyppisiä. Osallistumiseen voidaan käyttää myös esim. bussia tai polkupyörää ja tehdä osallistumisreitti tai -retki.

Seuranta ja kehittäminen

Jokaisesta tapahtumasta tehdään kolmen kysymyksen palautekysely jo paikan päällä. Näin kehittäminen onnistuu jatkuvan parantamisen mallilla, kun palautetta saadaan riittävästi. Malliin kuuluu ns. jälkiseuranta ”mitä otamme mukaamme, mitä vielä kehitämme”.

Pidempiaikaiseen vaikutusten seurantaan vastaa joka toinen vuosi tehtävä asukaskysely.

Viestintä

Kaupungin nettisivut, uutiskirje, sosiaalinen media, mainonta kirjastojen sekä muiden kaupungin tai kumppanien tilojen digitauluilla tuovat tiedon tulevista tapahtumista kaupunkilaisille. Viestintää tehdään tarvittaessa kohdennetusti, verkostoja hyödyntäen.