Mun Espoo kartalla - asukkaiden tuottama tieto suunnittelijan työssä

  • Kaupunkisuunnittelu
  • Asuminen
24.9.2021 7.03Päivitetty: 26.11.2021 5.11
Nainen, lapsi ja koira istuvat portailla.
Paikkatieto nostaa esiin espoolaiselle tärkeät paikat.Kuva: Topias Salonen.

Espoossa halutaan, että asukkaiden kokemuksellinen tieto on mukana pohjatietona, kun alueita suunnitellaan. Mun Espoo kartalla -kyselyssä kerättyä tietoa voidaan hyödyntää monipuolisesti kaupunkisuunnittelussa, kun data ja analyysit ovat helposti suunnittelijoiden saatavilla.

Tuhannet espoolaiset käyttivät aikaa ja näkivät vaivaa Mun Espoo kartalla -kyselyyn vastaamiseen ja saimme kaupunkisuunnittelun tueksi paljon enemmän tietoa, kuin mitä yksittäisen kaavahankkeen kyselyssä tai yleisötilaisuudessa on mahdollista tuottaa. Aineisto analysoidaan huolellisesti ja raportoidaan myös tieteellisissä julkaisuissa. Tämän lisäksi tulokset myös jaetaan suunnittelijoiden käyttöön, jotta kokemuksellinen tieto voisi vaikuttaa suunnitteluratkaisuihin ja aiempaa useamman espoolaisen ääni pääsisi kuuluviin.

Suunnittelussa käytetään paljon erilaista tietoa, esimerkiksi väestöstä ja työpaikoista, luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön arvoista sekä liikkumisesta. Perinteisten lähtötietojen rinnalle tuodaan nyt asukkaiden kokemuksellinen tieto. Suunnittelussa sovitetaan yhteen kaikkea tätä tietoa ja eri näkökulmia siten, että saataisiin aikaan myönteistä muutosta kaupunkiympäristössä.

Paikkatieto nostaa esiin espoolaiselle tärkeät paikat

Kyselyn aineisto on viety paikkatietojärjestelmään, josta asiantuntijat hakevat kaavoituksen lähtötietoja. Näin kyselyn aineisto tulee mukaan suunnittelun lähtötietoihin samoin kuin esim. infra- tai luontotiedot.

Aineisto on esitetty paikkatietojärjestelmässä siten, että yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa. Paikkamerkinnöistä kuitenkin saa kokonaiskuvan, mitkä paikat ovat espoolaisille tärkeitä arjen ja vapaa-ajan paikkoja ja miten niihin liikutaan.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että espoolaisten tärkeinä pitämät lähivirkistysalueet tunnistetaan suunnittelussa tai sitä, että voidaan kartoittaa sopivia paikkoja täydennysrakentamista varten.  Myös ihmisten usein kulkemien reittien viihtyisyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa.

Aineisto on kuitenkin vasta lähtökohta tarkemmalle suunnittelulle, eikä sen perusteella vielä suoraan ryhdytä toimenpiteisiin. Aineistoa hyödynnetään sekä yleis- että asemakaavoituksessa, joita tehdään vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa.  Kyselystä saatu tieto auttaa suunnittelemaan vuorovaikutuksen tapoja ja käsittelemään oikeita asioita esimerkiksi työpajoissa. Kaava-asiakirjoissa on tarkoitus nostaa selvästi esiin, miten espoolaisten kokemuksellista tietoa on suunnittelussa hyödynnetty.

Mun Espoo kartalla –kysely vakiintuu osaksi lähtötietoaineistoa

Kaupunkisuunnittelussa alueen suunnittelu vie aikaa useamman vuoden ja rakentaminen kestää vielä pidempään. Mun Espoo kartalla -aineiston vaikutus kaupunkiympäristöön näkyy vasta vuosien saatossa. Senkin vuoksi vuoropuhelu asukkaiden kanssa työpajoissa ja muissa tilaisuuksissa on tarpeen.

Tavoitteena on, että Mun Espoo kartalla -kysely vakiintuu osaksi kaupunkisuunnittelun lähtötietoaineistoa ja sitä voidaan jatkossa myös päivittää säännöllisesti, esimerkiksi valtuustokausittain.

Kirjoittajasta:
Arkkitehti Johanna Palomäki toimii suunnittelupäällikkönä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa, yleiskaavoituksessa. Hän on vaikuttavan osallisuuden puolestapuhuja, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä yleiskaavoituksen uudistamiseksi ja asukkaiden kokemuksellisen tiedon saamiseksi kaavoittajien käyttöön.

Koko Espoo
  • Kaavoitus
  • Kaupunkikehitys
  • Kestävä kehitys