Ämmässuon nimistö
Ämmässuo on pieni kaupunginosa Espoon länsirajalla Kolmperän ja Espoonkartanon kaupunginosien välissä.
Ämmässuon nimistö
Bockarmossen on suoalue Ämmässuon ja Espoonkartanon kaupunginosien rajalla. Bockarmossen sijaitsee Bockträskin kaakkoispuolella. Vuoden 1915 nimikeruussa tienoolta tallennettiin suonnimet Bockarmossen ja Putkarsmossen. Espoon opaskartassa Bockarmossen on ollut vuodesta 1982.
Bockarmossen (~ Putkarsmossen) on ilmeisesti saanut nimensä Bockträskin (~ Putkarsträsk) mukaan. Bock- ja Putkari‑nimien tausta ja historia eivät kuitenkaan ole täysin selvillä. Nimen takana saattaa olla suomenkielinen Putkari‑alkuinen nimi, joka on ruotsinkielisten käytössä muotoutunut Bock‑muotoon. Voi myös olla, että Bock- ja Putkari‑nimet ovat muodostuneet rinnakkain omia reittejään. Tällaisessa tapauksessa Bock‑alkuosan voisi ajatella viittaavan vuohien laiduntamiseen (”bock”, suom. ’vuohi’).
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Bockträsk on pieni soistuva metsälampi Ämmässuon ja Espoonkartanon kaupunginosien rajalla. Lammen nimi löytyy vanhoista asiakirjoista muodoissa Putkari Järwi (1750), Bock Träsket, Bockträsket ja Pu(c)kari jerfvi (1777), Bock Träsk (1832) sekä Bockträsk (1900‑luvun peruskartat). Lammen nimen historiasta kertovat myös ympäristön nimet: Vuoden 1777 kartassa järven lähistöltä löytyy Putkarikorpi ja Putkari Nitu ja vuoden 1915 nimikeruussa kerättiin suonnimet Bockarmossen ja Putkarimossen sekä metsänvartijan torpan nimi Putkars l. Grönkulla.
Bockträskin nimi on siis ilmeisesti ollut aikoinaan Putkarijärvi. Ei ole selvää, onko alun perin suomenkielinen Putkarijärvi‑nimi mukautunut ruotsinkielisten käytössä Bockträskiksi vai onko kyseessä kaksi rinnakkaista omia reittejään muodostunutta nimeä. Myös nimen tarkempi merkitys on jäänyt hämärän peittoon. Nimi on saattanut kuvata lammen kokoa ja sijaintia soisella metsäalueella (lammikoiden nimityksiä suomen murteissa ovat muun muassa ”pukkero”, ”potero” ja ”putura”). Toisaalta Bockträskin alkuosan (”bock”, suom. ’vuohi’) voi nähdä viittaavan paikkaan, jossa vuohet laiduntavat.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Kalliosuo on maantäyttöalue Ämmässuon kaakkoispuolella. Täyttöalueen suomenkielinen nimi on muodostettu suonnimestä Högbergsmossen. Suo on saanut nimensä korkealta kalliolta, jonka nimi Högberg kirjattu asiakirjoihin vuonna 1832 (”hög” suom. ’korkea’, ”berg” suom. ’kallio’). Kallio on tunnettu myöhemmin nimellä Högbergsberget.
Kalliosuon täyttöalueen nimi on otettu käyttöön vuonna 2002.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen (nyk. ekoteollisuuskeskus) nimistösuunnitelma laadittiin vuonna 2007 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen ja jätteenkäsittelykeskuksen yhteistyönä. Ämmässuon lounaiselle täyttömäelle annettiin suunnitelmassa nimi Äijäsvuori – Bisikullen. Äijäsvuori‑nimi on pari viereisen täyttömäen nimelle Ämmäsvuori. Ämmäsvuori taas on saanut nimensä alueennimen Ämmässuo mukaan. Äijäsvuoren ja Ämmäsvuoren lisäksi Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueelta löytyy Ämmäsmäki‑niminen täyttömäki.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Ämmässuon nimen taustalla on vanha suonnimi Käringmossen ja sen rinnakkaisnimi Stora Käringmossen, joka tunnetaan jo ainakin vuodelta 1832. Ennen nykyistä käyttöä jätteenkäsittelylaitoksena alue on ollut Espoonkartanon kylän soista ja kallioista, asumatonta takamaata. Alueennimeksi Ämmässuo – Käringmossen tuli 1980‑luvulla, jolloin myös kaatopaikka aloitti toimintansa. Myös suomenkielinen suoraan käännetty nimi Ämmässuo lienee syntynyt vasta tuolloin. Omana kaupunginosanaan Ämmässuo – Käringmossen on tuore: se erotettiin Kolmperästä omaksi kaupunginosakseen vuonna 2008.
Pienellä Ämmässuon kaupunginosan alueella on vain kourallinen virallisia paikannimiä, jotka kaikki liittyvät kiinteästi jätteenkäsittelylaitoksen toimintaan sekä toisaalta perinteiseen nimistöön.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Ämmäsvuori on yksi Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen täyttömäistä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen (nyk. ekoteollisuuskeskus) nimistösuunnitelma laadittiin vuonna 2007 kaupunkisuunnittelukeskuksen ja jätteenkäsittelykeskuksen yhteistyönä. Ämmäsvuori on saanut nimensä alueennimen Ämmässuo mukaan. Ämmässuo‑alueennimi taas on saatu vanhasta suonnimestä Käringmossen. Vuori‑nimenosa kuvaa täyttömäen kokoa. Muita Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen täyttömäkiä ovat Ämmäsmäki ja Äijäsvuori.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.