Valtuusto hyväksyi Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
8.6.2021 klo 17.01

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi eilisessä kokouksessaan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan. Kaava mahdollistaa 40 000 uuden asukkaan ja noin 7 000 uuden työpaikan sijoittumisen Espoon pohjois- ja keskiosiin. 

Koko pohjois- ja keskiosien tulevaisuuden linjauksia yleiskaava ei ratkaise, sillä valtuusto jätti kaavaesityksestä pois kolme aluetta. Histan asemanseudun lähialueet ja Myntinmäki sekä Espoon keskus ympäristöineen jäävät vielä odottamaan uusia päätöksiä. 

Valtuuston hyväksymä yleiskaava mahdollistaa kuitenkin merkittävän osan yleiskaavalle asetetuista tavoitteista kuten Espoo–Salo-oikoradan ja Histan asemanseudun suunnittelun jatkamisen. Kaava mahdollistaa myös Kalajärven ja Viiskorven keskukset. 

Kaava kattaa yli kolmanneksen Espoon maapinta-alasta

Yleiskaavan alue käsittää yli kolmanneksen koko Espoon maapinta-alasta. Nykyinen Espoon pohjoisosien yleiskaava on saanut lainvoiman vuonna 1997. Kaava ei pysty vastaamaan kasvavan pääkaupunkiseudun ja muuttuvan kaupungin haasteisiin. 

Yleiskaava luo raamit tulevaisuuden kaupunkiympäristölle ja hyvinvoinnille. Sen tavoitteena on suunnata pitkän aikavälin kehitystä siten, että väestönkasvu, kaupungistuminen ja hiilineutraalius voidaan sovittaa yhteen. Alueen tarkempi suunnittelu toteutuu asemakaavoilla lähivuosikymmenten aikana. 

Havainnekuvassa ihmisiä liikkeellä talojen edessä.
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava mahdollistaa lisärakentamista ja uusia asukkaita muun muassa Kalajärvelle. Kuva: Espoon kaupunki.

Luonto ja palvelut lähellä 

Tulevaisuuden Pohjois- ja Keski-Espoossa asukas voi valita asuinpaikkansa joko tiiviimmästä keskuksesta tai uudelta kaupunkipientaloalueelta. Keskukset voivat turvata palveluiden saatavuuden, sillä palvelut edellyttävät riittävää asukaspohjaa. Asuntovaltaisilla alueilla pientalorakentamisen alueita on lisätty tai toteuttamismahdollisuuksia vahvistettu.  

Kun rakennetaan tiiviisti keskuksiin, rakentamiselta jää enemmän tilaa luonnolle. Pohjois- ja Keski-Espoon ekologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat viheralueet ja vesistöt säilyvät yleiskaavassa. Noin puolet kaavoitettavasta alueesta on tulevaisuudessakin virkistysalueita, metsää sekä suojelu- ja viheralueita. 

Joukkoliikennettä keskusten välillä on tarkoitus parantaa. Nopeita runkoyhteyksiä on esitetty Kalajärveltä Vihdintielle ja Leppävaaraan. Pyöräilyn edellytyksiä halutaan myös kehittää. Kalajärveltä pääsisi nopeaa pyöräbaanaa pitkin Vihdintietä Vantaalle, Viiskorven kautta Pitkäjärven yli Leppävaaran suuntaan.  

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on suunniteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja erilaisia intressejä yhteensovittaen. Yleiskaava perustuu asukaspalautteeseen sekä laajoihin kaupunkirakenne-, liikenne- ja ympäristöselvityksiin. 

Yleiskaavaan taustaselvityksineen voi tutustua kaupungin verkkosivuilla.