Yhteistyö tuottaa Tilapalveluissa tuloksia

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
25.9.2020 klo 12.54

Espoo osallistuu joka toinen vuosi toteutettavaan Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimukseen, jossa kartoitetaan kuntien henkilöstön työtä, siinä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.

Tilapalvelut-liikelaitoksen palvelutuotantopäällikkö Taneli Kalliokoski sanoo, että tutkimuksen tuloksista on ollut paljon hyötyä toiminnan kehittämisessä. Työhyvinvoinnin parantamiseen liittyviä asioita on toki pohdittu jo aiemminkin.

– Kaksi vuotta sitten pidimme esimerkiksi palaverin, jossa listattiin tiedostettuja ongelmia ja mietittiin niiden pohjalta mahdollisia toimenpiteitä. Muun muassa hedelmäperjantai nostettiin yhdeksi keinoksi, Taneli sanoo.

Hedelmäperjantai on kuukausittain järjestettävä yhteinen tapaaminen Tilapalvelujen Otaniemen-toimipisteessä. Tarkoituksena on lisätä yhteisöllisyyttä ja parantaa tiedonkulkua.

– Tilaisuudessa on tarjolla hedelmiä ja jonkin aiheen esittely. Esimerkiksi eri työntekijäryhmät esittäytyvät ja kertovat tarkemmin työstään.

Keinoja uhkaavien tilanteiden ehkäisyyn

Kunta10-tutkimuksen tuloksia lähdettiin Tilapalveluissa analysoimaan niin sanotulla liikennevalomenetelmällä. Vihreäksi merkittiin hyvällä tasolla olevat asiat ja keltaisella pohdintaa vaativat löydökset. Punaisen värin saivat välittömiä toimia edellyttävät löydökset.

– Yksi punaisen valon asia oli asiakkaiden taholta tulevat väkivalta- ja uhkailutilanteet, joita etenkin vahtimestarit olivat kokeneet.

Tanelin mukaan tulos yllätti, sillä uhkaavista tilanteista ei ollut tehty ilmoituksia työnantajalle samassa suhteessa kuin kyselyn perusteella tilanteita oli koettu. Väkivalta- tai uhkatilanteita lähdettiin selvittämään tarkemmin. Sen jälkeen pohdittiin yhdessä keinoja, joilla niitä voidaan ehkäistä.

– Lisäsimme esimerkiksi vahtimestariresursseja kahdessa kohteessa, joita pidettiin poikkeuksellisen haastavina.

Lisäksi henkilöstön kanssa käytiin läpi ja kerrattiin toimintamalleja, joiden mukaan uhkaavissa tilanteissa toimitaan. Myös ilmoitus kannattaa tehdä, jotta tilanteesta voidaan oppia ja tehdä ennaltaehkäiseviä muutoksia.

Myös syrjintä ja esimiestyö puhuttavat

Toinen Kunta10-tutkimuksen keskeinen huolenaihe oli eri muodoissa esiintyvä syrjintä.

– Siinä parannustoimet ovat olleet lähinnä viestinnällisiä. Korostamme aina, että meillä on nollatoleranssi kaikkeen syrjintään ja häirintään.

Taneli toivoo, että iän, sukupuolen, etnisen taustan tai jonkin muun syyn vuoksi koetut syrjintätapaukset tuodaan esimiehen tietoon. Jos osapuolena on oma esimies, asiasta ollaan yhteydessä hänen esimieheensä.

Kolmas Kunta10-tutkimuksessa esille noussut tärkeä kehittämiskohde oli esimiestyö.

– Olemme pyrkineet lisäämään esimiesten koulutusta. Haluaisin kaikkien esimiesten tiedostavan, että heidän tärkein tehtävänsä on mahdollistaa työn teko omille alaisille, Taneli sanoo.

Samoin on pyritty selkeyttämään esimiesten työnkuvaa kaikilla tasoilla. Tavoitteena on lisätä läsnäoloa ja näkyvyyttä henkilöstölle.

– Esimiesten tehtäviin kuuluu myös miettiä työntekijöiden kanssa töiden priorisointia. Työaikaa on aina rajallisesti. Siksi on tärkeää pohtia, miten aika käytetään fiksuimmin.

Leppävaarassa Tilapalvelujen aluepäällikkönä toimiva Ville Kaisla sanoo, että esimiestyössä ollaan siirtymässä entistä enemmän valmentavaan johtamiseen. Siinä tärkeätä on alaisten sparraaminen, jossa rohkaistaan ottamaan vastuuta ja tukemaan ratkaisujen löytämisessä.

– Esimiehen tehtävänä on ohjata toimintaa oikeaan suuntaan ja tarjota erilaisia näkökulmia, mutta vastaukset löytyvät yleensä työntekijöiltä, Ville tiivistää.

Pitkistä sairauspoissaoloista iso lasku

Taneli korostaa, että työilmapiiriin ja työhyvinvointiin liittyvät asiat vaativat aktiivista ja jatkuvaa työtä.

– Esimiestyöhön kuuluu aktiivinen työkykyjohtaminen. Tätä varten yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa käytiin tiheällä kammalla läpi pitkittyneitä sairauspoissaoloja ja kartoitettiin mahdollisia tukitoimia. Näin saimme vähennettyä pitkäaikaisia sairauspoissaoloja varsin merkittävästi.

– Seuraavaksi otimme tarkasteluun lyhyet poissaolot. Niitä pyritään vähentämään esimerkiksi tehostetuilla terveystarkastuksilla, työkykyarvioilla ja työkokeiluilla.

Ville sanoo, että työhyvinvoinnissa on tärkeää kehittää mittareita, joilla työn kuormitusta voidaan seurata. Yksi sellainen ovat sairauspoissaolot.

– Kun tietty poissaolomäärä täyttyy, lähiesimies käy työntekijän kanssa vapaamuotoisen keskustelun, jossa on mahdollista nostaa esille mieltä painavat huolenaiheet. Toimintamalli on auttanut vähentämään sairauspoissaoloja.

Yhteistyöllä valtavan iso vaikutus

Useita kertoja vuodessa henkilöstölle tehtävistä fiilismittarikyselyistä käy ilmi, että työhyvinvointi ja esimiestyö ovat Tilapalveluissa parantuneet.

– Yhteistyöllä on valtavan iso vaikutus. Erityisen hedelmällistä se on, kun asioita tehdään yhdessä yli organisaatiorajojen, Taneli sanoo.

Työhyvinvoinnin parantamisen kestoaiheita on hyvä ja avoin tiedonkulku. Viestinnän parantamiseksi Palvelutuotannossa tehdään kuukausittain ilmestyvää uutiskirjettä, jossa käydään läpi ajankohtaisia asioita.

Myös siivouksen ja vahtimestaripalveluiden palveluesimies Seija Hiltunen korostaa avointa tiedonkulkua, oli sitten kyse omasta työporukasta tai yhteydenpidosta päiväkotien ja koulujen henkilökunnan kaltaisiin sisäisiin asiakkaisiin.

– Välillä tulee tiukkoja paikkoja, joissa kissa on nostettava pöydälle ja puitava asia läpi. Ongelmia ei pidä lakaista maton alle, Seija sanoo.

Myös rakentavan palautteen antaminen on hänestä tärkeää.

– Niinkin yksinkertainen asia kuin kiitos hyvästä työstä on iso asia. Se on ilmaista ja antaa työn tekijälle paljon lisää virtaa, Seija toteaa.

Taneli sanoo, että työn arvostuksen nostamiseen pyritään myös uutiskirjeen Onnistumisia-osiolla, johon voi lähettää kiitoksia henkilöille suoraan nimillä. Uutiskirjeessä on henkilökuva-osio, jossa tehdään erilaisissa tehtävissä työskentelevien arkea näkyväksi.

– Keskeisenä tavoitteena on lisätä oman ja muiden työn arvostusta, Taneli perustelee.

Espoossa Kunta10-kyselyyn vastasi kaksi vuotta sitten 74 prosenttia henkilöstöstä. Tämän vuoden kysely on parhaillaan käynnissä.

– Kyselyyn kannattaa vastata, sillä sen avulla voi nostaa esille asioita, joiden parantamisella on vaikutusta meidän kaikkien työhyvinvointiin, Taneli kannustaa.

Kolme hymyilevää henkilöä Tilapalveluista seisovat ja nojailevat tiiliseinään.
Taneli Kalliokoski, Ville Kaisla ja Seija Hiltunen ovat yhtä mieltä siitä, että yhteistyöllä ja avoimuudella on suuri vaikutus työhyvinvointiin.

Teksti Matti Remes ja kuva Roope Permanto. Juttu on alunperin julkaistu Espoon kaupungin henkilöstölehti Espressissä