Tiimin tuki kannattelee

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
8.3.2021 klo 12.03

Espoon tartuntatautiyksikössä varmasti jokainen työntekijä odottaa sitä päivää, jona heidän tehtävänsä koronan parissa päättyvät. Siihen asti työtä tehdään motivoituneina parhaassa mahdollisessa seurassa.

Kun tätä juttua varten sovittu videohaastattelu alkaa, Jasmin Korhonen ja Aleksi Sorvali istuvat vierekkäin saman pöydän ääreen. Tätä ei tapahdu kovinkaan usein. He ovat kollegoita työyhteisössä, jossa työkavereita nähdään harvoin kasvokkain.

Jasmin ja Aleksi ovat koronaattoreita eli koro­najäljityksen koordinaattoreita Espoon tartunta­tautiyksikössä. Normaalisti lähihoitajana työsken­televä Jasmin on pian ollut pestissään jo vuoden, fysioterapeuttina työskentelevä Aleksi liittyi tii­miin viime lokakuussa. Koronatartuntojen jälji­tystä tehdään pääosin etänä, ja viimeisen vuoden aikana räjähdysmäisesti kasvaneesta työyhteisöstä monet eivät koskaan ole tavanneet toisiaan kasvo­tusten.

Koronaattorit tosin työskentelevät tiiviimmin yhdessä toistensa ja tartuntatautilääkärien kanssa, kun selvittelevät joukkoaltistumisia sekä jakavat jäljitystehtäviä ja päivitettyjä ohjeistuksia eteen­päin jäljittäjille. Uutena tulokkaana Aleksi on pääs­syt hyvin työyhteisöön mukaan.

”Olemme muiden koordinaattoreiden kanssa päivittäin yhteydessä Teamsissa, ja se on paljon enemmän kuin mitä näen kollegoita omassa työs­säni avofysioterapiassa", hän sanoo.

Hyvä tiimityö on jäljitystyössä äärimmäisen tärkeää, ja siitä Jasmin ja Aleksi kiittävät koko Espoon kaupungin organisaatiota.

”Yhteistyö eri tahojen kanssa on onnistunut tosi hienosti. Olemme saaneet yhteystietoja esi­merkiksi koulujen rehtoreilta ja päiväkotien johta­jilta iltaisin ja viikonloppuisin, siitä iso kiitos koko Espoolle", sanoo Jasmin.

Sadan hengen työpanos

Tartuntatautilääkäri Topi Turusen työnkuva on pohjimmiltaan melko samanlainen korona-aikana kuin ennen sitä. Ennen koronaakin hän selvitti paikallisia tautiryppäitä, laati ohjeistuk­sia ja tartuntatautilain mukaisia päätöksiä sekä vastasi kaupungin työntekijöiden, kuntalaisten ja tiedotusvälineiden kysymyksiin. Ennen maa­liskuuta 2020 häntä työllistivät esimerkiksi hinkuyskä, virushepatiitit ja suolistoinfektiot. Hänen lisäkseen tartuntatautiyksikössä työsken­teli kaksi hoitajaa. Sittemmin kolmikko on saa­nut rutkasti uusia kollegoita.

Tartuntatautitiimin tehtävänä on selvittää kaikki koronavirustautiin sairastuneet ja sille altistuneet henkilöt mahdollisimman nopeasti ja estää jatkotartunnat esimerkiksi karanteenien avulla. Tammikuussa tähän tarvittiin Espoossa yli 90 hengen työpanos. Tuolloin tiimiin kuu­lui noin 70 jäljittäjää, 10 koronaattoria eli tar­tunnanjäljityksen koordinaattoria, esihenkilöitä, henkilöstöresursseja koordinoivia työntekijöitä, koronarokotuksia koordinoiva projektivastaava, projektityöntekijöitä, lääkäreitä sekä sihteereitä muun muassa karanteenipäätösten käsittelyä varten. Lisäksi terveysasemien lääkärit toimivat iltaisin ja viikonloppuisin tartunnanjäljitystii­mien konsultoivina lääkäreinä.

Ensimmäisiä koronatartuntoja Topi jäl­jitti yhdessä tartuntatautihoitajien kanssa. Pian apuun tulivat terveysasemien hoitajista muodos­tetut jäljitystiimit. Tartuntojen lisääntyessä jäl­jittäjien tarve lisääntyi entisestään, ja kun val­miuslaki oli voimassa ja monet kaupungin perustoi­minnoista suljettuina, löytyi terveydenhuollon am­mattilaisia työhön lyhyellä varoitusajalla.

”Esimerkiksi suun terveydenhuollosta ja koulu­terveydenhoidosta oli asiantuntevia ihmisiä sivussa omasta työstään. He pääsivät hyvin nopeasti kiinni uudenlaiseen työhön ja tekivät hienon työpanoksen tilanteessa, jossa kaikki oli uutta ja ihmeellistä.”

Syksystä lähtien jäljitystehtäviin on ollut avoin haku. Koossa on Topin sanoin ”kirjava, mutta hyvin toimiva ja tehokas tiimi.”

Hyvin tehty työ palkitsee

Nolla jatkotartuntaa. Kun joukkoaltistumisissa testataan kaikki altistuneet eikä yhtäkään jatkotar­tuntaa löydy, koronaattoreilla  on pienimuotoisen juhlan paikka.

”Silloin tietää, että on tehty hyvää työtä ja pääs­tään niin sanotusti helpolla. Suojaukset, eristykset ja karanteenit ovat onnistuneet. Se auttaa jaksa­maan", sanoo Jasmin.

Mutta tosiasiassa koronatartuntojen jäljityk­sessä ei juuri ehdi pysähtyä hankaluuksien tai on­nistumisten äärelle. Uusia kysymyksiä ja ongelma­tilanteita tulee jatkuvalla syötöllä lisää. Ohjeistuk­set vaihtuvat, tiedot päivittyvät. Tartuntatautiyksi­kössä työskennellään aamukahdeksasta iltayhdek­sään seitsemänä päivänä viikossa.

”Paineensietokykyä on saanut harjoitella, samoin kuin organisointia ja johtamista. Kateel­lisena katson, miten Jasmin onnistuu pitämään monta rautaa tulessa”, sanoo Aleksi.

Tartuntatautiyksikön toimintaa on skaalattu jatkuvasti samaan aikaan, kun toimintaohjeet ja käytännöt ovat muuttuneet ja uusia tekijöitä on perehdytetty työhön, jota kukaan ei ole aikaisem­min tehnyt. Työskentely perustuu THL:n laatimiin ohjeisiin. Yhteistyötä tehdään myös sairaanhoitopii­rin tasolla, ja hyviä käytäntöjä jaetaan kuntatasolla.

”Löysimme hyvän mallin jäljityksen organisoin­tiin jo keväällä. Kun työ on kerran tehty, sitä on ol­lut helppo laajentaa. Paikoitellen jäljittäjät ovat jou­tuneet venymään uskomattoman paljon, että ovat pystyneet hoitamaan työnsä. Resursseja lisäämällä jäljitys ollaan tähän saakka pystytty pitämään käynnissä”, sanoo Topi.

”Koronaattoreiden rekryäminen on ollut yksi parhaista päätöksistä koko epidemian ajalta. Heistä on tullut epidemian ammattilaisia, joiden avulla olemme selvinneet tiukimmistakin ruuhkatilan­teista”, hän sanoo.

Niin Jasmin, Aleksi kuin Topikin ovat oppineet työssä paljon uutta. Erityisen palkitsevaa on ollut se, että työtä on saanut tehdä tehokkaassa, moniam­matillisessa porukassa.

”Oma ammattitaitoni on kasvanut paljon. Kun tiimissä on ammattilaisia eri aloilta, tieto on vaih­tunut eri asioista”, sanoo Jasmin ja jatkaa:”Tietysti kaikkien päämääränä on, että tilanne normalisoituu ja sitten palataan arkeen. Odotan sitä päivää, kun voin sanoa työkavereille, että hy­vää työtä, nähdään taas.”

Tartuntatautien jäljittäjät työskentelevät kotoa käsin, koordinaattoreille löytyy kymmenen työpistettä Tapio­lan terveysaseman tiloista. Koko tiimi on pystynyt kasva­maan sen mukana, kun epide­mia on laajentunut kiihtymis­ja leviämisvaiheisiin.

Topi Turunen, Aleksi Sorvali ja Jarmin Korhonen tietokoneen ääressä.

Aleksi Sorvali (istumassa) ja Jasmin Korhonen ovat koronaattoreita eli koronajäljityksen koordinaattoreita Espoon tartuntatautiyksikössä. Taustalla kaupungin tartuntatauti­lääkäri Topi Turunen.

Topi Turunen toimistolla.

Rankassa työssä kollegoiden tuki on korvaamatonta. ”Olen kiitollinen muille lääkäreille, joiden kanssa voimme jakaa töitä ja pohtia haastavia tapauksia. Tämä apu on ollut oman jaksamiseni kannalta olennaista”, sanoo Topi Turunen.

Juttu ja kuvat on julkaistu alunperin Espoon kaupungin henkilöstölehdessä Espressissä 1/2021 (verkkolehti ei ole saavutettava). 

Teksti Anne Ventelä

Kuvat Kaisu Joupp