Ohjaamotalon aktivointipäivät palkittiin kaupungin innovaationa

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
1.2.2021 klo 8.00

Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun 2020 ykkössijan jakoivat hurjalla vauhdilla luotu monikielinen koronainfo ja Ohjaamotalon aktivointipäivät, jotka auttavat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Ohjaamotalon aktivointipäivät syntyivät tarpeesta kutsua työttömiä nuoria tekemään aktivointisuunnitelmia yhdessä kaupungin sosiaalitoimen ja TE-toimiston kanssa. Laki edellyttää alle 30-vuotiaan aktivoimista sen jälkeen, kun hän on ollut tietyn ajan työttömänä tai perustoimeentulotuella. Nuorille lähetetty kutsukirje saapua TE-toimiston tiloihin suunnitelman tekoa varten ei kuitenkaan oikein toiminut. Vain pieni osa kutsutuista tuli paikalle, ja hekin sitoutuivat huonosti suunnitelman toteuttamiseen. Siitä seurasi tyhjäkäyntiä ja turhia kustannuksia.

”Meidän sosiaaliohjaajamme Hanna Hukari ja silloinen esimiehemme keksivät idean aktivointimessuista. Ensin messuja pilotoitiin aikuissosiaalityössä yhdessä TE-toimiston kanssa”, kertoo sosiaaliohjaaja Jenni Laisi, joka työskentelee Espoon kaupungin aikuissosiaalityön nuorten tiimissä.

”Ajatus messuista oli hyvä, mutta eihän sinne juuri saatu nuoria”, sanoo TE-asiantuntija Tea Melin Uudenmaan TE-toimistosta. Hän työskentelee nuorten parissa Ohjaamotalossa.

Sitten järjestäjäksi otettiin viranomaisorganisaatioita epävirallisempi ja rennompi Ohjaamotalo.

”Aksumessut” tuovat palvelut lähelle nuorta

Vaikka nuorella yleensä onkin halu päästä elämässä eteenpäin, siihen ei ole aina keinoja. Kynnys lähteä etsimään tukea voi olla iso erityisesti pitkän kotona olon jälkeen. Aluksi sosiaalitoimi ottaa yhteyttä nuoreen puhelimitse ja selvittää tilannetta. Nuorelle lähtee velvoittava kirjallinen kutsu aktivointipäivään, jonka lähestyessä tulee vielä tekstiviestimuistutus. Nykyään Ohjaamotalon aktivointipäivät järjestetään Ohjaamotalon Leppävaaran starttipisteellä kerran kuussa. Paikalla on neljä työparia omassa työtilassaan sekä toimijoiden verkosto. Paikalle kutsutaan 10 nuorta kerrallaan puolen tunnin välein.

”Joskus suunnitelman tekemisessä on lähdettävä liikkeelle pienestä, esimerkiksi terveydentilan selvittämisestä. On turha yrittää väkisin, ellei nuori ole vielä valmis muuhun”, sanovat Tea ja Jenni.

Odottaessaan nuori ehtii käydä tutustumassa esimerkiksi Espoon nuorten pajojen, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen, Tyttöjen talon, Vamos Espoon, LIVE työelämäpalveluiden, Kelan, Espoon mielenterveysyhdistyksen, Espoon kaupungin etsivän nuorisotyön tai hammashuollon pisteillä.

”Kun nuori tulee meidän puheillemme, hän on jo ehkä keskustellut Edistian työpajan pisteellä ja sanoo, että häntä kiinnostaisi mennä sinne. Tai jos hän kiinnostuu vaikkapa Omnian nuorten työpajasta, hän voi käydä pisteellä juttelemassa jälkeenpäin. Tai voimme käydä yhdessä nuoren kanssa Kelan pisteellä täyttämässä hakemuksia”, havainnollistaa Jenni.

Yhä useampi aksutettu nuori kouluun tai työhön

Päivän aikana tehdään keskimäärin 35 aktivointisuunnitelmaa. Vaikutukset näkyvät viiveellä.

”Nyt alkaa näkyä vuosien 2018–19 aktivointipäivien työ. Aiemmin yksi tai kaksi asiakastani lähti opiskelemaan vuosittain, tänä syksynä opiskelun aloitti 15 nuorta asiakastani”, Tea kertoo.

Vuonna 2018 tehtiin aktivointisuunnitelma 185 nuorelle, ja vuoden lopussa heistä oli enää 32 työttömänä työnhakijana. Vuoden 2019 luvut olivat jo 279 aktivointisuunnitelmaa, ja vuoden lopussa oli työttöminä enää 47 nuorta. Aktivointipäivien anti on merkittävä myös mukana olevien tahojen työntekijöille.

”Tämä ei tunnu enää ”viranomaisyhteistyöltä”. Välillä tuntuu kuin olisimme yhteinen perhe samalla asialla, voimme jakaa tietoa ja osaamista keskenämme nuorten hyödyksi. Hyvä ilmapiiri heijastuu myös nuoriin”, iloitsevat Jenni ja Tea.

Innovaatiokisa nosto 3

Sari Hammar, Jenni Laisi ja Tea Melin ovat voittoisissa innovaatiohankkeissaan havainneet, että yhteistyössä eri tahojen välillä on todella voimaa.

Kaupunginjohtaja innovaatiokilpailussa etsitään innovaatioita, jotka  parantavat palveluja ja tehostavat toimintaa. Kilpailuhakemukset osallistuvat myös LaatukeskuksenQuality Innovation Award -kilpailuun, jossa espoolaiset ovat menestyneet hyvin useina vuosina.

Juttu ja kuvat on julkaistu alunperin Espoon kaupungin henkilöstölehden Espressin joulukuun numerossa (verkkolehti ei ole saavutettava). 

Teksti Anne Penttilä

Kuvat Kaisu Jouppi