Liikenneturvallisuus on yhteistyötä

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
21.12.2020 klo 13.08

Espoo on tutkitusti Suomen liikenneturvallisin kaupunki. Kaupunkitekniikan keskuksessa työskentelevä tutkija Tuomo Saarinen pitää osaltaan huolen siitä, että liikenneturvallisuus paranee jatkossakin entisestään.

Espoolle myönnettiin viime vuoden lopulla Liikenneteko-palkinto Suomen liikenneturvallisimpana kaupunkina. Liikenneturvallisuudessa on otettu pitkällä aikavälillä aimo harppaus, sillä esimerkiksi loukkaantuneiden määrä on vähentynyt viimeisen 30 vuoden aikana yli 70 prosentilla, vaikka asukas- ja automäärät ovat kasvaneet vauhdilla. Kaupunkitekniikan keskuksessa työskentelevän Tuomo Saarisen mukaan hyvälle kehitykselle on monta syytä.

”1960-luvulla aloitettu kaavoittaminen on luonut turvallisen kaupunkirakenteen. Tehtiin viiden aluekeskuksen malli: viisi pientä kaupunkia Espoossa ovat turvallisempia kuin vastaavankokoiset kaupungit Suomessa. Kun toisiaan tukevat kunnalliset ja kaupalliset palvelut ovat lähellä, asukkaiden ei tarvitse lähteä asioimaan isoihin keskuksiin.”

Isot keskukset, kuten Sello, on sijoitettu Espoossa valtaväylien varteen. Näin alueen paikalliselle katuverkolle ei ohjaudu paljoa ulkopuolista liikennettä. Vaikka autot ovat nykyisin entistä liikenneturvallisempia, myös jalankulku- ja pyöräteiden määrällä on väliä.

”Vuonna 1969 Espoossa oli noin 50 kilometriä jalankulku- ja pyöräteitä. Nyt niitä on noin 900 kilometriä, ja lisäksi 300 kilometriä erilaisia puistoraitteja.  Liikennekasvatustakaan ei kannata unohtaa. Espoolaislapsia opetetaan liikkumaan turvallisesti ja huomioimaan vaaratilanteet.”

Espoossa tapahtuu liikenneonnettomuuksia väkilukuun suhteutettuna vuositasolla 40 henkilövahinkoa, kun maan keskiarvo on 96. Erityisiä vaaranpaikkoja kaupungista ei poliisin kirjaamista liikenneonnettomuuksista löydy.  

”Viimeisestä pahasta paikasta Kehä 1:n Turvesuon liittymän kohdalla ollaan rakentamassa turvallisempaa. Jos jossain ilmenee onnettomuuksien kertymäpiste, se pyritään ratkaisemaan rakenteellisin keinoin. Esimerkiksi Ikean liittymää seurataan, sillä se on potentiaalinen onnettomuuskasaumapiste, joka on tarkoitus rakentaa entistä turvallisemmaksi. Tähän päästään, kun kääntyville ajoneuvoille rakennetaan oma kaista.”

Saarinen on tehnyt Espoossa pitkän uran. Ensimmäinen työ oli kevyen liikenteen laskentojen analysointi 1987.

”Vuosien varrella olen teettänyt diplomitöitä liikenneturvallisuuteen ja pyöräilyn määrän kasvun taustamuuttujiin liittyen. Olen päässyt hyödyntämään tuloksia työssäni ja liikenneturvallisuustyökaluissani”, Saarinen kertoo.

Hän on mukana myös, kun kaavoja laaditaan ja niiden liikenneturvallisuutta arvioidaan asemakaavavaiheessa.

Saarisen työ vaatii tutkimusten ja datan ohella myös maastokäyntejä.

”Täytyy tuntea paitsi tie- ja katuverkko myös päiväkodit, koulut sekä työmaat ja pysyä ajan tasalla näihin kaikkiin tulevista muutoksista.”

Tuomo Saarinen

Suunnittelun ohella Tuomo Saarisen työ vaatii jatkuvia maastokäyntejä. Koulumatkojen turvallisuus on Saariselle sydämen asia. Kuvassa Riihitontuntien saattopaikka koulumatkojen helpottamiseksi.

Teksti: Pi Mäkilä
Kuva: Anni Koponen

Juttu on julkaistu alunperin Espoon kaupungin henkilöstölehden Espressin joulukuun numerossa (verkkolehti ei ole saavutettava).