Koulupsykologi

Opetus_koulupsykologi.jpgKoulupsykologit ja koulukuraattorit tekevät työtä lasten ja nuorten hyväksi

- Työnteko lasten ja nuorten kanssa on palkitsevaa ja monipuolista eikä yksikään päivä ole samanlainen kertovat koulupsykologi Minna Remes ja koulukuraattori Tuulia Jokela.

- Koulukuraattorin työssä tuntuu siltä, että koko ajan oppii uutta. Työskentely oppilashuollossa on näköalapaikka lasten ja nuorten maailmaan, kouluun ja yhteiskuntaan, sanoo Tuulia Jokela. Koulukuraattorit tekevät työtä siellä missä lapset ja nuoret elävät arkeaan. Samalla suomalaisen perheen arki tulee tutuksi, mainitsee Jokela.
 
-  Koulupsykologin työssä oppii paljon tavatessaan erilaisia lapsia ja huoltajia. Työskentely lasten kanssa on toivorikasta. Työssä näkee koko elämän kirjon ja eriasteiset pulmat. Kaikkia ongelmia ei välttämättä hoideta koulun tasolta, sillä lapset ja nuoret ohjataan eteenpäin esimerkiksi perheneuvolaan tai erikoissairaanhoitoon. Toisaalta välillä on pitkiäkin asiakkuuksia, kertoo Remes. - Koskaan ei työpäivän jälkeen ole sellaista oloa, ettei ole saanut mitään aikaiseksi, täydentää Jokela.

Epäkohdat työskentelyssä kouluilla jäävät molempien mielestä vähäisiksi. - Parasta olisi, jos voisi työskennellä vain kahdella koululla toteavat Remes ja Jokela. Koulukuraattorien ja koulupsykologien tilanne Espoossa on muihin kuntiin verrattuna hyvä. Koulukuraattoreita Espoossa on 31 ja lukiokuraattoreita 2. Peruskoulun koulukuraattori vastasi keskimäärin 2-3 koulun kuraattoripalveluista. Koulupsykologeja on 31 ja lukiopsykologeja 3. Peruskoulun koulupsykologin toimialueena on 2-4 koulua.

Yhteistyöllä tuloksiin
Espoossa koulupsykologit ja koulukuraattorit tekevät tiivistä yhteistyötä. Työparityössä voi jakaa hankalia asioita ja toiselta saa tukea tarvittaessa. Siltä tosiaan tuntuu kuunnellessa Minna Remestä ja Tuulia Jokelaa.

Jokaisessa koulussa toimii oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu pääsääntöisesti viikoittain. Oppilashuoltoryhmä työskentelee koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi ja etsii ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Yhdessä työskentely ja ongelmien pohtiminen auttavat lapsia ja nuoria. - Koulupsykologin ja koulukuraattorin tärkeänä yhteistyökumppanina koululla on kouluterveydenhoitaja. Myös erityisopettajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.  Kouluissa on kivoja työkavereita ja kollegat ovat mukavia, mainitsee Minna Remes.

Tärkeänä Tuulia Jokela ja Minna Remes pitävät omaa alueellista tiimiä, joka kokoontuu säännöllisesti muutaman kerran kuukaudessa. Tiimin kautta työntekijät saavat mm. tukea omaan työhönsä sekä tiimi toimii uusien työntekijöiden tukena heidän perehdytyksessään. Kaikki koulukuraattorit ja koulupsykologit tapaavat koko oman ammattiryhmänsä noin kerran kuukaudessa. Koulupsykologit tapaavat noin 3 kertaa lukukaudessa.

Espoossa toimivat alueelliset oppilashuoltoryhmät, jotka osallistuvat kaupunkitasoisesti oppilashuollon kehittämiseen. Niiden tarkoituksena on toimia tukena alueensa koulujen oppilashuoltoryhmille. Alueelliset oppilashuoltoryhmät kokoontuvat noin kerran kuukaudessa.

Työnantaja tukee jatkokouluttautumista
Espoossa työnantaja tukee jatkokouluttautumista. Sitä sekä Tuulia Jokela että Minna Remes pitävät erittäin positiivisena asiana. Minna Remes haaveileekin mahdollisesti jatkossa erikoispsykologin koulutuksesta ja Tuulia Jokela jatko-opinnoista. Espoossa järjestetään yhteisiä koulutuksia ammattiryhmittäin sekä koko oppilashuollolle. Koulupsykologeille järjestetään neuropsykologista tai psykiatrista ryhmätyönohjausta noin kerran kuukaudessa. Koulukuraattoreille pyritään järjestämään perustehtävää tukevaa prosessinomaista koulutusta, mm konsultaatio- ja työnohjauskoulutus, tai vaikkapa draamanohjaaja-koulutus. Työnohjaus on kerran kuukaudessa ja se toteutetaan tiimeittäin. 


Koulupsykologi kasvun ja kehityksen tukena
Koulupsykologin tehtävänä on ohjata ja tukea lasta ja nuorta oppimisessa ja opiskelussa sekä kasvuun ja kehitykseen ja erilaisiin elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä ja vaikeuksissa. Kouluyhteisössä koulupsykologi osallistuu yhteisön hyvinvoinnin edistämiseen ja koulun oppimisympäristön kehittämiseen. Toiminnan tavoitteena on ongelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen sekä syntyneiden ongelmien lieventäminen ja poistaminen. Keskeisiä työskentelymuotoja ovat psykologisten palvelujen antaminen oppilaille, opiskelijoille ja heidän huoltajilleen sekä asiantuntijana toimiminen perusopetuksen ja lukioiden oppilas- ja opiskelijahuollossa ja muiden asiantuntijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Alakoulun psykologin työssä painottuvat vahvasti oppimisen vaikeudet ja koulunkäyntijärjestelyihin liittyvät kysymykset, kun taas yläkoulussa ja lukiossa painottuvat tunne-elämän ongelmat kuten fyysinen oireilu, arkuus ja jännittäminen, ahdistuneisuus ja pelot, paniikki- ja syömishäiriöt, masentuneisuus sekä vakavat kriisit ja mielenterveyden häiriöt.

Työskentelytavat:
Oppilaille ja opiskelijoille annettaviin palveluihin kuuluvat kokonaistilanteen kartoittaminen ja tuen tarpeen arviointi, neuvonta, ohjaus ja tuki sekä yhteistyö huoltajien ja tarvittaessa eri tutkimus-, hoito- ja kuntoutustahojen kanssa.

Koulu- ja lukiopsykologit työskentelevät myös oppilas- ja opiskelijaryhmien ja luokkayhteisöjen parissa ja tekevät opiskelumotivaatiota, työskentelyilmapiiriä, stressinhallintaa ja sosiaalisia suhteita koskevia selvityksiä ja kartoituksia ja interventioita luokissa.

Asiantuntijatoimintaan kuuluvat mm. perusopetuksen ja lukioiden oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmissä työskentely ja psykologisen näkemyksen esiin tuominen oppilas- ja opiskelijahuollossa. Opettajien ja koulun muun henkilöstön konsultointi ja moniammatillinen yhteistyö oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kelpoisuus:
Laillistettu psykologi