Kannatti kokeilla!

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
27.3.2018 Veera Vihula

Make with Espoo -leimaKuluneen talven aikana olemme Ison Omenan palvelutorilla opetelleet kokeilemista yhdessä yritysten kanssa. Espoon Nopeiden kokeilujen ohjelmassa haimme ratkaisuja kehittämistarpeisiin, joiksi Palvelutorilla oli tunnistettu robotiikka sekä yhteistyö ja viestintä.

Kokeilut tulivat maaliskuun alussa päätökseensä ja yksi asia yhdisti kaikkia kokeilijoita – matkan aikana opittiin paljon. Ennen kaikkea opimme niistä hetkistä, kun kaikki ei mennytkään aivan putkeen. Kokeilemiseen kuuluu, ettei kaikki aina onnistu suunnitelmien mukaan. Epäonnistumisissa ja niistä oppimisessa on kokeilemisen ydin! Kokeiltaessa moka on lahja, ja myös Palvelutorilla mokailtiin.

Happymoorin kokeilussa ei saatu suunnitelmien mukaan henkilökuntaa osallistumaan ja työpaja toisensa perään peruuntui. Yksi Tamoran Palvelutori-tv-lähetyksistä meni pieleen, kun kamera kuvasi lähinnä haastateltavien vatsanseutua ja Innofactorin prototyypin testissä mikrofoni ei toiminut. Eikä kaikki mennyt projektin koordinoimisessakaan aivan mutkitta, kun kokeilujen toteutus venyi suunnitellusta kolmesta kuukaudesta viiteen.

Kurssia muutetaan samalla, kun opitaan

Jos kaikki olisi sujunut ongelmitta ja ilman ratkaistavia haasteita, olisi se tarkoittanut, ettei oikeastaan olisi ollut kyse kokeiluista tai uuden kehittämisestä, vaan jo opittujen asioiden toistamisesta.

Kaikki Palvelutorilla tehdyt kokeilut olivat onnistuneita siitäkin huolimatta, ettei kaikki mennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan ja mokia sattui. Iteratiiviseen kehittämiseen kuuluu, että kurssia muutetaan kokeilujen aikana samalla, kun opitaan lisää. Oleellista kokeilujen onnistumisessa on, että kokeilun kautta saadaan haettua käyttäjäkokemusta, ja siinä onnistuttiin.

Epäonnistumisessa suotta raskas kaiku

Kokeiluja tekemällä opitaan myös kokeilemisesta itsestään ja siitä, miten uudenlaista ajattelutapaa kokeilukulttuuri vaatii kaupungilta ja yrityksiltä. Vaikka epäonnistumiset kuuluvat kokeilemiseen, epäonnistumisessa on sanana niin raskas kaiku, että sitä pelätään, vaikka kyseessä olisi vain pieni kehittämiseen keskittynyt kokeilu. Erityisesti sana herättää pelkoa pienissä yrityksissä, jotka kehittävät tuotettaan täydestä sydämestään.

Pitäisi muistaa, että kokeilun epäonnistuminen ei tee palvelusta tai tuotteesta epäonnistunutta, ainoastaan kokeilusta. Epäonnistumisten kautta opitaan mitä pitäisi ottaa paremmin huomioon, mihin panostaa enemmän, mitä korjauksia ja viilauksia tehdä tai mitä eri toimintaympäristöt vaativat ja mihin tuote sopii tai ei sovi.

Kaupungin pitää lisäksi uskaltaa luopua hallintokulttuuriin vuosisatojen aikana juurtuneesta ajatuksesta, että vain juurta jaksaen valmisteltua ja loppuun asti hiottua voidaan esittää. Jos palveluja halutaan kehittää kokeillen, pitää sietää sitä, että lopputulos ei ole tiedossa. Ja jos kokeilu ei onnistu, pitää rohkeasti hakea kehittämiselle uutta suuntaa ja todeta, että ei toiminut, mutta kannatti kokeilla.

Palkintoina kokeilemaan uskaltaneita odottavat asiakaslähtöisemmät palvelut, kevyemmät kehittämisprosessit ja tekemisen ilo.

Veera Vihula

Veera Vihula
projektipäällikkö
Ison Omenan palvelutori, Espoon 6Aika-hanke

Kirjoittaja vastaa Espoon 6Aika Avoimet innovaatioalustat -hankkeesta ja kehittää Ison Omenan palvelutoria muun muassa kokeilujen kautta.

Lue myös uutinen Ison Omenan palvelutorin nopeista kokeiluista

6Aika EAKR Vipuvoimaa