Hackathonit – mitä ihmettä?

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
11.1.2019 Katja Hagman

Syksyn aikana Espoon kaupungin palvelukehitysväestä on kouliutunut oikeita hackathon-haukkoja. Enpä olisi uskonut elokuun alussa, jolloin vetämäni projekti ”6Aika – Kasvun ekosysteemit yritysten kasvun mahdollistajana” alkoi!

Olimme jo hankesuunnitelmassa määritelleet hackathonit yhtenä kehittämisen menetelmänä projektin sisällä, mutta kun Junction-hackathoniin osallistuminen “putosi” kirjaimellisesti syliimme heti elokuussa, oli olo hieman epävarma.

Täytyy sanoa, että aivan alussa oli vaikeuksia jopa hackathon-termin kirjoittamisessa oikein, saati sitten sen ymmärtämisessä, mitä osallistuminen Euroopan suurimpaan hackathoniin, Junctioniin, tarkoittaa. Syksyn ensimmäisten viikkojen sisällä täytyi määritellä Espoon 2–3 haastetta ja kirjoittaa niistä tarkemmat määritelmät.

Onneksi olimme määritelleet projektisuunnitelmassamme tarkasti tavoitteemme, joten hackathonissa ratkaistavien haasteiden poimiminen sieltä oli helppoa. Vai oliko? No ei!

Go and see – mutta ensin opi perusasiat

”Go and see – mene paikalle ja näe”, Leanin mukainen ohje. Ennen haasteiden kirjoittamista meidän täytyi päästä sisälle hackathon-maailmaan ja tutustua genreen:

  • Mitä partnerit tavoittelevat ja hakevat hackathoneista?
  • Miksi hackaajat ympäri maailmaa osallistuvat juuri Junctioniin?
  • Mitä he hakevat?
  • Millaisista haasteista he ovat kiinnostuneita?
  • Miten heitä tulee mentoroida?
  • Mitä me voimme kaupunkina antaa heille?

Keräsimme Espoon kaupungin palvelukehitysyksiköstä asiantuntijoita määrittelemään haasteitamme yhdessä Junctionin upean porukan kanssa.  Tuotteistimme yhteensä kolme haastetta, jotka julkaistiin Junction internet-sivuilla. Koska muotoilemamme haasteet koskettivat paitsi isoja ja aloittelevia yrityksiä, myös koko ekosysteemiä laajasti, meidän täytyi rekrytoida mentoreita eri toimijoista. Saimmekin joukkoomme innostuneita, vapaaehtoisia mentoreita Koneelta, Nokialta, Nesteeltä, A-insinööreistä, VTT:ltä sekä pari startupia.

Pidimme vielä yhdessä mentoreiden ja Junctionin asiakaspäällikkömme Henrin kanssa kaksi valmennustapaamista, jossa hioimme haasteita ja kävimme läpi viikonlopun ohjelman, aikataulut ja vahtivuorot. Lähdimme liikkeelle ajatuksesta, että paikalla olisi perjantaina ja lauantaina koko ajan 12 mentoria.

17 tiimiä Espoon haasteiden kimpussa

Fiilis perjantaina klo 16 oli aivan huikea, kun nuoria huippuosaajia valui Espoon Dipoliin: 1 300 osallistujaa, 91 eri kansalaisuutta. Tämä täytyy vain itse kokea. Alkuvalmistelut olivat onnistuneet! Nyt keskityttiin itse tapahtumaan. Voit katsoa avajaiset sekä Espoon haasteiden julkistamisen YouTubesta.

Lähdimme itse kotiin klo 22.30 keräämään voimia kahden päivän edessä olevaa urakkaa varten.

Lauantaiaamuna saimme viestin: 17 tiimiä on ilmoittanut työskentelevänsä Espoon haasteiden kanssa. Kun saavuimme Dipoliin, tiimit olivat tiiviisti projektien kimpussa ja tulivat ajoittain esittämään tarkentavia kysymyksiä ratkaisujen suunnasta.

Iltapäivällä pyysimme tiimejä pitchaamaan meille väliaikatietoja projekteistaan. Näin pystyimme samalla antamaan palautetta tiimeille ja ohjaamaan heitä tarvittaessa. Lisäksi mentorit tutustuivat muiden yritysten haasteisiin ja mietimme, voisiko joitakin kyvykkyyksiä yhdistää.

Sunnuntaina-aamuna tunnelma Dipolissa oli käsinkosketeltavan jännittynyt ja tiivis. Tiimien tuli jättää lopullinen projektinsa klo 10. Tuomarit saivat lyhyen arviointiohjeistuksen ja jakaannuimme kolmeen eri ryhmään niin, että yksi ryhmä arvioi aina kunkin haasteen tuotoksia. Tulokset ovat käsittämättömän oivaltavia. Pelkästään nuorten koodaajien into ja paneutuminen projekteihin oli mainitsemisen arvoista.

Tuloksena useita, jopa valmiita sovelluksia

Ensimmäiseen haasteeseen tuli neljä erilaista, täysin valmista sovellusta – koodeja, joissa käytettiin mm. Launchpadin avattua dataa ja täysin ammattimaisesti tekoälyä.

Toinen haasteemme oli toimiva innovaatioalustan liiketoimintamalli. Tiedostimme alusta asti haasteen ajankohtaisuuden, mutta myös vaikeuden. Saimme yhteensä neljä ratkaisua, ja päätimme jakaa palkinnot tasan kahden parhaan kesken.

Kolmas avointa dataa hyödyntävä haasteemme innosti yli kymmentä tiimiä, sillä haasteemme salli myös ulkomaisen avoimen datan käytön. Se, mikä informaatio on mielenkiintoista ja tärkeää, on selkeästi kulttuurisidonnaista. Ulkomainen avoin data avasi myös meidän silmiämme sille, millaista dataa kannattaa avata ja miten sitä voi hyödyntää. Tiimien ratkaisut kertoivat samalla siitä, millaista tietoa ulkomaiset toimijat saattavat etsiä Espoosta.

Iltapäivällä paikalle saapui Junctionin voittajia julkaisemaan elinkeinojohtaja Tuula Antola. Tuula sujahti hackathonin tiiviiseen, nopeatempoiseen sykkeeseen ja saimme useita mainintoja siitä, että oli merkittävää, että Espoon johto oli paikalla. Palkintojenjako tehtiin suoratoistona YouTubessa ja Facebookissa, ja on yhä katsottavissa YouTubessa.

Mieletön kokemus poiki ideoita jatkokehitykseen

Junction oli mieletön kokemus ja tästä on hyvä jatkaa, koska kaupungilla on ehdottomasti paikkansa tämänkaltaisissa tapahtumissa.

Seuraavaksi hackaajat pitchaavat projektinsa laajemmalle joukolle kaupungilla Skypen välityksellä. Asiantuntijatiimimme arvioi tarkemmin tuotoksia ja katsoo kumppanien sekä muiden 6Aika-kaupunkien kanssa, mitkä ideat voisivat olla jatkokehityskelpoisia. Kirjoitamme myös oppikokemuksemme lisäyksenä Espoossa aiemmin tehtyyn Hackathon-käsikirjaan seuraavia hackathoneja varten.

Kaikki Espoon haasteet sekä ratkaisut haasteisiin löydät Junction 2018 -sivuilta (Track: Future Cities). Olethan yhteydessä, jos joku ratkaisuista herätti kiinnostusta!

Katja Hagman
Katja Hagman
projektipäällikkö
6Aika Kasvun ekosysteemit -hanke