Tilastot ja tutkimus -kuukausitiedote marraskuu 2020

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
9.11.2020 klo 14.01

Tilastot ja tutkimukset –kuukausitiedote, marraskuu 2020

Espoon väestö oli vuoden 2020 syyskuun lopussa ennakkotietojen mukaan 291 700 asukasta

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammi-syyskuun aikana noin 2 000 asukkaalla, mikä on lähes 2 800 asukasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Syntyneitä oli 30 ja kuolleita 100 edellisvuotta enemmän. Luonnollinen väestönlisäys oli 70 henkeä edellisvuotta matalampi. Kuntien välinen nettomuutto oli tappiollinen lähes 900 asukkaan verran. Maahanmuutto väheni 400 hengellä edellisvuodesta, espoolaisten muutto ulkomaille myös väheni yli 500 hengellä ja nettosiirtolaisuus kasvoi edellisvuodesta 110 henkilöllä.

Tammi-syyskuussa Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto. Nettosiirtolaisuuden osuus väestönkasvusta oli 89 prosenttia, luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 58 prosenttia. Sen sijaan kuntien välinen muutto oli tappiollinen 47 prosenttia. Laskua edellisvuoteen oli peräti 2 760 asukasta. Espoosta muutetaan nyt runsain määrin muualle.

Vuonna 2020 tammi-syyskuussa Espoon muuttovoitto Helsingistä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden on laskenut 1 120 asukkaalla. Sen lisäksi muuttovoitto muualta Suomesta on laskenut viimevuotisesta 1 200 asukkaalla. Lisäksi Espoo menettää asukkaita kehyskuntiin, erityisesti Kirkkonummelle, lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan ulkomainen muutto on pysynyt lähes ennallaan viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Espoo sai muuttovoittoa pohjoismaista 90 ja EU-maista 410 asukkaan verran. Suurin osa Espoon saamasta muuttovoitosta ulkomailta tulee kuitenkin pohjoismaiden ja EU-maiden ulkopuolelta, tammi-syyskuussa määrä oli 1 200 henkilöä, mikä on 71 prosenttia ulkomaisesta nettomuutosta.


Vieraskielisiä asukkaita1) oli syyskuun lopussa 55 800, mikä on 19 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa vuoden 2020 tammi-syyskuun väestönkasvusta oli yli 90 prosenttia.

Suuralueista eniten kasvoi Suur-Tapiola 660 asukkaalla, Suur-Leppävaara 570 asukkaalla ja Suur-Espoonlahti 460 asukkaalla. Pohjois-Espoon väestö hieman väheni. Ikäryhmistä eniten väheni 18-29-vuotiaat 800 asukkaalla ja 0-6-vuotiaat 510 lapsella. Ikäryhmistä kasvoi eniten 30-49-vuotiaat 1 300 asukkaalla. Suhteellisesti eniten kasvoi Suur-Kauklahti 1,5 ja Suur-Tapiola 1,2 prosenttia.

vm syyskuu

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa

Työttömyys edelleen korkealla tasolla

Uudenmaan ely-keskuksen julkaiseman epävirallisen korona-ajan työllisyysseurannan mukaan Espoossa oli lokakuun lopulla (viikko 44) työttömiä 17 033 ja työttömyysaste oli 11,6 %. Työttömyys on laskenut viime toukokuun huippulukeman jälkeen, tosin elokuusta alkaen hitaasti. Edelleenkin Espoossa on noin 6 000 työtöntä enemmän kuin ennen koronakriisiä viime helmikuussa.

Tuoreimmat viralliset tiedot ovat syyskuun lopulta, jolloin Espoossa oli työttömiä yhteensä 17 309 ja työttömyysaste oli 11,8 %. Koko maan työttömyysaste oli 12,0 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1 763 ja 50 vuotta täyttäneitä 5 647. Naisia oli 46,5 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 4575 eli 26,4 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 1867 avointa työpaikkaa.

Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli syyskuun lopulla työttömiä 1,6-kertaa (6 487 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 4,4 prosenttiyksikköä korkeampi. Koko maassa työttömiä oli noin 1,3-kertainen määrä vuodentakaiseen verrattuna. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa kaksinkertainen määrä (879 henkeä enemmän) vuodentakaiseen verrattuna ja pitkäaikaistyöttömiä noin kolmannes (1 085 henkeä) vuodentakaista enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 24 % (586 työpaikkaa) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viime helmikuuhun asti avointen työpaikkojen määrä oli kasvanut lähes yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta.Työttömät ja lomautetut

Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä: espoo.fi > Työttömyys kuukausittain

Laajempi katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä neljännesvuosittain Eetvartti-julkaisussa