Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote huhtikuu 2019

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
10.4.2019 klo 10.32

Uudellemaalle kohdistuvasta muuttoliikkeestä valmistuu kattava tutkimus

Uudenmaalle kohdistuneesta muuttoliikkeestä julkistetaan 16.4. laaja ja kattava tutkimus. Se perustuu yksilötasoisiin pitkittäisaineistoihin Uudenmaan muuttajista ja alueen muista asukkaista. Tutkimus sisältää paljon tärkeää tietoa muuttajien – kotimaisten ja maahanmuuttajien – sopeutumisesta Uudenmaan maakunnan seudullisille työ- ja asuntomarkkinoille sekä muuttoliikkeen vaikutuksista aluetalouteen, kunnallistalouteen sekä alueen sisäiseen eriytymiseen. Tutkimus tuottaa myös kiinnostavaa tietoa muuttoliikkeen vaikutuksesta työvoiman tarjontaan, työttömyyteen, asuntokysyntään ja toimeentuloon. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä taustatietoa moniin tämänhetkisiin kehittämisongelmiin.

Tutkimuksen ovat tilanneet ja rahoittaneet Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto. Sen on tehnyt VTT Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA). Tutkimusraportti julkaistaan Uudenmaan liiton julkaisusarjassa.

Lisätietoja: tutkimusjohtaja Teuvo Savikko teuvo.savikko@espoo.fi ja erityisasiantuntija Minna Joensuu minna.joensuu@espoo.fi

Espoon virallinen väestö vuodenvaihteessa 2018/2019 oli 283 632 asukasta

Espoon väkiluku kasvoi vuoden 2018 aikana 4 588 asukkaalla. Pääkaupunkiseudun kunnista eniten kasvoi Vantaa 5 139 asukkaalla. Helsingin kasvu jäi 4 770 asukkaaseen.

Pääkaupunkiseutu kasvoi edellisvuodesta lähes 14 500, mutta koko Suomi vain 4 790 asukkaalla.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista kasvoi eniten Tampere 3 386, Oulu 1 757, Turku 1 662 ja Jyväskylä 1 117 asukkaalla.

Kasvavia kuntia Suomessa oli 311 kunnasta 61, eli lähes 20 prosenttia, muissa kunnissa väestö väheni tai pysyi ennallaan. Eniten väestö väheni Savonlinnassa 1 053 ja Kouvolassa 1 019 asukkaalla.

Espoon väestö oli helmikuun 2019 lopussa ennakkotietojen mukaan 284 965 asukasta

Väestö kasvoi edeltävän 12 kuukauden aikana 5 300 asukkaalla. Syntyneitä oli lähes 60 vähemmän kuin vuotta aiemmin, kuolleita 20 vähemmän. Luonnollinen väestönlisäys oli noin 40 asukasta matalampi kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Kuntien välinen nettomuutto oli voitollinen 430 asukkaan verran. Maahanmuutto laski edellisvuodesta samoin maastamuutto ulkomaille. Nettosiirtolaisuus oli 30 asukasta vähemmän kuin viime vuonna.

Helmikuussa Espoon väestöä lisäsi eniten muutto muista kunnista, jonka osuus väestönkasvusta oli 49 prosenttia, nettosiirtolaisuus lisäsi väestöä 28 prosentin verran ja syntyneiden enemmyys 23 prosentin verran.

Vieraskielisiä asukkaita (Trimble Locus -tietokannan mukaan) oli helmikuun lopussa 49 300 ja heidän osuutensa väestönkasvusta oli 57 prosenttia ja osuus väestöstä 17 prosenttia.

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutosten ennakkotiedoista: Eetvartti-neljännesvuosijulkaisu

Espoon työttömyysaste 7,7 %

Työttömyys on Espoossa laskenut vuoden 2016 lopulta lähtien, tosin vauhti on hidastunut viimeisen vuoden aikana. Etenkin nuorten työttömyyden aiemmin ripeä vähentyminen on hidastunut. Helmikuun 2019 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 11 030 ja työttömyysaste oli 7,7 %. Koko maan työttömyysaste oli 9,4 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 938 ja 50 vuotta täyttäneitä 3864. Naisia oli 45,5 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 3482 eli 31,6 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 3432 avointa työpaikkaa.

Vuodentakaiseen verrattuna työttömiä oli 5,4 % (626 henkeä) vähemmän ja työttömyysaste oli 0,4 %-yksikköä alhaisempi. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 5,3 % (53 henkeä) vuodentakaista vähemmän ja pitkäaikaistyöttömiä13,9 % (561 henkeä) vuodentakaista vähemmän.

Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä: Työttömyys kuukausittain

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä: Eetvartti-neljännesvuosijulkaisu