Tiheämpi vuoroväli tulee parantamaan metron palvelua

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
1.8.2012 klo 11.16

Viime päivinä mediassa  on keskusteltu vilkkaasti Länsimetron asemien pituudesta. Metron kapasiteettiä ei vähennetä mutta palvelutasoa parannetaan, toteavat HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta ja Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen.

Kyse on siitä, että Länsimetroon ollaan rakentamassa 90 metriä pitkät laiturit kun nykyisellä metrolinjalla laiturit ovat 135 metriä pitkiä.

Kriittisen ruuhka-ajan kapasiteetti lisääntyy nykyisestä laskennallisesta 12.960:sta vajaalla 7 %:lla 13.824 matkustajaan. Kysynnän kasvaessa on vuoroväliä mahdollista edelleen lyhentää 2 minuuttiin ja jopa 1 minuuttiin 40 sekuntiin, jolloin kapasiteettia on mahdollisuus kasvattaa vastaavasti nykyisestään 33 %:lla tai vastaavasti jopa 60 %:lla. Lyhyet junat eivät siis merkitse nykyistä ahtaampia junia vaan suurin piirtein nykyistä kuormitusastetta mutta lyhyempiä odotusaikoja ja täten myös lyhyempiä matka-aikoja.

Helsingin kaupunginvaltuusto vuonna 2006 teki ensimmäisen päätöksen Helsingin metron automatisoinnista. Jo tuolloin lähtökohtana oli se, että kun metroa tulevaisuudessa jatketaan länteen, niin linjaa kannattaa ajaa nykyistä lyhyemmillä junilla ja nykyistä tiheämmillä vuoroväleillä, jolloin uudet asematkin voidaan rakentaa lyhyille junille. Lyhyet asemat eivät ole tulleet siis vain Länsimetro Oy:n päätöksellä vaan se on ollut esillä jo metron automatisointihankkeen alusta lähtien.

Keskustelussa asemien lyhentämisestä on kirjoittajien huolena kapasiteetin riittävyys, mistä luonnollisesti tulee huolta kantaakin. Vähemmälle huomiolle ja lähinnä sivulauseisiin on jäänyt vuorovälin lyhentäminen, mikä metron kilpailukyvyn kannalta on olennainen asia. Jo noita vuoden 2006 päätöksiä varten tehdyissä kannattavuuslaskelmissa matkustajien hyöty lyhentyneistä matka-ajoista oli olennaisin yksittäinen hyötykomponentti. Niistä muutamista säästyneistä sekunneista ja minuuteista kertyy vuodessa yli 10 miljoonaan euroon nouseva yhteiskuntataloudellinen säästö. Ilman matka-aikahyötyjen laskemista mukaan liikenneinvestoinnin kannattavuuslaskelmaan kovin harva liikenneinvestointi olisi kannattava.

Toinen asia, joka on keskustelussa jäänyt vaille huomiota on vuorovälin lyhentämisen vaikutus Mellunmäen ja Vuosaaren metrohaaroilla sekä tulevaisuudessa välillä Tapiola – Matinkylä, joilla liikennöi vain joka toinen juna ja vuoroväli on näin ollen kaksinkertainen runko-osuuden tarjontaan verrattuna. Lyhyillä junilla liikennöitäessä haaroilla tullaan liikennöimään ruuhka-aikoina nykyisen 8 minuutin sijasta 5 minuutin välein, mikä merkitsee matkustajille olennaista parannusta metron tarjontaan.

Länsimetron hankesuunnitelman (2007) yhteydessä tarkasteltiin huolellisesti mm. asemamitoitusta. Tätä varten tehtiin metrolinjan kysyntäennuste vuodelle 2030 ja maksimiennuste vuodelle 2050. Vuoden 2030 tilanteessa kysyntä metrolinja maksimikuormituskohdassa eli Kulosaaren – Sörnäisten välillä edellyttää lyhyillä junilla (neljä vaunua) liikennöitäessä ruuhkassa 2,9 minuutin vuoroväliä. Vuoden 2050 tilanteessa vuorovälivaatimus olisi 2,2 minuuttia. Lännessä kuormitukset ovat huomattavasti alempia ja esim. välillä Kamppi-Ruoholahti ruuhka-ajan kysyntä edellyttäisi 3,7 minuutin vuoroväliä vuonna 2030 ja 3,1 minuutin vuoroväliä vuonna 2050. Näitä ennusteita ollaan parhaillaan päivittämässä ja selvitys tästä tuoda mm. HKL:n johtokunnan 23.8. pidettävään kokoukseen.

Automatisoinnilla päästään aina 1 minuutin 40 sekunnin vuoroväliin, jolloin metron kapasiteetti riittää laajimpienkin kasvuennusteiden mukaiseen kysyntään. Jos kysyntä tätä enemmän kasvaa niin tällöin Helsingin seutu on kasvanut jo niin suureksi metropoliksi, että nykyinen linja ei riitä vaan seudulla on oltava jo metroverkko eli vähintään 2 – 3 linjaa. Länsimetron asemien pidentäminen siksi, että Kulosaaren sillalla pystyttäisiin kuljettamaan yli 60 % enemmän matkustajia kuin nyt ei ole tarpeellista.

Länsimetron jatkeen suunnittelu Kivenlahteen on käynnistymässä. Espoon valtuusto hyväksyi hankesuunnitelman Matinkylä – Kivenlahtiosuudesta kesäkuussa. Myös tämä jatke on otettu huomioon länsimetron suunnittelussa ja mitoituksessa.

Matti Lahdenranta
toimitusjohtaja, HKL
Matti Kokkinen
toimitusjohtaja, Länsimetro Oy