Ympäristöterveyden usein kysytyt kysymykset

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Katso tästä vastauksia usein kysyttyihin ympäristöterveydenhuollon kysymyksiin.

Elintarvikevalvonnan kysymyksiä

 

Elintarvikehuoneistot

Mikä on elintarvikehuoneisto ja milloin siitä pitää ilmoittaa tai hakea sille hyväksyntää?

Elintarvikehuoneistotoiminnaksi katsotaan kaikki elintarvikkeiden tuotanto, jalostus, käsittely ja jakelu. Elintarvikkeella tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai tuotetta, joka on tarkoitettu ihmisten nautittavaksi (ei kuitenkaan lääkkeet, tupakkatuotteet tms.).

Hyväksyntää pitää hakea toiminnalle, jossa käsitellään eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä (vähittäismyynti on elintarvikkeiden myymistä suoraan kuluttajalle mm. myymälästä tai ravintolasta). Hyväksymishakemus tai ilmoitus jätetään oman kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Toimintaa ei saa aloittaa ennen hyväksyntää.

Kaikesta muusta elintarvikehuoneistotoiminnasta on tehtävä ilmoitus neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista.

Ilmoitusvelvollisuudesta on kuitenkin vapautettu pienimuotoinen ja vähäriskinen elintarvikkeiden valmistus ja myynti. Satunnaisuus tai tilapäisyys ei vaikuta siihen, katsotaanko toiminta pienimuotoiseksi ja vähäriskiseksi.

Pienimuotoista ja vähäriskistä toimintaa on mm.
  • muun elinkeinotoiminnan yhteydessä tapahtuva vähäriskisten elintarvikkeiden myynti tai tarjoilu, esimerkiksi kahvin ja pikkuleipien tarjoilu tai pakattujen makeisten myynti autokaupassa tai kampaamossa
  • yksityishenkilön harjoittama vähäriskisten elintarvikkeiden valmistus ja käsittely, kun vuosittainen myynti on alle 10 000 €
  • toiminta, jota ei voida pitää elinkeinon harjoittamisena; esimerkiksi yhdistysten ja järjestöjen varainkeruu.

Haluaisin perustaa elintarvikehuoneiston, mitä minun pitää huomioida?

Elintarvikehuoneistoa koskevat vaatimukset riippuvat toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Pakattujen vähäriskisten elintarvikkeiden käsittelytilojen vaatimukset eivät ole yhtä tiukat verrattuna pakkaamattomien helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittelytiloihin. Omista suunnitelmista kannattaa keskustella hyvissä ajoin elintarvikehuoneiston sijaintikunnan terveystarkastajan kanssa, jolloin voidaan varmistua jo etukäteen siitä, että elintarvikehuoneisto soveltuu suunniteltuun käyttöön.

Mikäli elintarvikehuoneistoksi suunnitellussa liiketilassa on aiemmin harjoitettu muunlaista toimintaa, on hyvä olla yhteydessä myös sijaintikunnan rakennusvalvontaan ja varmistaa, soveltuuko huoneisto rakennusvalvonnan puolesta elintarvikehuoneistoksi.

Mikäli elintarvikehuoneistossa on tarkoitus tarjoilla alkoholia, tarvitaan anniskelulupa aluehallintovirastolta. Jos elintarvikehuoneistossa myydään tupakkatuotteita, tarvitaan myös tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupa.

Tarvitsenko omavalvontasuunnitelman?

Omavalvontavelvoite koskee kaikkia elintarvikealan toimijoita. Jokainen elintarvikealan toimija on vastuussa valmistamiensa ja myymiensä elintarvikkeiden turvallisuudesta.

Omavalvonnalla tarkoitetaan toimijan suorittamaa elintarvikkeiden olosuhdevalvontaa ja valmistamiensa, myymiensä ja/tai tarjoilemiensa elintarvikkeiden laadun varmistamista. Omavalvonta on siis muutakin kuin pelkkä kirjallinen omavalvontasuunnitelma.

Omavalvontasuunnitelman laajuus riippuu toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Omavalvontasuunnitelma säilytetään yrityksessä työntekijöiden saatavilla ja kaikkien työntekijöiden pitää perehtyä suunnitelmaan tehtäviensä osalta.

Omavalvontasuunnitelma sisältää yleensä vähintään seuraavia asioita:
  • puhtaanapito
  • tilojen ja laitteiden kunnossapito
  • jätehuollon hallinta
  • henkilökunnan perehdytys, opastus ja koulutus
  • jäljitettävyys ja takaisinvetojen suorittaminen
  • terveysvaaraepäilyjen ja ruokamyrkytysten ilmoittaminen
  • lämpötilojen hallinta
  • henkilökunnan terveydentilan seuranta/varmistus
  • allergeeniturvallisuuden varmistaminen
  • henkilökunnan hygieniaosaamisen varmistaminen (hygieniapassi).

Ruokamyrkytystapaukset

Epäilen saaneeni ruokamyrkytyksen, mitä minun pitää tehdä?

Ruokamyrkytysepäilystä on hyvä ilmoittaa mahdollisimman pian elintarvikeviranomaisille siinä kunnassa, jossa epäilty elintarvike on ostettu tai syöty. Mahdollisuuksien mukaan on hyvä käydä lääkärissä ja kertoa ruokamyrkytysepäilystä. Potilaasta on hyvä tutkia ulostenäyte ruokamyrkytyksen aiheuttajan selvittämiseksi.

Asiakas ilmoittaa saaneensa ruokamyrkytyksen myymästäni tai valmistamastani elintarvikkeesta, mitä minun pitää tehdä?

Sairastuneen henkilön yhteystiedot kirjataan ylös tarkasti (vähintään nimi ja puhelinnumero). Epäillyt elintarvikkeet ja niiden raaka-aineet säilytetään mahdollisia tutkimuksia varten. Asiasta ilmoitetaan viipymättä terveystarkastajalle, joka antaa lisätietoja.

Elintarvikkeiden tuotanto, myynti ja kuljetus

Mitä on alkutuotanto?

Alkutuotannon tuotteita ovat esim. kasvikset, hedelmät, viljat, hunaja, luonnonvaraiset marjat ja sienet, kalat ym.

Alkutuotannolla tarkoitetaan näiden tuotteiden tuotantoa, kasvatusta ja viljelyä, sekä sadonkorjuuta, lypsämistä ja kaikkia eläintuotannon vaiheita ennen teurastusta. Alkutuotanto sisältää myös metsästyksen, kalastuksen ja luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen.

Pitääkö minun tehdä ilmoitus alkutuotannosta?

Alkutuotannosta tulee tehdä ilmoitus oman kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle (ilmoituslomake löytyy Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran internet-sivuilta).

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostuksesta, kuten mehun ja hillon valmistuksesta tai kasvisten kuorimisesta, tulee tehdä erillinen elintarvikehuoneistoilmoitus elintarvikevalvontaviranomaiselle.

Voinko valmistaa elintarvikkeita kotona ja myydä niitä eteenpäin?

Elintarvikkeiden valmistaminen ja käsittely kotona myyntiä varten on sallittua. Mikäli valmistetaan ainoastaan vähäriskisiä elintarvikkeita (mm. kuivakakut, pullat, pikkuleivät tms. huoneenlämmössä säilyvät tuotteet) ja vuosittainen myynti jää alle 10 000€, toiminnasta ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

Kaikesta muusta kotona tapahtuvasta elintarvikehuoneistotoiminnasta on tehtävä ilmoitus elintarvikevalvontaviranomaiselle.

Kotona tapahtuvan elintarvikehuoneistotoiminnan olosuhteiden tulee olla asianmukaiset ja omavalvontaa tulee toteuttaa samalla tavalla kuin muissakin elintarvikehuoneistoissa. Kotona valmistettuja elintarvikkeita voi myydä torilla, tapahtumissa ja pop up -päivillä. Niitä voi myös antaa myytäväksi ravintoloihin, kahviloihin ja myymälöihin.

Kotona ei kuitenkaan voi harjoittaa sellaista toimintaa, joka edellyttää elintarvikehuoneiston hyväksyntää (ks. ensimmäinen kysymys).

Voinko ottaa elintarvikemyymälääni myyntiin kasviksia, marjoja ja sieniä naapuritilalta tai yksityishenkilöltä?

Kasviksia, marjoja ja sieniä voi ottaa myyntiin sekä naapuritilalta että yksityishenkilöltä. Myymälän on kuitenkin pystyttävä tunnistamaan myytävät tuotteet sillä tasolla, että voi varmistua myytävästä lajista. Luonnonvaraisten tuotteiden osalta myymälän tulee myös ilmoittaa tuotteiden alkuperä ja poimimisajankohta. Kaikille tuotteille on myös oltava jonkinlainen lähete tai muu asiakirja, josta voidaan varmistaa tuotteen toimittaja, tuote, ja toimitusajankohta.

Voinko myydä keräämiäni sieniä tai marjoja torilla tai tarjota niitä myyntiin naapurin elintarvikemyymälään?

Luonnonvaraisia sieniä ja marjoja voi myydä torilla ja tarjota myyntiin elintarvikemyymälään. Kerääjän on kuitenkin tunnettava kerätyt marjat ja sienet ja varmistuttava siitä, että tuotteet ovat kuluttajille turvallisia. Kerääjän on myös ilmoitettava tuotteiden alkuperä ja poimimispäivä. Myymälään toimitettaessa tuotteiden mukana on oltava jonkinlainen lähete tai muu asiakirja, josta ilmenee vähintään toimitettu tuote ja sen määrä, toimittaja ja toimituspäivä.

Luonnonvaraisten marjojen ja sienien keräilystä ja myynnistä ei tarvitse tehdä ilmoitusta elintarvikevalvontaviranomaiselle.

Haluaisin myydä elintarvikkeita teltassa tai myyntivaunussa, mitä minun pitäisi huomioida?

Elintarvikkeita teltassa tai myyntivaunussa (koskee myös muita liikkuvia myyntikalusteita) myyvän yrittäjän tulee tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus toiminnastaan siihen kuntaan, jossa toiminta on tarkoitus aloittaa. Ilmoituksen käsittelystä annetaan todistus, joka antaa mahdollisuuden harjoittaa myyntitoimintaa myös muissa kunnissa. Muita kuntia tulee tiedottaa myyntitoiminnasta 4 vrk ennen toiminnan ajankohtaa.

Haluaisin kuljettaa elintarvikkeita, mitä minun pitää ottaa huomioon?

Elintarvikkeiden ammattimaisesta kuljetustoiminnasta on tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus siihen kuntaan, jonka alueella toiminta aloitetaan ja jossa myös kuljetuskalusto pääsääntöisesti säilytetään.

Elintarvikkeiden kuljettaja vastaa kuljettamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta kuljetuksen aikana. Toimijalla on vastuu siitä, että kuljetusvälineiden rakenteet ja varustelu sekä kuljetusolosuhteet (mm. lämpötila) ja toiminta vastaavat lainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi toimija vastaa siitä, että kuljetushenkilöstö on saanut riittävän koulutuksen ja ohjeistuksen tehtäviinsä.

Haluan kasvattaa ja myydä hyönteisiä elintarvikkeena, miten toimin?

Hyönteisten kasvattaminen on alkutuotantoa, josta pitää tehdä ilmoitus kasvatuspaikan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Mikäli hyönteisistä tehdään ruokaa tai valmisteita (mm. jauhoa, proteiinipatukoita tms.), pitää toiminnasta tehdä myös elintarvikehuoneistoilmoitus.

Suunnittelen elintarvikkeiden (myös täydennetyt elintarvikkeet) maahantuontia ja myyntiä, miten toimin?

Elintarvikkeiden maahantuonti ja myynti esim. verkkokaupassa on elintarvikealan toimintaa, josta on tehtävä ilmoitus oman kunnan (varaston sijaintikunnan tai jos varastoa ei ole, oman asuinkunnan) elintarvikevalvontaviranomaiselle. Maahantuoja vastaa elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuudesta, turvallisuudesta sekä pakkausmerkinnöistä.

Täydennetyt elintarvikkeet ovat tavanomaisia elintarvikkeita, joihin on valmistuksen yhteydessä vapaaehtoisesti lisätty vitamiineja, kivennäisaineita tai muita ravitsemuksellisesti tai fysiologisesti vaikuttavia aineita. Täydennetyn elintarvikkeen markkinoille saattamisesta on tehtävä ilmoitus Eviraan.

Elintarvikealan toimijan, joka valmistaa, valmistuttaa tai tuo maahan ravintolisää, on tehtävä ravintolisäilmoitus Eviralle.

Elintarvikkeiden, ravintoloiden ja kauppojen siisteys ja turvallisuus

Huomasin ostaneeni kaupasta viallisen elintarvikkeen, mitä teen?

Viallisesta elintarvikkeesta tulee ensisijaisesti ilmoittaa myymälään, josta tuote on ostettu. Viallisia ja laadultaan epäilyttäviä elintarvikkeita ei pidä ottaa käyttöön. Myymälä voi haluta viallisen tuotteen tutkittavaksi, joten tuote on hyvä säästä ja tarvittaessa toimittaa takaisin myymälään.

Jos viallisen tuotteen epäillään olevan terveysriski, on syytä ottaa yhteyttä myös terveystarkastajaan.

Löysin kuivaelintarvikkeistani ötököitä, mitä teen?

Jos tuote on ostettu lähipäivinä, kannattaa ottaa yhteyttä tuotteen myyneeseen myymälään.

Kaikki kotona olevat kuivaelintarvikkeet on hyvä käydä läpi ötököiden varalta. Ötököitä sisältävät pakkaukset on syytä hävittää. Kuivakaappi kannattaa puhdistaa kunnolla ja tarvittaessa sinne voi suihkuttaa tuholaismyrkkyä.

Elintarvikkeesta löytyneen ötökän voi viedä tunnistettavaksi Luonnontieteelliseen museoon (Helsinki), jotta tarvittavat torjuntatoimenpiteet osataan mitoittaa oikein.

Kävin ravintolassa ja huomasin keittiössä olevan likaista, mitä minun pitäisi tehdä?

Mikäli ravintolassa on likaista tai toiminnassa havaitaan jotakin elintarviketurvallisuutta heikentävää tai asiakasta harhaanjohtavaa, kannattaa ottaa yhteyttä sen kunnan elintarvikevalvontaan, jossa ravintola sijaitsee.

Mistä löydän käyttämäni ravintolan valvontatulokset?

Ravintoloiden valvontatuloksista kertovat Oiva-raportit julkaistaan Oivahymy-internetsivustolla. Oiva-raportin pitäisi olla näkyvillä myös ravintolan sisäänkäynnin yhteydessä sekä ravintolan internetsivuilla.

Saanko ottaa lemmikkini mukaani ravintolaan tai kauppaan?

Elintarvikehuoneiston asiakastiloihin saa tuoda näkövammaisten opaskoirat, liikuntavammaisten avustajakoirat, kuulovammaisten kuulokoirat ja diabeetikoiden hypokoirat. Muita lemmikkieläimiä saa tuoda elintarvikehuoneiston tarjoilutiloihin ainoastaan toimijan suostumuksella. Tällaisesta suostumuksesta ilmoitetaan asiakkaille tarjoilutilan sisäänkäynnin yhteydessä.

Elintarvikevalvonnan maksut

Mitä maksuja toimijalle tulee elintarvikevalvonnasta?

Kunnan valvontaviranomaisella on laissa säädetty velvollisuus periä maksu toimijalta ilmoitusten käsittelystä, valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista ja näytteenotoista. Maksutaksa on Espoon kaupunginhallituksen hyväksymä ja löydettävissä esim. kaupungin internet-sivuilta.

Maksu peritään ilmoituksen käsittelystä, joka koskee ilmoitetun elintarvikehuoneiston käyttöönottoa tai sen toiminnan olennaista muuttamista.

Huoneiston valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista mukaan lukien jälkitarkastukset perittävä maksu määräytyy tarkastuksen valmisteluun, tarkastuskäyntiin ja Oiva-raportin laadintaan käytetyn ajan perusteella.

Lisäksi toimijan kustannuksella otetaan viranomaisvalvonnan näytteitä. Tällöin toimija maksaa näytteenotosta sekä näytteen tutkimuksista.

Ruokamyrkytysepäilyyn ja muista tarkastuskohteeseen liittyvästä asiakasvalitusten selvitystyöstä kuten tarkastuksista, näytteenotoista ja tutkimuksista ei peritä maksua.

Tupakkaluvat ja nikotiiniluvat

Missä hakemani tupakkalupa viipyy?

Luvan käsittelyaika on enimmillään 14 vrk. Myönnetty päätös ja esillä pidettävä myyntilupa tulevat postitse. Jos paperidokumentit ovat hävinneet, voit pyytää jäljennökset osoitteesta tupakkavalvonta@espoo.fi.

Miksi sain vuosittaisen tarkastusmaksun, vaikka en enää myy tupakkatuotteita?

Voit saada maksun, jos et ole ilmoittanut myynnin lopettamisesta. Tupakanmyynnin lopettamisesta pitää tehdä kirjallinen ilmoitus, jossa ilmoitat myyntipaikan tiedot, tupakkaluvan numeron ja lopetuspäivän osoitteeseen tupakkavalvonta@espoo.fi.

Terveydensuojeluvalvonnan kysymyksiä

Juomaveden laatu

Kuka valvoo juomaveden laatua asuinkunnassani?

Terveydensuojeluviranomainen valvoo säännöllisesti vesihuoltolaitosten toimittaman talousveden laatua. Viranomaisvalvonta koskee yksityisiä kaivoja silloin, kun on syytä epäillä terveyshaittaa. Yksittäiset kotitaloudet vastaavat itse hankkimansa talousveden laadusta. Yksityiskaivojen veden laatua ohjataan ja neuvotaan.

Talousveden laatuun liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen. Heidän yhteystietonsa löydät tästä.

Valviran sivuilta voi lukea tarkempaa tietoa talousveden laadunvalvonnasta.

Onko vaarallista, jos vesi haisee kloorille?

Talousveden kloorin haju kertoo vedessä olevasta kloorista, jota lisätään, jotta veden mikrobiologinen laatu verkostossa säilyisi hyvänä. Pääkaupunkiseudulla vesijohtoveden kokonaiskloorin määrä on yleensä noin 0,03–0,5 mg/l, joten kloorin hajulta ja maulta juomavedessä ei voi kokonaan välttyä.

Vesi haisee pahalle. Onko se vaarallista?

Pahanhajuista vettä ei pidä juoda.

Veden maun ja hajun muuttumisen syy kannattaa aina selvittää. Jos verkostoveden laadussa ilmenee jotain poikkeavaa, kannattaa ottaa yhteys vettä toimittavan laitoksen HSY:n / Kirkkonummen Veden asiakaspalveluun.

Vesi maistuu aamuisin pahalle, mistä tämä voi johtua?

Jos vesi on seissyt yön talon putkistossa, ja mikäli vedenkulutus on muutenkin vähäistä ja putkisto vanha, veteen voi tulla bakteeritoiminnan tuloksena ummehtunut maku. Vettä kannattaa juoksuttaa aamuisin ennen käyttöä. Yleinen ohje on juoksuttaa vettä aina ennen sen käyttöä ruoka- ja juomavetenä.

Vesi on sameaa. Mistä se johtuu?

Sameus johtuu yleensä vedessä olevista ilmakuplista. Ilma poistuu ylöspäin, jolloin vesi kirkastuu alhaalta ylös, tällöin kyseessä on veden seassa oleva ilma. Ilmiö on luonnollinen ja vaaraton. Kuumassa vedessä sameutta ilmenee lähes aina. Jos sameus painuu pohjaan, on kyseessä jokin muu häiriö. Veden sameuden erottaa hyvin läpinäkyvästä juomalasista.

Sameus voi olla merkki myös verkostossa tehtävistä vuotokorjauksista tai verkostohuuhtel-usta. Vuotojen, paineenvaihteluiden ja korjaustöiden yhteydessä voi vesijohdosta irrota saostumia tai ruostetta, mikä aiheuttaa veden laadun hetkellisiä muutoksia, esimerkiksi haju- ja värivirheitä sekä veden sameutta. Tällaisissa tapauksissa suositellaan veden juoksuttamista, kunnes se kirkastuu.

Jos verkostoveden laadussa ilmenee jotain poikkeavaa, kannattaa ottaa yhteys vettä toimittavan laitoksen HSY:n / Kirkkonummen Veden asiakaspalveluun.

Vesijohtovesi on ruskeaa, onko se vaarallista?

Jos verkostovesi on ruskeaa, juoksuta vettä runsaasti kaikista hanoista noin kymmenen minuuttia ja tarkkaile veden laadun muutoksia. Kun vesi kirkastuu juoksuttamalla, se on taas turvallista juotavaa. Jos juoksutuksen jälkeen vesi ei ole väritöntä ja kirkasta, kannattaa olla yhteydessä vesilaitokseen tai kiinteistön isännöitsijään.

Mikäli on syytä epäillä vedestä aiheutuvan terveyshaittaa, tulee olla yhteydessä terveystarkastajaan.

Veden ruskea väri voi johtua talon putkistosta irtoavasta rautasakasta. Toisinaan ruostetta voi joutua veteen vesijohtoverkoston korjaustöiden ja vedenjakelukatkosten aikana.

Ruoste voi liata pyykkiä ja tukkia hanojen poresuuttimia. Jos pyykinpesukone on päällä vedenjakelukatkoksen alkaessa, pysäytä pesukone ja sulje koneeseen yhteydessä oleva vesihana. Laita pyykinpesukone päälle vasta sen jälkeen, kun hanasta tuleva vesi on väritöntä ja kirkasta.

Vesijohtoveden kovuus

Kuinka kovaa verkostovesi on Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella?

Pääkaupunkiseudulla veden kovuus vaihtelee vedenpuhdistuslaitoksesta riippuen 2,7–4,5 °dH välillä eli vesi on pehmeää. Pehmeään veteen tarvitaan pesuainetta vähemmän kuin kovaan veteen. Tarvittavan pesuaineen määrä annostellaan pehmeälle vedelle annetun ohjeistuksen mukaan.

Kirkkonummella verkostoveden kovuus on alle 5 dH (< 1 mmol/l) eli vesi on pehmeää. Pesukoneissa ei tarvitse käyttää vedenpehmennintä tai pehmennyssuolaa.

Kaivoveden laatu

Miten voin tutkituttaa kaivoveden laadun?

Kaivovesinäytteitä tutkitaan useassa laboratoriossa Uudenmaan alueella. Laboratorioiden yhteystietoja ja aukioloaikoja löytyy parhaiten internetin kautta. Ennen näytteenottoa on hyvä soittaa laboratorioon ja tiedustella näytteenotto-ohjeistusta ja näytepulloja.

Metropolilab Oy:n vesinäytepulloja on haettavissa Espoon seudun ympäristöterveyden toimipisteistä (Espoossa Pihatörmä 1 C, Olarissa ja Kirkkonummella Ervastintie 2, kunnantalon neuvontapiste). Näytteet voi toimittaa joko itse suoraan laboratorioon tai tuoda valvontayksikön toimipisteisiin keskiviikkoisin klo 8.30–10.00, josta ne toimitetaan edelleen tutkittavaksi MetropoliLab Oy:n laboratorioon.

Kaivovesinäytteiden tutkiminen on maksullista.

Kaivoveden tutkimustuloksissa oli ulosteperäiseen saastumiseen viittaavia bakteereja. Miten puhdistan ja desinfioin kaivon?

Porakaivon pesu ja desinfiointi kannattaa teettää siihen perehtyneellä ammattilaisella, jolla on putkiston poistamiseen ja painehuuhteluun tarvittava kalusto. Rengaskaivon puhdistuksen ja desinfioinnin voi tehdä joko itse tai tilata palvelun ammattilaiselta.

Ohjeita kaivon kunnostukseen ja puhdistukseen löytyy Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilta.

Uimarannat

Miten toimin, jos uiminen rannalla tai uimaveden puhtaus arveluttaa?

Terveystarkastajat ottavat uimakaudella yleisiltä uimarannoilta säännöllisesti uimavesinäytteitä, joiden tulokset ja mahdolliset uinnin rajoituskehotukset ilmoitetaan uimarannan ilmoitustaululla. Jos epäilet yleisen uimarannan veden laatua ilmoitustaululta katsomisen jälkeen, tulee olla yhteydessä rannan ylläpitäjään tai terveystarkastajaan.

Olen menossa uimaan ja haluan tietää, millä rannalla ei ole sinilevää.

Sinilevähavainnot ja uimaveden lämpötila pyritään päivittämään nettiin havaintopäivän aikana. Sinilevävaroitukset kiinnitetään myös uimarantojen ilmoitustauluille. Sinilevätilanne voi muuttua nopeastikin tuulen ja virtausten johdosta, joten tilanne rannalla voi vaihdella saman päivän aikana.

Sinilevätilannetta voi tarkastella myös Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta.

Sinilevä voi aiheuttaa myrkytysoireita. Älä ui sinileväisessä vedessä, äläkä käytä sitä sauna- tai pesuvetenä.

Rannalla on vihreitä hiutaleita, onko se sinilevää?

Sinilevätestin voi jokainen tehdä oheisen ohjeen avulla: Miten tunnistan sinilevän

Valviran sivuilla lisätietoa sinilevästä.

Voinko uittaa koiraa uimarannalla?

Koiria ei saa uittaa yleisillä uimarannoilla. Koirien uimapaikat Espoossa sijaitsevat Laajalahdessa ja Toppelundissa (Toppelundin ja Haukilahden välissä) ja Kirkkonummella Kurkirannalla.

Uima-altaat

Epäilen, että sain oireita uima-allasvedestä. Mihin otan yhteyttä?

Asiassa kannattaa olla yhteydessä altaan ylläpitäjään (esim. uimahalliin, hotelliin).

Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat sitä, ettei tilojen käytöstä tai altaassa uimisesta aiheudu terveyshaittaa käyttäjille. Voit ottaa tarvittaessa yhteyttä myös terveydensuojeluviranomaiseen.

Valviran sivuilta löytyy tarkempaa tietoa allasveden laadun valvonnasta.

Jos havaitset uima-altaassa ulostetta tai oksennusta tai muuta epäilyttävää, ilmoita siitä välittömästi uimahallin henkilökunnalle.

Sisäilma ja asumisterveys

Epäilen, että kodissani on sisäilmaongelma, mitä teen?

Ota ensimmäiseksi yhteyttä kiinteistön omistajaan tai ylläpidosta vastaavaan tahoon (yleensä isännöitsijä). Jos kuitenkin kiinteistön omistajan kanssa syntyy erimielisyyttä asian selvittämisestä ja mahdollisesta korjaustarpeesta, voit olla yhteydessä asumisterveyteen, joka antaa neuvoja ja tarvittaessa ottaa asian käsittelyyn.

Valviran sivuilta löydät tarkempaa tietoa asumisterveydestä ja sen valvonnasta.

Tekeekö ympäristöterveys sisäilmatutkimuksia?

Ympäristöterveys tekee tarkastuksella aistinvaraisen arvioinnin pintoja rikkomattomin menetelmin huoneiston mahdollisesta terveyshaitasta. Jos toteamme, että huoneistosta mahdollisesti aiheutuu terveyshaittaa, velvoitamme kiinteistön omistajan ryhtymään selvityksiin. Lisätutkimukset ja kuntokartoitukset sekä muut kustannukset tulevat kiinteistön omistajan maksettaviksi.

Voitteko suositella sopivaa yritystä sisäilmatutkimuksiin ja mistä voin hankkia tutkimuspalveluita?

Viranomainen ei voi suositella yksityisiä yrityksiä. Viranomainen voi ottaa terveyshaitan arvioinnissa huomioon vain sellaiset tutkimukset, joiden tekijällä on tehtävään soveltuva tutkinto ja alaan liittyvä työkokemus. Käytännössä viranomaiset voivat hyödyntää terveyshaittaa arvioidessaan ainoastaan sertifioitujen rta-asiantuntijoiden laatimia kuntokartoituksia ja tutkimustuloksia. Sertifioituja ammattilaisia voit etsiä mm. netistä osoitteesta www.sertifikaattihaku.fi

Miten viranomainen suhtautuu asunnossa tehtävään homekoiratutkimukseen?

Homekoiratutkimus on suuntaa antava alustava tutkimus ja vaatii yleensä lisätutkimuksia. Pelkkä homekoiran tekemä tutkimus ei ole kattava sisäilmatutkimus, eikä sen perusteella voida tehdä pitkälle meneviä päätelmiä.

Epäilen kotonani olevan hometta, voinko varmistaa sisäilman laadun ilman mikrobimittauksilla?

Sisäilman mikrobimittauksia ei suositella niiden epäluotettavuuden vuoksi. Mikrobinäytteet tulisi ottaa aina rakenteista tai rakennusmateriaaleista.

Miten minun tulee menetellä, jos siirrän homevaurioituneesta asunnosta tavaroitani uuteen asuntoon?

Tavaroiden kunto ja puhdistustarve on tapauskohtaista, eikä siihen voida antaa yhtä ainoaa ohjetta.

Hyvä yleisohje irtaimiston puhdistamiseen: Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen.

Asumme omistamassamme omakotitalossa ja epäilemme homevauriota. Haluamme terveystarkastajan tarkastamaan talomme kunnon.

Kiinteistön omistaja vastaa omakotitalon kunnosta ja sen korjauksista sekä tutkimuksista. Terveysviranomainen ei tee kuntoarvioita eikä kartoituksia. Teemme ainoastaan terveyshaitan arviointeja ja siihen liittyvät tutkimukset tulevat aina kiinteistön omistajan maksettavaksi. Mikäli asunnontarkastuksella arvioidaan asunnosta aiheutuvan terveyshaittaa, velvoitetaan kiinteistön omistaja poistamaan haitta tarvittaessa määräyksellä määräajan puitteissa.

Voinko pyytää epävirallista käyntiä, ilman että kirjaatte asuntoani tietojärjestelmään?

Asunnontarkastuspyynnöt ovat julkisia ja ne kaikki kirjataan tietojärjestelmään. Jokaisesta asunnontarkastuksesta kirjoitetaan pöytäkirja, joka on myös julkinen.

Lähetänkö teille lääkärintodistuksen terveydentilastani?

Emme ympäristöterveydenhuollossa ota vastaan lääkärintodistuksia. Ympäristöterveys arvioi ainoastaan kiinteistön olosuhteita ja niistä aiheutuvaa mahdollista terveyshaittaa.

Ilmanvaihto ei toimi asunnossani ja huoneilma tuntuu tunkkaiselta, mitä teen?

Ensimmäisenä tulee varmistaa, että asunnon korvausilmaventtiilit ovat auki ja venttiilit ovat puhtaat ja mahdolliset suodattimet on vaihdettu/puhdistettu. Korvausilmaventtiilien suodattimien puhdistus ja vaihto kuuluvat asukkaan vastuulle, jos taloyhtiössä ei ole toisin määritelty. Siivoustaso voi myös vaikuttaa huoneilman tunkkaisuuteen ja laatuun.

Jos edellä mainitut toimet eivät auta, tulee ottaa yhteyttä huoltoon/isännöitsijään, jonka tehtävä on huoltaa ja korjata riittämätön ilmanvaihto. Jos asunnossa on koneellinen ilmanvaihto, tulee varmistaa, että ilmanvaihtokone toimii, tulo- ja poistoilma on tasapainotettu ja suodattimet on vaihdettu riittävin aikavälein.

Asunnossani tuntuu talvella kylmältä ja siellä vetää, miten toimin?

Varmista, ettei pattereita tai termostaatteja ole peitetty verhoilla tai huonekaluilla. Huonelämpötila tulisi olla lämmityskaudella 18–26 astetta. Korvausilmaventtileitä ei tule koskaan sulkea kokonaan.

Jos asunnossa tuntuu vedon tunnetta, ilmanvaihto on syytä tarkastaa. Kannattaa ottaa yhteyttä huoltoon tai isännöitsijään, jonka tehtävä on varmistaa ilmanvaihdon toimivuus.

Kerrostalomme rappuun tulee välillä naapurihuoneistosta paha haju ja asunnossa on paljon tavaraa, keneen otan yhteyttä?

As Oy lainsäädännössä löytyvät pykälät, joilla As Oy voi hoitaa asian suoraan asukkaan kanssa. Isännöitsijä ja taloyhtiö voivat tehdä tarkastuskäynnin huoneistoon ja käyttää tällaisissa tapauksissa esimerkiksi väliaikaista asunnon haltuunottoa, jos katsovat sen aiheelliseksi.

Asunnon epäsiisteys ja huono kunto ei vielä täytä terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa ja yksilönvapaus takaa asukkaille oikeuden asua miten parhaaksi näkevät, kunhan asuminen ei aiheuta muille vaaraa tai terveyshaittaa.

Ympäristöterveys suosittelee ottamaan yhteyttä Espoon aikuissosiaalityöhön, jos asukkaalla epäillään olevan ongelmia elämänhallinnassa tai asukas on muuten esimerkiksi huonokuntoinen. Aikuissosiaalityön ammattilaiset voivat arvioida tarvitseeko asukas tukea asumiseensa ja tarvitaanko kohteessa esimerkiksi raivaussiivousta.

Jos asunnossa epäillään olevan paljon tavaraa, kannattaa olla yhteydessä palotarkastajaan palokuorman arvioimiseksi.

Ympäristöterveyden viranhaltija ei voi mennä kohteeseen (asuntoon) ilman asianomaisen suostumusta, ja jos asianomainen kieltää tarkastuksen, tarvitsee viranomainen määräyksen asunnontarkastukselle. Määräykseen meno on pitkä ja hidas prosessi ja näytön terveyshaitasta tulee olla selkeä (esim. voimakkaat hajut rappukäytävässä). Ympäristöterveys ei ota kantaa käynnillään muuhun, kuin mahdolliseen terveyshaittaan ja määrää kiinteistön omistajan (taloyhtiö) toimiin.

Naapuri lämmittää takkaa/saunaa ja savu tulee pihalle sekä välillä asuntoon sisälle, mitä voin tehdä asialle?

Jos savua kulkeutuu ulkoterassille ja pihaan, ei ole kyse asumisterveyshaitasta. Ulkoilman savuhaitat kuuluvat Espoon ympäristökeskukseen.

Savun kulkeutuessa sisälle asuntoon kannattaa ensimmäisenä vaihtaa ilmanvaihtosuodattimet aktiivihiilisuodattimiin. Ympäristöterveys suosittelee aina neuvottelemaan asiasta naapurin kanssa ja esimerkiksi sopimaan pienpolton ajankohdista. Puunpienpolttoa ei ole kielletty Espoossa. HSY:n sivuilta löytyy ohjeet pienpolttoon.

Ympäristöterveys voi puuttua savuhaittoihin, kun haitta on jatkuvaa sekä usein toistuvaa ja savu kulkeutuu sisätiloihin ikkunoiden ja ovien ollessa suljettuina. Terveyshaitan arviointiin voidaan joskus tarvita lisäselvityksiä, jotka tulevat haitasta kärsivän kiinteistön maksettavaksi.

Meluhaitat

Asuntooni kantautuu kerrostalon alakerran pesutuvasta iltaisin kovaa melua jostain laitteesta, mitä teen?

Ensimmäisenä tulee ilmoittaa asiasta isännöitsijälle tai huoltoon, jonka tehtävä on varmistaa teknisten laitteiden oikeanlainen toimivuus. Terveysviranomainen puuttuu asiaan vasta, jos isännöitsijä tai taloyhtiö ei toistuvista ilmoituksista huolimatta selvitä tai korjaa asiaa. Kaikki mittaus- ja korjauskustannukset tulevat kiinteistön omistajan maksettavaksi.

Asuntooni kantautuu kerrostalossa yläkerrasta askeläänet ja astioiden kolina sekä välillä television äänet, tekeekö ympäristöterveys ääneneristysmittauksia?

Normaalit elämisen äänet kuuluvat kerrostaloasumiseen. Vanhoilta rakennuksilta ei voida edellyttää nykyisten rakentamismääräysten mukaista ääneneristystasoa. Ympäristöterveys ei tee ääneneristävyysmittauksia.

Heikko ääneneristävyys ei yksinään ole terveyshaitta. Mikäli ääneneristävyys on kuitenkin niin heikko, että normaali puhe kuuluu selvänä ja ymmärrettävänä huoneistosta toiseen, voi kyseessä olla terveyshaittaa aiheuttava olosuhde. Terveyshaitan arvioinnissa otetaan huomioon koko päiväajan keskiäänitaso. Yleensä tarvitaan lisämittauksia asian selvittämiseksi.

Yöaikainen normaalista poikkeava meluntuotto kuuluu hoidettavaksi järjestyshäiriönä yhtiön järjestyssääntöjen puitteissa ja on viime kädessä poliisiasia.

Naapurirappu on putkiremontissa ja remonttia tehdään välillä myös viikonloppuisin päivällä. En saa rentouduttua, kun työn äänet häiritsevät. Voiko ympäristöterveys kieltää meluavan remontin?

Remontin aiheuttama melu on pääsääntöisesti väliaikainen haitta, eikä sitä yleensä katsota terveyshaitaksi. Remonttia saa tehdä myös viikonloppuisin, kunhan se ei tapahdu yöaikaan.

Rakennustyömaiden meluasiat kuuluvat ympäristökeskukselle.

Naapurin koirat haukkuvat yötä päivää ja omistaja saattaa olla monta päivää poissa. Epäilen, että koiria kohdellaan huonosti eikä niitä ulkoiluteta ollenkaan. Mihin ilmoitan?

Ole yhteydessä eläinsuojeluasioissa Espoon eläinsuojeluun.

Häiritsevästä haukkumisesta kannattaa aina ilmoittaa eläinten pitäjälle ja tarvittaessa isännöitsijälle/taloyhtiöön. Päiväaikainen haukkuminen ei tavanomaisesti ylitä terveyshaitan arvioimiseksi asetettuja melun toimenpiderajoja.

Tupakka

Parvekkeellemme/terassillemme kantautuu tupakansavun hajua naapurista. Miten toimin?

Tupakointiin voimme puuttua ainoastaan silloin, kun haitta esiintyy asunnon sisätilassa ovien ja ikkunoiden ollessa suljettuina ja kun haitta on joko jatkuva tai usein toistava.

Jos asuinyhteisössä on kunnan määräämä tupakointikielto, tulee ottaa yhteys isännöitsijään ja isännöitsijä ottaa tarvittaessa kirjallisesti yhteyden terveystarkastajaan.

Taloyhtiömme haluaa kieltää tupakoinnin asuntojen parvekkeilla / sisäpihoilla / sisällä tupakoinnin. Miten meidän tulee toimia?

Tupakkalaki kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa. Lisäksi asuntoyhteisö saa kieltää tupakoinnin myös muualla yhtiön hallitsemilla alueilla, kuten lasten leikkipaikoilla.

Taloyhtiön yhtiökokous päättää enemmistöpäätöksellä huoneistoparvekkeiden, huoneistopihojen ja sisätilojen tupakointikiellon hakemisesta. Ennen tupakointikiellon hakemispäätöstä taloyhtiön on kuultava haltijoita eli osakkaita ja vuokralaisia esimerkiksi kyselylomakkeella. Kyselyyn vastaaminen ei ole pakollista.

Osakkaalla on mahdollisuus nostaa moitekanne yhtiökokouspäätöksestä (3 kuukauden aikana) käräjäoikeuteen.

Taloyhtiö lähettää kunnalle hakemuksen, jonka liitteenä on oltava ainakin seuraavat asiakirjat:

  • yhtiökokouspöytäkirja
  • lainvoimaisuustodistus
  • piirustukset
  • osakkaiden ja asukkaiden yhteystiedot ja
  • kuulemislomakkeet.

Jos tupakointikieltoa haetaan sisätiloihin, tarvitaan laajemmat selvitykset. Kunta kuulee tarvittaessa huoneiston haltijoita kyselylomakkeella. Vastaaminen on vapaaehtoista.

Kunta määrää tupakointikiellon, jos tupakansavulla on mahdollisuus kulkeutua huoneistoon, parvekkeelle tai huoneistopihalle. Päätös tehdään liitetiedostojen, lisäselvitysten sekä mahdollisen käynnin perusteella. Terveydensuojeluviranomaisen tekemästä tupakointikieltopäätöksestä peritään maksu.

Päätös lähetetään sekä osakkaille että vuokralaisille postitse. Päätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen kuukauden sisällä.

Päätös tulee voimaan, jos kukaan ei tee valitusta tai hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Kunnan määräämän tupakointikieltopäätösten noudattamista valvotaan lähtökohtaisesti valitusten perusteella. Valitus tehdään kirjallisena ja siinä on tuotava ne toimenpiteet esille, jotka taloyhtiö on jo tehnyt.

Lisätietoja asumisyhteisöjen tupakointikieltopäätöksen hakemisesta löytyy mm. Valviran ja Isännöintiliiton sivuilta.

Koulut ja päiväkodit

Tarkistatteko koulujen ja päiväkotien kuntokartoitus-/ kosteuskartoitusraportit?

Viranomaisen harkinnan mukaan, emme automaattisesti.

Tuleeko ympäristöterveys tekemään tarkastuksen, kun kosteus-/kuntokartoitus tms. on tehty?

Pääsääntöisesti kiinteistöstä vastaava taho on vastuussa tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Jos korjaustoimenpiteet ovat jo suunnitteilla ja korjausaikataulu tiedossa, on asiassa ryhdytty toimenpiteisiin mahdollisen terveyshaitan vähentämiseksi. Lähtökohtaisesti tällöin ympäristöterveys ei katso tarpeelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin.

Lapsellani on päiväkodissa/koulussa sisäilmaoireita. Tulisitteko tarkistamaan tilat?

Ensisijaisesti vanhempien tulee olla suoraan yhteydessä terveydenhoitajaan ja rehtoriin tai päiväkodin johtajaan, joilla on kokonaisnäkemys asiasta. Tarvittaessa he kartoittavat tilanteen ja ovat yhteydessä kaupungin sisäilma-asiantuntijoihin, jos tiloissa huomataan oireilua. Yksityinen koulu/päiväkoti ottaa yhteyttä kiinteistön isännöitsijään tai hankkii itse tarvittavat tutkimukset ja korjaajat.

Koulujen ja päiväkotien tilojen terveellisyyttä arvioidaan säännöllisten, noin kolmen vuoden välein tapahtuvien tarkastuskäyntien perusteella. Tarvittaessa tarkastuskäyntejä voidaan tehdä useammin.

Mitä ympäristöterveydenhuolto valvoo kouluissa/päiväkodeissa terveydensuojelulain mukaisesti?

Ympäristöterveysviranomainen arvioi koulujen ja päiväkotien tilojen terveellisyyttä. Valvontakäynneillä tarkastellaan mm. tilojen hygieenisyyttä, ilmanvaihdon toimivuutta ja sen riittävyyttä, rakenteiden kuntoa silmämääräisesti rakenteita rikkomatta, lapsi- ja oppilasmääriä sekä sisäilman laatua aistinvaraisesti.

Tarkastaako ympäristöterveys tilat korjausten jälkeen?

Jälkivalvonta korjauksista kuuluu rakennusvalvonnalle. Terveydensuojelulain mukainen tarkastus voidaan tehdä harkinnanvaraisesti.

Tarkastaako ympäristöterveys väistötilat ennen kuin päiväkoti/koulu muuttaa sinne?

Automaattisesti väistötiloja ei tarkasteta, mutta harkinnanvaraisesti ja tarvittaessa voidaan tarkastus tehdä.

Haittaeläimet ja muut eläimiin liittyvät kysymykset

Meillä on kotona jotain ötököitä. Mitä ne ovat ja miten niistä pääsee eroon?

Espoon kaupungilla ei ole tuholaistorjuntapalvelua.

Sisätilojen tuhohyönteiset ovat harmillisia, mutta usein niistä pääsee omatoimisesti eroon. Tuhohyönteisten torjunta-aineita myyvät mm. rautakaupat, tavaratalot ja puutarhaliikkeet. Vaativat torjunnat kannattaa jättää asiantuntijan tehtäväksi.

Tuholaistorjuntaa tekevien yritysten yhteystietoja voi etsiä esim. internetin kautta hakusanoilla: tuholaistorjunta, haittaeläinten torjunta.

Luonnontieteellisen keskusmuseon (eläinmuseo) hyönteisosasto auttaa tarvittaessa tunnistamaan hyönteisiä. Asiasta tulee kuitenkin sopia etukäteen ottamalla yhteyttä museoon, puhelinvaihde (09) 1911 (Helsingin yliopisto), www.luomus.fi.

Helsingin ympäristökeskuksen verkkosivuilta löytyy kuvia ötököiden tunnistamista varten sekä torjuntakeinoja: Kodin kutsumattomat vieraat.

Luteista ohjeistusta löytyy Espoon seudun ympäristöterveyden nettisivulta.

Kiinteistössämme on rottia/jyrsijöitä/oravia. Teettekö asialle jotain?

Yleinen syy rottien lisääntymiselle jollain alueella on, että saatavilla on helppoa ruokaa. Alueella tulee tarkistaa, että kaikki seka- ja biojäteastiat ja talousjätekompostorit ovat ehjiä ja tiiviitä. Vaihtamalla jäteastiat ehjiksi ja tiiviiksi rottaongelma saattaa poistua. Pihalta kannattaa myös siivota pois puista pudonneet omenat, luumut ja muut hedelmät. Myös lintujen ruokkiminen maahan voi lisätä rottakantaa.

Kaupungilla ei ole tuholaistorjuntapalvelua. Kuluttajille on saatavilla vain hiirien torjuntaan tarkoitettuja myrkkyjä. Myrkyt on pakattu valmiiksi syöttirasioihin, ja niitä saa käyttää vain sisätiloissa.

Kuluttajakäyttöön ei ole hyväksytty jyrsijämyrkkyjä rottien tai myyrien torjuntaan. Rotat ja myyrät tulee hävittää loukuttamalla. Mikäli tämä ei onnistu, ota yhteyttä tuholaistorjuntayritykseen. Rottaongelmien ilmetessä torjuntatoimenpiteet kannattaa tehdä koko naapurustossa samaan aikaan.

Lisäohjeita löytyy Espoon seudun ympäristöterveyden nettisivulta sekä Tukesin nettisivuilta.

Lue myös: Vaarallisimmat jyrsijämyrkyt poistuneet kuluttajakäytöstä.

Haluan ottaa kesäkanoja, miten minun tulee toimia?

Eläinsuojat eivät ole ilmoitusvelvollisia terveydensuojelulain mukaan. Eviran sivuilta löytyy ohjeistusta kesäkanoista.

Kampaamo

Perustan parturi-kampaamoa, miten minun tulee toimia?

Kampaamoista ja partureista ei tarvitse tehdä terveydensuojelulain mukaista ilmoitusta, mutta ohjeita suunnittelua varten löytyy Espoon seudun ympäristöterveyden laatimasta ohjeesta.