Lisätietoa uimavesivalvonnasta

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Yleisten uimarantojen ja uimahallien veden laadun valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtäviin. Myös rannan oheistiloja, rakenteita ja laitteita tarkkaillaan, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa uimareille. Epäkohtia havaittaessa voi olla yhteydessä rantojen ja uimahallien ylläpitäjiin Espoon liikuntatoimeen tai Kirkkonummen ympäristö- ja yhdyskuntatekniikkaan.

Espoossa ja Kirkkonummella on yhteensä 36 yleistä uimarantaa, joiden veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti uimakaudella (15.6.–31.8.) voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Myös 10 talviuintipaikan veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Kauniaisissa ei ole yleisiä uimarantoja.

Espoon ja Kirkkonummen uimarantojen vedet ovat yleensä olleet bakteriologiselta laadultaan hyviä, mutta joillakin rannoilla esiintyy lähes joka vuosi sinilevää (syanobakteereja). Sinilevää esiintyy varsinkin lämpiminä ajanjaksoina loppukesästä merenrannoilla sekä järvenrannoista Pitkäjärven, Lippajärven, Oittaan, Odilammen, Siikajärven, Lamminjärven, Storträskin, Vitträskin, Tampaja Kylmälän ja Syväjärven uimarannoilla.

Talviuintipaikkojen veden laatu talvikaudella on ollut yleensä hyvä.

Sinilevät kuuluvat luontaisesti kaikkien vesien elinyhteisöön. Levien kasvulle suotuisa lämpötila ja sääolosuhteet aiheuttavat erityisesti runsasravinteisissa vesissä sinilevien lisääntymistä ja nousemista veden pinnalle ns. sinileväkukinnaksi. Se näyttää vihreältä puurolta tai maalilta, ja hajoaa kosketeltaessa tai tuulen ja aaltojen vaikutuksesta.

Limalevää saattaa esiintyä Eteläisen Myllyjärven, Pohjoisen Myllyjärven, Sorvalammen, Luukin leirialueen ja Syväjärven uimarannalla. Limalevä ei ole myrkyllista, mutta iho voi tuntua uinnin jälkeen liukkaalta. Limalevä voi aiheuttaa herkille ihon punoitusta ja kutinaa. Siksi iho kannattaa huuhdella puhtaalla vedellä ja kuivata huolellisesti.

Järvisyyhyä saattaa esiintyä Sorvalammen, Kaitalammen, Oittaan, Vitträsk Luoman ja Vitträsk Svartvikin uimarannalla.  Järvisyyhyä esiintyy ruovikkoisessa vedessä, jossa kotilot viihtyvät. Imumadon toukat ovat vesilintujen loisia ja kotilot voivat toimia niiden väli-isäntinä. Imumadon toukat voivat tunkeutua uimarin ihoon aiheuttaen kutinaa ja näppyjä. Ne eivät voi olla ihmisen loisena. Kutina voi kestää muutamia tunteja, mutta näppylät voivat olla iholla viikonkin. Järvisyyhyä voi välttää menemällä uimaan laiturin päästä ja kuivaamalla iho karkealla pyyhkeellä huolellisesti.