Näin hoidat suusi terveyttä

 

Odottava perhe

Odotusaikana on otollista muuttaa koko perheen tavat ja tottumukset sellaisiksi, että ne antavat parhaan mahdollisen lähtökohdan lapsen kehitykselle ja kasvamiselle.

Ravinto

  • Äidin monipuolinen ravinto on parasta myös lapsen kehittyville hampaille.
  • Koko perheen kannattaa jo raskausaikana totutella säännölliseen ateriarytmiin ja karsia turhat
  • välipalat pois.
  • Vesi on paras janojuoma.

Hampaat

  • Vanhempien hampaat olisi hyvä tarkastaa ja hoitaa kuntoon ennen lapsen syntymää.
  • Raskaus sinänsä ei aiheuta ientulehdusta, mutta olemassa oleva ientulehdus voi pahentua.
  • Hoitona ientulehdukseen on huolellinen puhdistus kotona ja hammashoitolassa.
  • Ientulehdus rauhoittuu yleensä, kun hormonitasapaino on palautunut ennalleen.
  • Tiheät välipalat ja raskauspahoinvointi saattavat aiheuttaa hampaiden reikiintymistä.
  • Hampaiden reikiintyminen ei periydy, vaan reikiä aiheuttavat bakteerit voivat tarttua aikuiselta vauvan suuhun syljen välityksellä.

Ksylitoli

  • Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen.
  • Täysksylitolin käyttö ruuan ja välipalojen jälkeen vähentää bakteerien määrää suussa ja niiden tarttumisriskiä vauvaan.

Puhdistus

  • Harjaa hampaat pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä.
  • Käytä lisäksi hammaslankaa päivittäin.

Vauva

Hampaiden reikiintymistä aiheuttavat Streptococcus mutans -bakteerit. Vastasyntyneellä vauvalla ei ole näitä bakteereja suussaan, vaan ne tarttuvat syljen mukana aikuisesta lapseen. Lasta hoitavan aikuisen on syytä varoa suoraa sylkikontaktia, esim. samalla lusikalla syömistä, vauvan tutin nuolaisua tai suukottelua suoraan suulle.

Säännölliset ruoka-ajat

  • Hampaat kestävät 5-6 happohyökkäystä päivässä.
  • Hampaat tarvitsevat lepoaikoja aterioiden välillä.
  • Kun ateriat ja välipalat ovat säännölliset, lapsi ei kaipaa muita suupaloja.
  • Yösyöttö on hampaille vahingollista.
  • Sokerin, mehujen ja muun makean antamista tulisi välttää mahdollisimman pitkään.
  • Vesi on paras janojuoma.

Hampaiden puhdistus

  • Hampaiden harjaus aloitetaan, kun ensimmäinen maitohammas puhkeaa suuhun.
  • Hyvä harja on pieni ja pehmeä.
  • Hampaat puhdistetaan pienillä, nykyttävillä liikkeillä, huomioiden erityisesti ienrajat ja  purupinnat.
  • Vastuu lapsen hampaiden harjaamisesta on aina vanhemmilla.

Fluori ja ksylitoli

  • Alle 3-vuotiaille suositellaan yhtä fluoriannosta vuorokaudessa, eli pisara hammastahnaa,  kun maitoposkihampaita on suussa.
  • Ksylitoli ehkäisee kariesbakteerien varhaista tarttumista ja reikiintymistä.
  • Uusimpien tutkimusten mukaan vanhempien ksylitolin käyttö vähentää lasten kariesriskiä.

Tutin käyttö

  • Tutti on parempi vaihtoehto kuin peukalo.
  • Jos vauva tarvitsee tuttia, valitaan pieni ja litteä.
  • Pitkään jatkunut tutin käyttö voi aiheuttaa purentavirheitä ja lisätä reikiintymistä.
  • Tutista kannattaa luopua viimeistään 2-vuotiaana.

Lapsi

Aterioiden keskittäminen viiteen kertaan päivässä

  • Säännöllisinä ateria-aikoina syöminen ja juominen ovat hampaiden kannalta terveellisintä, koska silloin vältytään turhilta happohyökkäyksiltä.
  • Hampaat tarvitsevat 3-4 tunnin lepoajat aterioiden välillä.
  • Vältä napostelua.
  • Vesi on paras janojuoma.
  • Jätä makeiset ja virvoitusjuomat juhlapäivien iloksi.


Hampaiden puhdistus

  • Hammasharjan tulee olla pienikokoinen lastenharja tai sähköhammasharja
  • Hampaat harjataan huolellisesti aamuin illoin pienillä nykyttävillä liikkeillä, huomioiden erityisesti purupinnat ja ienrajat.
  • Hammastahnaa käytetään pieni pisara kahdesti päivässä
  • Jos tarvitaan lisäfluoria, ohjeita saa hammashoitolasta
  • Lapset tarvitsevat harjauksessa vanhempien apua vielä 8 ikävuoteen asti
     

Ksylitoli

  • Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen, estää kariesbakteerien lisääntymistä ja tehostaa syljeneritystä.
  • Paras teho ksylitolista saadaan, kun sitä käytetään joka aterian jälkeen 5 minuutin ajan.
     

Pysyvien hampaiden puhkeaminen

  • Maitohampaiden vaihtuminen pysyviin hampaisiin alkaa yleensä 5-6 -vuotiaana ja jatkuu murrosikään saakka
  • Kannattaa rohkaista lasta irrottamaan itse heiluvat maitohampaansa

Hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja tarkastaa hampaat yksilöllisesti sovitun tarkastusvälin mukaan.

Vinkkejä isovanhemmille

Hampaat

  • Vastapuhjenneet maitohampaat ovat herkät reikiintymään.
  • Hampaiden reikiintyminen on tarttuva bakteerisairaus.
  • Reikiä aiheuttava bakteeri (Streptococcus mutans) tarttuu ainoastaan syljen välityksellä aikuisesta lapseen.
  • Lasta hoitavien aikuisten on syytä välttää suoraa sylkikontaktia lapsen kanssa, esim. samalla lusikalla syömistä tai tutin nuolaisua.
  • Myös isovanhempien on hyvä pitää omat hampaansa hoidettuina, että bakteerien tartuntariski pienenisi.

Ruokailutottumukset

  • Lapsi kannattaa opettaa terveellisiin ruokailutottumuksiin.
  • Kun ateriat ja välipalat ovat säännölliset, muita suupaloja ei tarvita.
  • Ylimääräiset välipalat lihottavat, vievät ruokahalun ja saattavat aiheuttaa hampaiden reikiintymisen.
  • Pysyäkseen terveinä hampaat tarvitsevat 3-4 tunnin lepoajat aterioiden välillä.
  • Vesi on paras janojuoma.
  • Sokerin, mehujen ja muun makean antamista tulisi välttää.

Ksylitoli

  • Ksylitolituotteet ovat suositeltava vaihtoehto makeisille.
  • Täysksylitolipurukumi tai -pastilli aterian ja välipalan jälkeen katkaisee happohyökkäyksen.

Puhdistus

  • Lapsen hampaat harjataan pehmeällä hammasharjalla ja pisaralla fluorihammastahnaa kaksi kertaa päivässä.
  • Kotona opitut säännölliset harjaustottumukset tulee säilyttää myös isovanhempien luona.

Videot hampaiden hoidosta ja tarkastustilanteesta

Lapsen hampaiden harjaus

  • Harjan tulee olla pieni ja pehmeä. Fluorihammastahnaa puristetaan pieni nokare harjalle.
  • Ota tukeva ote lapsesta.
  • Venytä lapsen poskea toisella kädellä, jotta saat harjattua kunnolla myös ienrajat ja takahampaat.
  • Laita harja viistosti ientä vasten, niin että se kulkee ienrajan mukaisesti.
  • Harjaa lapsen hampaat huolellisesti pienillä, nykyttävillä liikkeillä sisä-, ulko- ja purupinnoilta.
  • Jos ien vuotaa, tehosta harjausta sillä terve ien ei vuoda.
  • Suu huuhdellaan kevyesti tai vain sylkäistään ylimääräinen tahna pois.
  • Vanhempien tulee harjata vielä 8- vuotiaidenkin hampaat ainakin iltaisin, koska lapsen käden motoriikka ei ole vielä riittävä ienrajojen ja takahampaiden puhdistukseen.


Hammastarkastus

  • Hoitotuoli lasketaan alas.
  • Suojalasit laitetaan, koska valo on kirkas.
  • Suojaliina laitetaan suojaamaan vaatteita.
  • Hammashoitaja, suuhygienisti tai hammaslääkäri laittaa itselleen suojalasit, suusuojuksen ja hanskat.
  • Peilillä katsotaan, miten hampaat on puhdistettu.
  • Ilmapuustilla kuivataan hampaiden pinnat.
  • Ientaskumittarilla kokeillaan ikenet ja hampaiden pinnat.
  • Kuituvalolla varmistetaan vielä hampaiden kunto.
  • Tarkastuksen yhteydessä tutkitaan purenta.
  • Seuraavaksi tarkastetaan kieli, limakalvot, imusolmukkeet ja leukanivelet.
  • Lopuksi sovitaan seuraavan käynnin ajankohta.


Hammasvälien puhdistus


Hammaslangan käyttö

  • Saatavilla on ohuita ja paksumpia hammaslankoja sekä myös erilaisia hammaslankaimia. Kokeilemalla löydät sopivimman langan. Ota riittävän pitkä pätkä lankaa ja solmi lenkki.
  • Vedä lanka kireälle ja vie se sahaavalla liikkeellä hammasväliin ikenen alle asti.
  • Puhdista ensin edestakaisin liikkein toisen hampaan etupinta ja toisen hampaan takapinta.
  • Käy läpi kaikki hammasvälit.

Tikutus

  • Hammastikun tulee olla poikkileikkaukseltaan kolmikulmainen.
  • Valitse sopivan kokoinen tikku sinun hammasväleihisi.
  • Hammastikku kostutetaan ennen käyttöä, silloin tikku ei katkea niin helposti ja se myötäilee paremmin hammasvälejä.
  • Vie tikku hammasväliin siten, että kolmion kanta painuu ientä vasten.
  • Työnnä tikku hampaiden väliin niin pitkälle kuin se menee.
  • Liikuta tikkua edestakaisin hammasvälissä useita kertoja.
  • Käy läpi kaikki hammasvälit.

Hammasväliharja

  • Valitse hammasväleihisi sopiva hammasväliharja.
  • Kostuta väliharja ja vie se hammasväliin niin, että tunnet harjan pään kielelläsi.
  • Liikuta harjaa edestakaisin hammasvälissä useita kertoja.
  • Tehosta puhdistusta, jos ien vuotaa verta.
  • Käy läpi kaikki hammasvälit.


Autettavan vanhuksen suun hoito

  • Puhdista hampaat puoli-istuvassa asennossa sängyssä.
  • Tarvitset puhdistukseen kertakäyttöhanskat, sideharsotaitoksen, väliharjan, sähköhammasharjan tai pienen pehmeän harjan ja vaahtoamatonta hammastahnaa.
  • Poista proteesit suusta.
  • Huuhtele suu vedellä.
  • Puhdista limakalvot kostutetulla sideharsotaitoksella.
  • Aloita hammasvälien puhdistamisesta, vie hammasväliharja hammasväliin ja liikuta harjaa edestakaisin liikkein useita kertoja. Käy läpi kaikki hammasvälit.
  • Laita harjaan pieni nokare vaahtoamatonta fluorihammastahnaa.
  • Harjaa hampaiden ienrajat ja purupinnat kauttaaltaan pienin edestakaisin liikkein.
  • Verenvuoto on merkki ientulehduksesta. Jos ien vuotaa, tehosta hampaiden puhdistusta. Terve ien ei vuoda.


Proteesin puhdistus

  • Puhdistukseen tarvitset proteesiharjan tai kynsiharjan ja nestemäistä saippuaa sekä suojakäsineet.
  • Laske pesualtaaseen vettä sillä, jos proteesi putoaa, se voi rikkoutua.
  • Harjaa proteesit huolellisesti, erityisesti niiltä pinnoilta, jotka tulevat vasten limakalvoja tai omia hampaita.
  • Huuhtele proteesit huolellisesti.
  • Ennen kuin viet proteesin suuhun, levitä suuta kostuttavaa geeliä proteesin pohjaan.
  • Suun, hampaiden ja proteesin päivittäinen puhdistaminen on suun terveyden perusta, puhdistuksen ajankohdalla ei ole väliä.
  • Proteesit säilytetään puhtaana kuivassa ja ilmavassa rasiassa yön ajan.

Hammasvälien puhdistus

Hampaiden pinnoille kasvaa jatkuvasti tahmeaa bakteeripeitettä eli plakkia, joka aiheuttaa reikiintymistä ja ientulehdusta.

Jotta suu pysyisi terveenä ja raikkaana, hampaiden kaikki viisi pintaa täytyy puhdistaa säännöllisesti. Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä fluorihammastahna käyttäen ja lisäksi hammasvälit puhdistetaan hammastikulla, hammaslangalla tai hammasväliharjalla.

Hammastikku tai hammasväliharja on tehokas väline ientulehduksen ehkäisyssä

  • Hammastikun tulee olla poikkileikkaukseltaan kolmikulmainen.
  • Saatavilla on eripaksuisia tikkuja.
  • Hammastikku kostutetaan vedellä ja viedään hampaiden väliin siten, että kolmion kanta painuu ientä vasten.
  • Tikku työnnetään hampaiden väliin niin syvälle kuin se menee ja hampaiden pinnat hangataan puhtaaksi.

Hammastikku Hammasväliharja                 

             

                                               

                           

Ahtaiden hammasvälien puhdistaminen hammaslangalla

  • Saatavilla on ohuita ja paksumpia hammaslankoja sekä myös erilaisia hammaslankaimia.
  • Kokeilemalla löytää sopivimman langan.
  • Noin 30 cm:n pätkä lankaa solmitaan lenkiksi.
  • Lanka pidetään kireällä sormien avulla ja viedään sahaavalla liikkeellä hammasväliin.
  • Kummankin hampaan pinta ja ientaskut puhdistetaan lankaa liikuttamalla.Hammaslanka
  • Lanka huuhdotaan ennen seuraavaa hammasvälin puhdistamista.

Tulehtunut ien vuotaa herkästi verta, mutta tulehdus paranee säännöllisen puhdistuksen myötä, jolloin verenvuotokin lakkaa

Hammasproteesin puhdistus ja hoito

Hampaiden tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös purenta. Tarvittaessa sinut ohjataan oikomishoidon erikoishammaslääkärille seulontaan, jossa arvioidaan purentavirheen vaikeusaste, oikomishoidon aloittamisen tarpeellisuus sekä, erityisesti lapsipotilailla, hoidon aloittamisajankohta.

Hammasproteesin puhdistaminen

  • hammasproteesin kaikki pinnat harjataan huolellisesti päivittäin.
  • harjaus tehdään proteesiharjalla ja haalealla vedellä.
  • puhdistusaineena voi käyttää nestemäistä saippuaa tai astianpesuainetta.
  • tavallinen hammastahna saattaa naarmuttaa proteesia.
  • ruokailun jälkeen suu ja proteesi on hyvä huuhtoa vedellä, näin suun limakalvot ja proteesi puhdistuvat ruuan muruista.
  • hammasproteesi otetaan yön ajaksi pois suusta ja säilytetään kuivana avonaisessa astiassa.


Omat hampaat

  • jos on sekä proteesi että omia hampaita, on tärkeää puhdistaa huolellisesti myös omat hampaat.
  • hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla.
  • hammasvälit puhdistetaan joko hammaslangalla, hammastikulla tai hammasväliharjalla.
  • käy tarkistuttamassa proteesi, limakalvot ja hampaisto säännöllisesti omalla hammaslääkärilläsi.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Lapsille ja nuorille tehdään koko ikäluokan kattavia suun määräaikaistarkastuksia seuraavasti:

Pitääkö heiluvia maitohampaita yrittää irrottaa itse?

Kyllä pitää ja ne lähtevätkin yleensä omin avuin, kun maitohampaan juuri sulautuu pysyvän hampaan puhjetessa. Kannattaa rohkaista lasta irrottamaan itse heiluvat maitohampaansa. Hyväksi havaittu käytännön vinkki on tarttua heiluvaan maitohampaaseen paperinenäliinalla tai talouspaperilla ja pyöräyttää se irti.

Maitohampaiden vaihtuminen pysyviin hampaisiin alkaa yleensä 5–6-vuotiaana ja jatkuu murrosikään saakka. Maitohampaita on yhteensä 20 ja useimmilta ne kaikki vaihtuvat vuosien myötä. Pieneen suuhun puhjetessaan pysyvät etuhampaat saattavat olla hieman ahtaalla, mutta tilanne korjaantuu usein leukojen kasvun myötä.

Hammaslääkärin apua tarvitaan yleensä vain, jos pysyvä hammas on jo puhjennut suuhun, eikä maitohammas yhtään heilu.

Mikä on ientulehdus ja mitkä ovat sen oireet?

Terve ien on vaaleanpunainen ja kiinteä eikä vuoda verta. Alkava ientulehdus ilmenee verenvuotona hampaita puhdistettaessa. Verenvuoto ja kipu ikenissä paranevat huolellisella kotihoidolla: harjataan ienrajat huolellisesti, puhdistetaan hammasvälit hammaslangalla, tikulla tai väliharjalla.

Ientulehdukseen liittyy usein myös hammaskiven muodostuminen. Hammaskivi on kovettunutta plakkia, joka ei lähde harjaamalla pois. Hampaiden pinnalle ja ientaskuihin kerääntyvä plakki ja hammaskivi aiheuttavat ientulehdusta, joka pitkälle edenneessä vaiheessa tuhoaa hampaiden kiinnityskudoksia ja hoitamattomana aiheuttaa lopulta hampaiden irtoamisen. Tupakointi heikentää ikenien verenkiertoa ja vaikeuttaa iensairauksien parantumista.

Suuhygienisti tai hammaslääkäri poistaa hammaskiven ja suosittelee seuraavan käynnin ajankohdan.

Kumpi on parempi, tavallinen hammasharja vai sähköhammasharja?

Oikein käytettynä molemmat ovat tehokkaita.

Sähköhammasharjan etuja ovat tehokas liike sekä pieni ja pehmeä harjaspää, jolla saa puhdistettua takahampaidenkin vaikeat pinnat. Sähköhammasharjalla harjataan yksi hammas kerrallaan välttäen kovaa painamista ja edestakaista liikettä. Sähköhammasharjan ajastin muistuttaa riittävän pitkästä harjausajasta.
Tavallisen harjan tulee olla pehmeä ja pienikokoinen. Hampaita pestessä edetään hammasrivin suuntaisesti pienin, nykyttävin liikkein muutama hammas kerrallaan.

Harjataan järjestelmällisesti kaikki pinnat, erityisesti ienrajat.

Harja tulisi vaihtaa vähintään kolmen kuukauden välein ja aina, kun se näyttää kuluneelta.

Miksi hampaita vihloo ja miten sitä voisi ehkäistä?

Vihlominen voi johtua monesta eri syystä, joita voivat olla esimerkiksi karies (reikä hampaassa), lohkeama, eroosio tai abraasio (kuluminen) tai ienvetäytymän aiheuttama hammaskaulan paljastuminen.

Silloin, kun vihlonta johtuu ienvetäytymistä, on tärkeää varmistaa, että harja on pehmeä (soft, extra soft, silky soft) ja harjaustekniikka hellävarainen. Vihloville hampaille tarkoitetusta hammastahnasta (sensitive) voi olla apua säännöllisesti käytettynä.

Mistä johtuu suun kuivuminen ja miten sitä hoidetaan?

Suu tuntuu kuivalta, kun syljen eritys on vähentynyt. Syljen eritys voi vähentyä joidenkin lääkkeiden ja sairauksien vaikutuksesta. Suun kuivumista aiheuttavat myös suuhengitys ja hormonaaliset muutokset.

Kuivan suun oireita helpottaa veden nauttiminen, suun kostutukseen tarkoitetut imeskelytabletit, ksylitolituotteet sekä apteekissa myytävät suuta kosteuttavat geelit. Hammastahnan tulisi olla vaahtoamaton fluorihammastahna, joita myös myydään apteekissa. Alkoholipitoisia suuvesiä tulisi välttää, koska niiden sisältämä alkoholi kuivattaa limakalvoja. Syljen suojaavan vaikutuksen puuttuessa happamien, sokeripitoisten juomien ja pastillien käyttö aiheuttaa happohyökkäyksen sekä suurentuneen riskin hampaiden reikiintymiselle.