Sukupuolitautiepäily

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Mitä useamman kumppanin kanssa olet suojaamattomassa yhdynnässä, sitä suurempi riski sinulla on saada joku sukupuolitauti. Mikäli epäilet saaneesi sukupuolitaudin, ota yhteyttä opiskeluterveydenhoitajaan tai omalle terveysasemallesi.

Ainoa tapa suojautua sukupuolitaudeilta on käyttää kondomia. Sukupuolitaudit ovat usein oireettomia, ja niitä voi levittää tietämättään, eikä niitä voi nähdä kumppanin olemuksesta tai ulkonäöstä. Jos siis olet ollut suojaamattomassa yhdynnässä, tai kondomi on hajonnut, kannattaa käydä testeissä. Kaikkiin sukupuolitauteihin ei ole olemassa parantavaa hoitoa ja ne voivat oireilla läpi elämän.

Saat lähetteen ilmaisiin sukupuolitautitesteihin terveydenhoitajaltasi tai omalta terveysasemaltasi.

Testin voi tehdä myös HUS:n Iho-ja allergiasairaan sukupuolitautipoliklinikalla, mutta oireettomien ensisijainen tutkimuspaikka on oma terveysasema.

Sukupuolitautien poliklinikka

HIV-testaus

Ilmaisessa ja nimettömässä testissä voi käydä myös Aids-tukikeskuksessa tai SPR:n pluspisteissä.

Aids-tukikeskuksen puhelinpäivystys 0207 465 705, arkisin 10.00–15.30.
SPR:n valtakunnallinen hiv-neuvontapuhelin 0203 27000 vastaa soittajille kaikkialta Suomesta paikallispuhelun hinnalla maanantaista torstaihin klo 17–20.

Yleisimmät sukupuolitaudit

Klamydia
Kondylooma
Kuppa
Tippuri
Genitaaliherpes
HIV-infektio

Klamydia

Itämisaika: noin 1–3 viikkoa. Chlamydia trachomatis on yleisin seksitauteja aiheuttava bakteeri. Usein klamydia on täysin oireeton. Yksi sen ilmenemismuodoista on kohdunkaulan tulehdus eli servisiitti.

Naisilla oireina esiintyy poikkeavaa valkovuotoa, ylimääräistä veristä tiputteluvuotoa ja virtsakirvelyä, miehillä puolestaan virtsaputken tulehdusta ja lisäkiveksen tulehdusta.

Klamydia on hoidettavissa antibiootilla. Se voi hoitamattomana johtaa hedelmättömyyteen.

Kondylooma

Itämisaika: vaihtelee kuukausista vuosiin. Papilloomaviruksia tunnetaan yli 100 erilaista, joista ainakin 30 voi tehdä sukuelinten limakalvoille sekä peräaukkoon ja siittimeen kondyloomia. Arviolta 30–50 prosenttia aikuisista kantaa jossain vaiheessa papilloomavirusta.

Miehillä kondyloomatartunta näkyy vaaleanpunaisina syylinä siittimen varressa, terskassa, kivespussissa tai peräaukon seudulla. Ne voivat sijaita myös virtsaputkessa. Naisilla vastaavia muutoksia voi olla emättimessä, häpyhuulissa tai peräaukon seudulla. Kondylooman hoitoon käytetään muun muassa podofyllotoksiiniliuosta- tai voidetta, imikimodivoidetta, jäädytystä tai laserkäsittelyä.

Kuppa

Itämisaika: tavallisesti 3–4 viikkoa, mutta se voi venyä jopa muutamaksi kuukaudeksi. Kuppa-bakteeri tarttuu limakalvolta toiselle, mutta ei pysty tunkeutumaan terveen ihon läpi. Pääasiassa kuppa tarttuu suojaamattomassa seksissä, mutta se voi tarttua myös suuseksissä tai suudellessa.

Tartuntakohtaan ilmestyy aluksi kovareunainen yleensä pyöreä aristamaton haava. Tavallisimpia tartuntakohtia ovat siitin, häpyhuulet, emätin tai peräaukon seutu. Yhdelle kolmasosalle haavaa ei kehity, vaan tauti siirtyy suoraan toiseen vaiheeseen.

Parin kuukauden kuluttua tartunnasta voi esiintyä toisen vaiheen oireita, joita ovat esimerkiksi pieni lämmönnousu, pahoinvointi ja ihottuma eri puolilla kehoa. Ihottuma kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.

Osa hoitamattomista potilaista saa myöhäiskupan oireita vasta vuosien kuluttua. Tällöin muutoksia on eri puolilla elimistöä, muun muassa aivoissa, nivelissä tai hermostossa.

Kuppaa hoidetaan penisilliinillä tai muilla antibiooteilla.

Tippuri

Itämisaika: naisilla 2–3 viikkoa ja miehillä 2–5 vuorokautta. Tippuria aiheuttava gonokokki-bakteeri on Suomessa nykyään melko harvinainen, mutta tartuntoja saadaan ulkomailla.

Naisilla tippuri saattaa aiheuttaa vain vähäistä alavatsakipua ja valkovuotoa, mutta tartunta voi olla myös täysin oireeton. Miehillä tippuri aiheuttaa yleensä kirvelyä virtsatessa ja mahdollisesti sen jälkeenkin. Virtsaputkesta voi myös valua kellertävää vuotoa. Tippuri voi levitä sormien välityksellä myös silmiin. Tippuri hoidetaan antibiooteilla.

Genitaaliherpes

Itämisaika: muutamasta vuorokaudesta muutamaan viikkoon. Sukuelinherpeksen aiheuttaa yleensä Herpes simplex -virus, tyyppi 2 (HSV-2) ja huuliherpeksen HSV-1. Genitaaliherpeksen yleisyyttä ei tarkkaan tiedetä, mutta HSV-2:n kantajia arvioidaan olevan noin 20 prosenttia aikuisväestöstä. HSV-1:tä on yli 90 prosentilla väestöstä. Suuseksin yhteydessä huuliherpes voi tarttua myös kumppanin sukuelimiin.

Muutaman päivän tai viikon kuluttua tartunnasta tartuntakohtaan nousee kirkkaita ja kipeitä rakkuloita. Ne rikkoutuvat ja rupeutuvat, ja jäljet parantuvat viimeistään kuukauden kuluessa. Herpesvirus jää hermoganglioon, josta se aktivoituu sattumanvaraisesti, ja siirtyy hermoa pitkin genitaalien limakalvoille.

Apteekissa myydään lukuisia eri merkkisiä asikloviirivoiteita, jotka sopivat huuliherpeksen, ja joissain määrin myös sukuelinherpeksen paikallishoitoon. Sukuelinherpestä voidaan hoitaa viruslääkkeillä. Aktiivia genitaaliherpestä sairastavan on syytä välttää yhdyntää, mutta herpes voi tarttua myös oireettomana aikana.

HIV-infektio

Itämisaika: 1–6 viikkoa. Nykyisin yleisin tartuntatie on heteroseksi, miesten välinen seksi ja suonensisäiset huumeet.

Taudin ensivaiheessa joka toisella tai kolmannella on oireita. Ensivaiheen oireisiin lukeutuvat kuume, nielutulehdus, päänsärky ja imusolmuketurvotukset. Tartunnan jälkeen seuraa monen vuoden mittainen hyvin vähäoireinen, tai täysin oireeton vaihe. Tällöin voi kuitenkin esiintyä tavallista voimakkaampaa ihottumaa, sekä ihon ja limakalvojen hiiva- ja sieni-infektioita.

Tämän toisen vaiheen jälkeen voi seurata AIDS-vaihe, jossa elimistön puolustuskyky romahtaa, ja muuten vaarattomat bakteerit aiheuttavat infektioita eri elimiin.

HIV-infektiota hoidetaan viruslääkkeillä, jotka hidastavat taudin etenemistä. Virus ei kuitenkaan häviä elimistöstä.