Ruoka-avun toteutuminen koronakriisin aikana

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
20.8.2020 klo 15.24

Koronaviruspandemian vuoksi ruoka-apua tavallisesti jakaneet järjestöt joutuivat viime keväänä muuttamaan toimintaansa, esimerkiksi kaikki kasvokkain tapahtunut vapaaehtoistyö lopetettiin. Espoon kaupunki järjesti yhdessä järjestöjen ja seurakuntien kanssa uudenlaisen ruokakassipalvelun karanteeniin joutuneille ja vähävaraisille espoolaisille.

Ruoka-avun merkitys korostui koronan aikana entisestään ja ihmisten hätä oli vielä aiempaa selvempi. Asiakasmäärät järjestöissä kasvoivat. Kriisi lisäsi avun tarvetta myös uuteen elämäntilanteeseen joutuneilla ihmisillä. Koronakriisi osoitti, että yhteiskunnassa oli paljon ihmisiä, joiden taloustilanne oli hyvin hauras, ja jo lyhyt lomautus vaikutti pärjäämiseen.

Ruoka-avun puhelinpalvelussa havaittiin, että ihmiset tarvitsivat muutakin apua kuin pelkkää ruokaa, sillä moni asiakas tarvitsi palveluohjauksellista tukea, apua taloudellisen ja muun tilanteen selvittämiseen.

Kristiina Alppivuoren tekemässä tutkimuksessa Espoolaisen ruoka-avun toteutuminen ja muutos koronakriisin aikana keväällä 2020 kuvataan ruoka-apua antavien järjestöjen ja seurakuntien sekä kaupungin toteuttaman koronaruokakassipalvelun toimintaa ja koronakriisin vaikutuksia annettuun ruoka-apuun.

Valmiit verkostot auttoivat

Ruoka-avun onnistumiseen vaikuttivat järjestöjen hyvä keskinäinen yhteistyö ja joustavuus sekä yhdessä tehty työn ideointi ja kehittely. Kriisi auttoi näkemään yhteistyön ja laajan yhdessä tekemisen merkityksen.

Kaupunki perusti henkilöstön resurssipoolin, jonne kirjastoissa ja varhaiskasvatuksessa työskentelevät saivat ilmoittautua. Poolista siirrettiin työntekijöitä järjestöihin lisätyövoimaksi sekä Laajalahden keskukseen vastaamaan kriisin aikaisesta ruoka-avusta keskitetysti.

Kyselyyn vastanneiden mielestä työ ruoka-avussa tuntui merkitykselliseltä, mielekkäältä ja monipuoliselta sekä toi uutta näkökulmaa ja vaihtelua omalle perustyölle. Työ oli henkisesti palkitsevaa, mutta ajoittain myös stressaavaa sekä fyysisesti ja psyykkisesti raskasta.

”Ruoka liikkuu, karanteenissa oleva ihminen ei”

Keskeisin ongelma oli, ja on, ruoan saatavuus, riittävyys ja määrän vaihtelu. Hävikkiruokaa tuli joka viikko vaihteleva määrä, eikä ruokaa aina saatu riittävästi. Erityinen pula oli tuoreesta lihasta ja eineksistä. Ongelmat johtuivat hakijoiden suuresta määrästä ja lahjoitettavan ruoan niukkuudesta.

Vastaajien mielestä ruokakassien kotiinkuljetus yli 70-vuotialle oli todella tarpeen. Hyvää oli myös se, että ruokakassien jättämisessä asiakkaan oven taakse ei syntynyt lähikontaktia.

Ruoka-apu oli vastaajien mielestä järjestetty erittäin hyvin tai hyvin. Numeroarvion (1-10) keskiarvo oli 8,52. Toiminnan muutokset tehtiin nopeasti ja toimintaa kehitettiin aina vaan paremmaksi.

*****

Kristiina Alppivuori: Espoolaisen ruoka-avun toteutuminen ja muutos koronakriisin aikana keväällä 2020 (pdf, 448 Kt)

Raportissa tarkastellaan muun muassa ruoka-avun merkitystä, kriisistä saatua oppia sekä käsityksiä siitä, miten ruoka-apu tulisi järjestää tulevaisuudessa.

Ruoka-avun toteutumista ja muutosta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: 1. ruoka-apua antaneiden järjestöjen ja seurakuntien vastuuhenkilöiden näkökulmasta, 2. ruoka-avun käytännön toteuttajien eli vapaaehtoisten ja kaupungin resurssipoolin kautta ruoka-apuun siirtyneiden työntekijöiden näkökulmasta, 3. kaupungin poikkeusolojen ruokahuoltoryhmän jäsenten näkökulmasta.

Raportti perustuu toukokuussa 2020 toteutetun kyselyn tuloksiin. Kyselyyn saatiin yhteensä 119 vastausta.