Imetysvideot

Vastasyntyneelle luonnollisin ja paras ravinto on äidinmaito. Äidinmaidon koostumus vastaa parhaiten nopeasti kasvavan imeväisen tarpeisiin. Imetys edistää sekä äidin, että lapsen terveyttä ja tarjoaa vauvalle ravinnon lisäksi läheisyyttä ja turvaa. Se on myös helpoin, hygieenisin ja taloudellisin tapa ruokkia lasta.

Imetyksestä kannattaa hankkia tietoa jo raskausaikana. Lisäksi imetyksen onnistuminen vahvistaa äidin itseluottamusta ja tukee äidin ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen kehittymistä.

Imetyksen aika -videoiden tavoitteena on auttaa äitejä imettämään lastaan.
Nämä videot vastaavat perheiden yleisimpiin kysymyksiin imetykseen liittyen.
Imetyksen onnistumisen kannalta merkittävää on myös läheisen, kuten isän rooli imetyksen tukijana.
 

Imetyksen terveyshyödyt ja imetyssuositukset

Äidinmaito on elämän alussa lapsen parasta ravintoa. Äidinmaidon koostumus vastaa parhaiten nopeasti kasvavan imeväisen tarpeisiin. Se on myös helpoin, hygieenisin ja taloudellisin tapa ruokkia lasta. Imetys edistää niin äidin kuin lapsenkin terveyttä ja tarjoaa vauvalle ravinnon lisäksi läheisyyttä ja turvaa. Äideille se antaa mahdollisuuden läheiseen ja luonnolliseen tapaan tutustua vauvaansa. Vaikka imetys on luonnollinen tapa ruokkia lasta, tarvitsevat perheet tietoa ja tukea. Aiheesta on hyvä keskustella jo raskausaikana esimerkiksi neuvolassa ja hankkia tietoa erilaisista oppaista tai nettisivuilta.  Myös tulevan isän on hyvä olla tietoinen imetykseen liittyvistä asioista, sillä isän merkitys imetyksen tukijana on suuri.  

Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksena on kuuden kuukauden täysimetys ja lapsen rintaruokinta kahden vuoden ikään saakka. Täysimetys merkitsee sitä, että vauva saa rintamaidon lisäksi ainoastaan tarvitsemansa vitamiinivalmisteet tai lääkkeet. Suomessa yksinomaista eli täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään. Maisteluannoksia kiinteitä ruokaa voidaan aloittaa 4-6 kk:n iässä, tämän taustalla on ajatus suoliston vahvistamisesta. Maisteluannos on 1-2 tl kiinteää ruokaa, lusikalla tai sormenpäästä, joka annetaan imetyksen jälkeen.  Osittaista imetystä suositellaan edelleen yhteen ikävuoteen saakka ja perheen halutessa myös kauemmin. Erityisryhmille, kuten keskosena syntyneille vauvoille, suositellaan lisäruokien aloittamista jo 4kk iässä.

Riittääkö maito? 

Usein vanhempien suurin huoli liittyy siihen, saako vauva riittävästi ravintoa. Äidin rinnat valmistautuvat imetykseen kuitenkin jo raskausaikana. Heti vauvan syntymän jälkeen äidin rinnoista erittyy ensimaitoa eli kolostrumia, joka sisältää valtavasti vauvalle tärkeitä kasvutekijöitä ja vasta-aineita.  Vain pieni tippaa ensimaitoa riittää, sillä vastasyntyneen vauvan mahalaukku on hyvin pieni. Tästä eteenpäin maidoneritys on hormoniohjattu tapahtuma, jossa ”kysynnän ja tarjonnan laki” vallitsee.  Mitä useammin äiti imettää, sitä enemmän rinnat muodostavat maitoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mitä tyhjempi rinta on, sitä nopeammin uutta maitoa muodostuu. Vastaavasti mikäli rinnat ovat pitkiä aikoja tyhjentämättä, tulkitsee naisen keho tilanteen niin, että maitoa ei tarvitakaan niin paljon ja maidoneritys vähenee.  Äideille suositellaan ”vauvantahtista” imettämistä, jolloin imetyksen rytmin määrää vauva, ei kello.  Vauvan kasvaessa hän yleensä itse säätelee saamiaan maitomääriä tihentämällä imetysvälejä aika ajoin. On hyvä muistaa, että maidon eritys ei voi yhtäkkiä loppua. Jos vauva kasvaa neuvolaseurannassa hyvin ja on hyvävointinen, ei yleensä ole syytä huoleen. Äiti voi helposti lisätä maitomääriään tihentämällä muutamaksi päiväksi imetysvälejä ja tarvittaessa voi varmista a vauvan kasvun neuvolassa.

Miten autan vauvan rinnalle?

Perinteisesti on myös ajateltu, että vauva ilmaisee nälkäänsä itkemällä, mutta todellisuudessa itku on myöhäinen merkki nälästä. Vauva viestii imemisen halustaan jo varhain availemalla suutaan ja kääntämällä päätään sivulle. Pieni kieli lipoo huulia ja vauva alkaa viedä kättään suuhunsa ja imeä sormiaan. Vauva ääntelee ja lopulta vasta itkee. Itkun tullen ollaan kuitenkin jo myöhässä. Kun vanhemmat oppivat lukemaan vauvan nälkäviestejä ja ottamaan hänet rinnalle ennen itkua, vauva ei ehdi hätääntyä, vaan pysyy rauhallisena. Tämä helpottaa huomattavasti imetyksen aloittamista.  Ensimmäisten viikkojen aikana vanhemmat opettelevat tulkitsemaan oman vauvansa erilaisia viestejä. Vauvalla on erilaisia tapoja kertoa esimerkiksi nälästään, väsymyksestä, vatsavaivoistaan tai vain halustaan päästä vanhemman syliin. Varhaisina viikkoina paras paikka vauvalle on paljas iho ihoa vasten äidin tai isän paidan sisällä.


Imetyksen haasteita

Vaikka vastasyntynyt osaa luonnostaan hakeutua rinnalle, imetys on opittu taito. Pitää siis antaa itselleen aikaa oppia rauhassa, samalla kun tutustuu vauvaan. On tavallista, että alussa imetyksessä voi olla haasteita, eikä se aina suju kivutta tai ongelmitta. Imetys saattaa aluksi tehdä kipeää, mutta kivun pitäisi helpottaa parin minuutin kuluttua. Jos kipu jatkuu, on todennäköistä, että vauva imee rintaa vääränlaisella otteella. Synnytyssairaalassa ja neuvolassa osataan auttaa äitiä ohjaamaan vauva rinnalle oikein, joten kannattaa pyytää rohkeasti apua. Mitä nopeammin imetyksen pulmiin päästään puuttumaan, sitä helpommin ne saadaan ratkaistuksi.

Osittaisimetyksestä täysimetykseen

Vanhemmat tulkitsevat herkästi monet vauvan viestit näläksi ja saattavat antaa lapselle äidinmaidon korviketta varmuuden vuoksi. Tämä johtaa usein tilanteeseen, jossa äidin oma maito ei riitäkään vauvalle. Tarkoituksena kun on, että ensimmäisten elinviikkojensa aikana vauva ikään kuin ”tilaa” tarvitsemansa maidon äidin rinnoista sen sijaan, että tulee kylläiseksi korvikemaidosta. Kannattaa siis aina olla yhteydessä neuvolaan tai synnytyssairaalaan ennen lisämaidon aloittamista. Joskus lisämaito saattaa kuitenkin olla tarpeen ja silloin korvikemaitoa annetaan vauvalle erillisen ohjeen mukaan. Tuttipullon ja tutin käyttöä ei suositella ensimmäisten viikkojen aikana, koska ne saattavat vaikeuttaa rinnan imemisen opettelua. Tämä johtuu siitä, että tuttia imetään eri tavalla kuin rintaa.

Isän ja läheisten tuki

Myös läheisten apua ja tukea tarvitaan. Isovanhemman rooli imettävän äidin tukijana on merkittävä ja etenkin äidin tuki omalle tyttärelleen on tutkimusten mukaan tärkeää. Kun isovanhemmat ja kumppani ovat vierellä tukemassa ja kannustamassa, on äidinkin helpompi luottaa siihen, että maito kyllä riittää. Läheiset voivat helpottaa äidin jaksamista tarjoamalla apuaan kotitöihin, jolloin äidille jää aikaa ja tilaisuus muodostaa tiivis ja lämmin vuorovaikutussuhde vauvaan imetyksen ja sen tarjoaman läheisyyden kautta. Äidin tärkein tehtävä onkin alussa keskittyä vauvaan ja lepäämiseen.  Vauvan ensimmäiset elinviikot on hyvä suunnitella siten, että vanhemmilla on aikaa ja mahdollisuus kaikessa rauhassa tutustua uuteen tulokkaaseen ja opetella elämään yhteistä arkea.


Muu imetyksen tuki


Korvikeruokinnasta

Joskus imetys ei onnistu kaikesta tuesta ja yrityksistä huolimatta. Jos imetys ei sujukaan toivotulla tavalla, lapsesta ja vanhemmuudesta voi iloita muilla tavoin. Kaikki äidit eivät voi tai eivät edes halua imettää. Läheisyys ja vuorovaikutus sekä lapsen viestien tunnistaminen on tärkeintä. Neuvolasta saa tarvittaessa ohjeistusta korvikeruokinnan aloittamiseen.

Pullonpyörittäjien opas