Äitiysneuvola

Äitiysneuvola tukee lasta odottavia perheitä odotukseen liittyvissä kysymyksissä sekä vanhemmuuteen kasvussa. Käynneillä seurataan raskauden kulkua ja keskustellaan tärkeistä koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Terveydenhoitaja suunnittelee tarkastuksiin liittyvän terveysneuvonnan perheen tarpeiden mukaan ja yhteistyötä tehdään myös muiden palvelujen tuottajien kanssa, kuten vauvaperhetyö, perheneuvola, sosiaalityö, erikoissairaanhoito.

Neuvolakäynteihin varattu aika vaihtelee käynnin luonteesta riippuen.

Neuvoloissa emme voi hoitaa sairastuneita, mutta terveydenhoitajilta voi kysyä neuvoja puhelimitse tai chatista.

Uutiset

Löydät neuvoloita koskevat uutiset polkutoiminnon alapuolelta.

Neuvolakäynnit raskauden aikana

 

Ensikontakti äitiysneuvolaan

Ole yhteydessä neuvolaan, kun olet tehnyt positiivisen raskaustestin. Puhelun aikana kysymme sinulta viimeisten kuukautistesi alkamispäivän, tiedot mahdollisista aiemmista raskauksistasi ja synnytyksistäsi sekä perussairauksistasi ja lääkityksistäsi.

Varaa ensimmäinen aika äitiysneuvolaan soittamalla neuvolan keskitettyyn ajanvaraukseen ja neuvontaan p. 09 8162 2800 (pvm/mpm). Neuvolan puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 8.30–14.30.

Kumppanisi on aina tervetullut neuvolaan. Vastaanottoaika varataan ensisijaisesti asuinalueesi lähineuvolaan. Kirjaudu verkkopalveluun ja täytä äitiysneuvolan esitietolomake viimeistään kahta päivää ennen varattua ensikäyntiäsi. Antamiesi esitietojen pohjalta käyntisi sisältö rakentuu yksilöllisen tilanteesi mukaiseksi ja voitte keskittyä keskustelemaan juuri sinulle ja perheellesi tärkeistä asioista.

Ensikäynnille kannattaa valmistautua seuraavasti

  1. Tutustu materiaaliin
  2. Täytä esitietolomake verkkopalvelussamme. Jos et voi asioida verkossa, tulosta esitietolomake, täyte se ja ota mukaasi vastaanotolle: tulostettava esitietolomake (pdf, 66 Kt) tulostettava esitietolomake (doc, 134 Kt).
  3. Jos et voi asioida verkossa, tulosta, täytä ja ota mukaasi myös Kysely alkoholin käytöstä (pdf, 1658 Kt).
  4. Tutustu Yhteisrekisterin ja Potilastiedon arkiston potilastietojen luovuttamisen periaatteisiin osoitteessa kanta.fi/omakanta
  5. Kirjaudu Maisaan maisa.fi, lue lisää: Mikä on Maisa?
  6. Ota mukaan myös kuvallinen henkilötodistus

 

Ensikäynti äitiysneuvolassa raskausviikolla 8–10

Ensimmäisellä käynnillä kartoitetaan lasta odottavan perheen esitiedot ja käydään läpi tärkeimpiä asioita täytetyn esitietolomakkeen pohjalta. Käynnillä keskustellaan mahdollisista aikaisemmista raskauksista ja synnytyksistä sekä huomioidaan niiden merkitys tulevaan raskauteen.

Käynnillä keskustellaan raskaudesta ja neuvolaseurannasta sekä terveystottumuksista ja liikunnasta. Ensimmäisellä käynnillä tarjotaan mahdollisuutta osallistua sikiöseulontaan ja ultraäänitutkimuksiin.

Ajanvaraus sikiöseulontaultraäänitutkimuksiin on mahdollista tehdä Maisa.fi-sivustolla. Lue lisää: Mikä on Maisa?  Mikäli et ole valinnut sähköistä asiointikanavaa, saat ajan ultraäänitutkimukseen postitse kotiin. Ultraäänitutkimukset tehdään HUS:in Sikiöseulontayksikössä, Bulevardi 22 A, 4. krs, Helsinki.

Lisäksi terveydenhoitaja mittaa verenpaineesi, painosi ja hemoglobiinisi, sekä tekee lähetteen alkuraskauden veri- ja virtsanäytteisiin, sekä tarvittaessa alkuraskauden sokerirasituskokeeseen. Omahoitopisteellä voit jatkossa itse mitata verenpaineesi ja painosi sekä tutkia virtsanäytteen neuvolassa ennen vastaanotolle tuloa. Veri- ja virtsanäytteisiin voit mennä (raskausviikoilla 9+0 - 11+6) HusLabiin joko ajanvarauksella tai suoraan jonottamalla ilman ajanvarausta.

Laboratorion ajanvaraus (HUSLAB)

Käynnin kesto on ensisynnyttäjällä 90 minuuttia ja uudelleensynnyttäjällä 75 minuuttia, sisältäen terveydenhoitajan tekemän terveystietojen kirjaamisen.

 

 

Laaja terveystarkastus raskausviikolla 14–16 terveydenhoitajan vastaanotolla ja raskausviikolla 17–18 lääkärin vastaanotolla

Laajassa terveystarkastuksessa käydään sekä terveydenhoitajan että lääkärin vastaanotolla. Toivomme, että molemmat vanhemmat osallistuvat laajoihin terveystarkastuksiin.

Voitte valmistautua laajaan terveystarkastukseen jo kotona käymällä keskustelua parisuhteesta ja perhetilanteesta Voimavaralomake lasta odottaville -lomakkeen (pdf, 20 Kt) avulla. Lomakkeen tarkoituksena on auttaa teitä tulevana perheenä pohtimaan omia voimavarojanne ja mahdollisia tuen tarpeita.

Käynnillä keskustellaan koko perheen hyvinvoinnista, synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyvistä odotuksista sekä käydään läpi kokemuksia mahdollisista aiemmista synnytyksistä. Keskustelun aiheina voivat myös olla muut perheelle tärkeät asiat tai voimavaralomakkeesta esille nousevat teemat.

Omahoitopisteellä odottava äiti mittaa itse verenpaineen ja painon sekä tutkii virtsanäytteen ennen vastaanotolle tuloa. Käynnillä kuunnellaan myös sikiön sydänäänet. Lisäksi käynnillä selvitetään, suositellaanko vauvalle BCG- (rokote tuberkuloosia vastaan) tai B-hepatiitti rokotteita syntymän jälkeen.

Ensimmäistä lastaan odottaville perheille tarjotaan mahdollisuutta osallistua perhevalmennukseen. Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea vanhemmuuteen kasvua, vahvistaa vanhempien ja vauvan välistä vuorovaikutusta ja parisuhdetta, mahdollistaa samassa tilanteessa olevien perheiden vertaistuki sekä antaa tietoa raskauden hyvinvointiin, synnytykseen ja vauvanhoitoon liittyvistä asioista. Lisätietoa ja tarvittavat ajanvaraukset tehdään terveydenhoitajan vastaanotolla.

Mikäli vanhemmat eivät ole avioliitossa lapsen syntyessä, tiedustellaan perheen halukkuutta tunnustaa isyys /äitiys neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. 

Lääkärintarkastuksessa voit keskustella lääkärin kanssa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista sekä raskauden kulkuun liittyvistä merkittävistä lääketieteellisistä tekijöistä. Lääkäri kuuntelee myös sikiön sydänäänet ja tekee sisätutkimuksen tarvittaessa.

Käynnin kesto terveydenhoitajan vastaanotolla on 60 minuuttia ja lääkärin vastaanotolla 20 minuuttia, sisältäen terveydenhoitajan sekä lääkärin tekemän terveystietojen kirjaamisen.

 

Käynti terveydenhoitajan vastaanotolla raskausviikolla 22–24

Käynnillä seurataan odottajan fyysistä ja psyykkistä vointia, käydään läpi raskauden kannalta huolestuttavia oireita, kuten verenpaineen kohoaminen, ihon voimakas kutiaminen, ennakoivat supistelut, selkävaivat, mieliala, sekä kysytään mahdollisesta synnytyspelosta. Käynnillä käsitellään myös muita perheen esiin nostamia asioita.

Omahoitopisteellä odottava äiti mittaa itse verenpaineen ja painon sekä tutkii virtsanäytteen ennen vastaanotolle tuloa. Käynnillä kuunnellaan myös sikiön sydänäänet.

Tässä vaiheessa useimmat äidit saavat ohjauksen sokerirasitukseen, jossa selvitetään raskausdiabetekseen sairastumista. Sokerirasitus tehdään raskausviikoilla 24–28. Ajanvaraus laboratorioon kannattaa tehdä useampi viikko etukäteen. Sokerirasituksen tulos on soitettavissa neuvolan puhelinpalvelusta tutkimuksesta seuraavana arkipäivänä.

Veriryhmältään RhD-negatiiviset odottajat saavat lähetteen sikiöin veren RhD-tekijätukimukseen.

Käynnillä kerrotaan Kelan etuuksien hakemisesta ja annetaan raskaustodistus, jota tarvitaan etuuksien hakemiseen.

Käynnin kesto on 45 minuuttia, sisältäen terveydenhoitajan tekemän terveystietojen kirjaamisen.

 

Käynti terveydenhoitajan vastaanotolla raskausviikolla 26–28 ensimmäistä lastaan odottaville 

Tällä käynnillä odottajan ja sikiön perustutkimusten lisäksi käsitellään muun muassa raskauden vaikutusta odottajan fyysiseen ja psyykkiseen vointiin niin työssä, opiskeluissa kuin vapaa-aikana sekä muita perheelle tärkeitä asioita.

Omahoitopisteellä odottava äiti mittaa itse verenpaineen ja painon sekä tutkii virtsanäytteen ennen vastaanotolle tuloa. Käynnillä kuunnellaan myös sikiön sydänäänet. Kohdun kasvua seurataan mittaamalla nk. sf-mitta, joka on mitta häpyluusta kohdun korkeimpaan kohtaan. Mitta otetaan tästä käynnistä alkaen jokaisella neuvolakäynnillä raskauden loppuun saakka.

Käynnillä keskustellaan muun muassa supistusten tunnistamisesta ja sikiön liikkeiden seurannasta kotona, ja kerrataan raskauden kannalta hälyttäviä oireita sekä toimintaa niiden yhteydessä.

Veriryhmältään RhD-negatiiviset odottajat saavat tarvittaessa tällä käynnillä anti-D-immunoglobuliinisuojauksen, mikäli sikiön veriryhmä poikkeaa äidin veriryhmästä.

Käynnin kesto on 30 minuuttia, sisältäen terveydenhoitajan tekemän terveystietojen kirjaamisen.

 

Käynti terveydenhoitajan vastaanotolla raskausviikolla 30–32

Käynnillä seurataan odottajan ja perheen fyysistä vointia, mielialaa ja terveystottumuksia.

Omahoitopisteellä odottava äiti mittaa itse verenpaineen ja painon sekä tutkii virtsanäytteen ennen vastaanotolle tuloa. Käynnillä kuunnellaan myös sikiön sydänäänet ja mitataan sf-mitta.

Käynnin keskustelun teemoina ovat synnytys, vanhemmuus, varhainen vuorovaikutus ja imetys sekä muita vauva-arkeen liittyviä ja perheelle tärkeitä asioita.

Tällä käynnillä on mahdollisuus tehdä isyyden/ äitiyden tunnustaminen ja sopimus lapsen huollosta, mikäli vanhemmat eivät ole keskenään avioliitossa.

Käynnillä muistutetaan odottajaa oman ja sikiön voinnin seurannasta.

Käynnin kesto on 45 minuuttia, sisältäen terveydenhoitajan tekemän terveystietojen kirjaamisen. Mikäli tehdään isyyden/ äitiyden tunnustaminen, käyntiin varataan pidempi aika. 

 

Käynti lääkärin vastaanotolla raskausviikolla 35

Käynnillä keskustellaan vanhempien kanssa muun muassa synnytyksen lähestymisen merkeistä, perheen tunteista ja ajatuksista synnytykseen liittyen sekä perheen esille nostamista asioista, jonka lisäksi tarkistetaan äidin ja vauvan vointi.

Keskustelun teemoina ovat myös loppuraskauden ja synnytyksen jälkeinen seksuaalisuus sekä perhesuunnittelu synnytyksen jälkeen.

Omahoitopisteellä odottava äiti mittaa itse verenpaineen ja painon sekä tutkii virtsanäytteen ennen vastaanotolle tuloa. Käynnillä kuunnellaan myös sikiön sydänäänet ja mitataan sf-mitta. Lääkäri tekee tarvittaessa sisätutkimuksen ja selvittää sikiön asennon sekä arvioi mahdollisia loppuraskauteen tai synnytykseen liittyviä riskitekijöitä.

Käynnin kesto on 20 minuuttia, sisältäen lääkärin tekemän terveystietojen kirjaamisen.

 

Käynti terveydenhoitajan vastaanotolla raskausviikolla 37

Käynnillä keskustellaan vanhempien kanssa muun muassa synnytykseen ja imetykseen valmistautumisesta, sairaalaan lähdöstä ja perheen esille nostamista asioista, jonka lisäksi tarkistetaan äidin ja vauvan vointi.

Omahoitopisteellä odottava äiti mittaa itse verenpaineen ja painon sekä tutkii virtsanäytteen ennen vastaanotolle tuloa. Käynnillä kuunnellaan myös sikiön sydänäänet ja mitataan sf-mitta sekä varmistetaan sikiön asento.

Käynnin kesto on 45 minuuttia, sisältäen terveydenhoitajan tekemän terveystietojen kirjaamisen.

 

Käynti terveydenhoitajan vastaanotolla raskausviikolla 39 ja 41

Käynnillä keskustellaan vanhempien kanssa muun muassa synnytykseen ja imetykseen valmistautumisesta, sairaalaan lähdöstä ja perheen esille nostamista asioista, jonka lisäksi tarkistetaan äidin ja vauvan vointi.

Omahoitopisteellä odottava äiti mittaa itse verenpaineen ja painon sekä tutkii virtsanäytteen ennen vastaanotolle tuloa. Käynnillä kuunnellaan myös sikiön sydänäänet ja mitataan sf-mitta sekä varmistetaan sikiön asento.

Odottavaa äitiä muistutetaan oman voinnin seurannasta ja hälyttävien oireiden tarkkailuista sekä sikiön liikkeiden tuntemisesta.

Odottava äiti ohjataan varaamaan tarvittaessa aika yliaikaiskäynnille sairaalaan raskausviikolla 41+3 soittamalla sairaalan äitiyspoliklinikalle.

Käyntien kestot ovat 30 minuuttia, sisältäen terveydenhoitajan tekemän terveystietojen kirjaamisen.

Avoneuvolat


Avoneuvolan palvelut on tarkoitettu äitiys- ja lastenneuvola asiakkaille. Avoneuvolaan voitte tulla lyhyelle käynnille ilman ajanvarausta. Avoneuvolassa voidaan hoitaa muun muassa vauvan ja lapsen paino- ja pituusseurantaa sekä rokotusasioita. Poikkeuksena influenssarokotukset, joita varten varataan aika erillisille rokotusvastaanotoille tai rokotteen voi saada lapsen ikäkausitarkastuksen yhteydessä.

Odottava äiti voi tulla esimerkiksi verenpaine- tai hemoglobiinikontrolliin. Avoneuvolassa voi myös käydä kuuntelemassa sikiön sydänääniä, mutta jos olet huolissasi vauvan voinnista, otathan ensisijaisesti yhteyttä neuvolan puhelinpalveluun tai synnytyssairaalaan.

Avoneuvolassa ei ole sairausvastaanottoa. Sairaustapauksissa tulee olla yhteydessä omaan terveysasemaan.

Voit asioida missä tahansa avoneuvolassa, sen ei tarvitse olla oman neuvolan yhteydessä.

Käynti on lyhyt, noin 10 minuuttia. Avoneuvolassa asioidaan vuoronumerolla. Varauduthan odottamaan vuoroasi.

Tarkistathan aina poikkeusaikataulut ennen avoneuvolaan tuloa avoneuvoloiden sivulta. Erityisesti kesäaikana avoneuvoloiden aikatauluissa saattaa olla poikkeavuuksia normaaleihin aukioloaikoihin. Heinäkuussa avoneuvolat palvelevat vain ajanvarauksella.

Neuvolan muut palvelut ja yhteistyökumppanit

Neuvolassa on mahdollisuus saada tukea imetysohjaajilta, seksuaalineuvojilta ja raskausdiabeteshoitajilta.

Neuvoloihin jalkautuu useita kaupungin muita toimijoita ja järjestöjä, kuten eroauttamispalveluja ja sosiaaliohjaajia. Lisätietoa saa omalta terveydenhoitajalta, chatin kautta tai neuvolan puhelinpalvelusta.

Yksilöllisen tarpeen mukaan suunnitellut käynnit

Lisäkäynnit neuvolaan tai kotiin, ja muu mahdollinen tarvittava tuki suunnitellaan perheen yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Tarvittaessa laaditaan yhdessä tuen tarpeen suunnitelma ja kutsutaan mukaan muita kunnan tai erikoissairaanhoidon toimijoita.

Lisäkäyntien aiheita ovat usein esimerkiksi synnytyspelko, haasteet vanhemmaksi kasvussa tai parisuhteessa ja esimerkiksi imetyksen tukeminen vauva-aikana. 

Sokerirasitus ja raskausdiabetes

Raskausdiabetesta eli sokeriaineenvaihdunnan häiriötä seulotaan raskauden aikana. Jos odottavalla äidillä on

  • edellisessä raskaudessa ollut raskausdiabetes
  • alkuraskaudessa todetaan sokerivirtsaisuutta
  • odottava äiti sairastaa munasarjojen monirakkulaoireiyhtymää PCOS:ia
  • painoindeksi on yli 35 tai
  • odottavan äidin omilla lähisukulaisilla (vanhemmilla tai sisaruksilla) on diabetesta.

Sokerirasitus suositellaan tehtäväksi raskausviikolla 12–16.
 
Tavallisesti sokerirasitus tehdään raskausviikolla 24–28 kaikille yli 25-vuotiaille ensisynnyttäjille.

Normaalipainoisille, alle 40-vuotiaille uudelleensynnyttäjille tai alle 25-vuotiaille ensisynnyttäjille sokerirasitusta ei tehdä.

Sokerirasitustutkimus tehdään laboratoriossa, ja näytteitä otetaan yhteensä kolme. Aikaa tulee varata kaksi tuntia.  Tulokset ovat valmiit seuraavana arkipäivänä, ja niistä tulee soittaa neuvolan puhelinpalveluun. Jos yksikään kolmesta tuloksesta on poikkeava, diagnoosiksi tulee  raskausdiabetes.

Mikäli sokerirasituksessa on poikkeavia arvoja, neuvolan ajanvaraus varaa odottavalle äidille ajan raskausdiabeteshoitajalle. Raskausdiabeteshoitaja kertoo tarkemmin raskausdiabeteksesta, verensokerien kotiseurannasta, sopivasta ruokavaliosta ja mahdollisista muista hoidoista.

Ennen diabeteshoitajan vastaanottoa tulee pitää ruokapäiväkirjaa (pdf, 419 Kt) kolmen päivän ajan. Katso ruokapäiväkirjan täyttöohje (pdf, 606 Kt).

Raskausdiabeetikon ohje raskaudenjälkeiseen jatkoseurantaan 


Käy sokerirasituskokeessa noin vuoden kuluttua synnytyksestä. Saat lähetteen sokerirasituskokeeseen jälkitarkastuksen yhteydessä. Sokerirasituskoe tehdään HUS laboratoriossa 6–12 kk synnytyksestä. Varaa aika koetta varten: huslab.fi tai puh. 09 4718 6800 arkisin klo 7.30–15.30. 

Lisätietoa tutkimukseen valmistautumisesta löydät www.huslab.fi: Tietoa tutkimuksiin tulevalle 

Tulokset sokerirasituksesta sekä jatkohoito-ohjeet saat omalta terveysasemaltasi kysymällä niistä Terveystiedot (Terveyskansio) verkkopalvelussa, johon kirjaudut omilla pankkitunnuksillasi. Voit myös kysyä tuloksia puhelimitse omalta terveysasemalta. 

Jatkossa sokerirasituskoe tehdään yksilöllisen suunnitelman mukaan vähintään kolmen vuoden välein. 
 
Lisätietoa: 


 

Neuvolakäynnit synnytyksen jälkeen

Käynti terveydenhoitajan vastaanotolla / kotikäynti ensisynnyttäjille synnytyksen jälkeen 1–7 vrk kotiutumisesta

Neuvolan puhelinpalveluun on hyvä olla yhteydessä mahdollisimman pian vauvan syntymän jälkeen jo synnytyssairaalasta, jotta ensimmäinen neuvola-aika saadaan sovittua sopivaan ajankohtaan. Puhelun yhteydessä kysytään synnytyksen kulusta, äidin ja vauvan voinnista sekä vauvan tarkemmat syntymätiedot. Ensisynnyttäjän perheeseen pyritään varaamaan kotikäynti ensimmäiseksi käynniksi, uudelleensynnyttäjät perheineen tulevat neuvolavastaanotolle.

Käynnillä käsitellään vanhempien synnytyskokemusta, vanhempien jaksamista ja äidin fyysistä vointia. Käsiteltäviä teemoja voivat olla mm. vanhemmuus ja varhainen vuorovaikutus, kodin turvallisuus ja tukiverkosto sekä perheen esiin nostamat asiat.

Imetystä tuetaan perheen toivomalla tavalla.

Samalla tutkitaan vastasyntynyt vauva, seurataan vauvan kasvua ja käydään läpi lastenneuvolaseurantaa.

Keskitetty ajanvaraus ja neuvonta  p. 09 8162 2800 arkisin klo 8.30–14.30

Neuvolakäynnin kesto on 75 minuuttia, sisältäen terveydenhoitajan tekemän terveystietojen kirjaamisen. Kotikäynnin kesto on 120 minuuttia, sisältäen matka-ajat, perheen luona oloajan sekä terveystietojen kirjaamisen.

Käynti terveydenhoitajan vastaanotolla 2–4 viikkoa synnytyksen jälkeen

Käynnillä käsitellään perheen esille nostamia asioita. Aiheita voivat olla mm. vanhempien jaksaminen, äidin fyysinen toipuminen, parisuhde ja seksuaalisuus, perhesuunnittelu ja ehkäisy sekä vauvaperheen arki.

Imetystä tuetaan perheen toivomalla tavalla.

Käynnin kesto on 60 minuuttia, sisältäen terveydenhoitajan tekemän terveystietojen kirjaamisen.

Jälkitarkastus lääkärillä 5–12 viikkoa synnytyksestä

Käynnillä käsitellään äidin fyysistä ja psyykkistä vointia sekä kokemuksia raskausajasta ja synnytyksestä sekä perheen esille nostamia asioita.

Lääkäri tekee äidille sisätutkimuksen ja kirjoittaa tarvittaessa reseptin ehkäisyvalmisteeseen. Käynnillä kirjoitetaan myös todistus jälkitarkastuksesta, joka tulee toimittaa Kelaan ennen kuin synnytyksestä on kulunut 12 viikkoa.

Käynnin kesto on 20 minuuttia, sisältäen lääkärin tekemän terveystietojen kirjaamisen.

Neuvolakäynti 3 kuukautta synnytyksestä vauvan käynnin yhteydessä

Käynnillä keskustellaan molempien vanhempien hyvinvoinnista ja jaksamisesta pikkulapsiperheen arjessa. Vanhemmat saavat EPDS -mielialalomakkeen edellisen käynnin yhteydessä, ja lomake on hyvä täyttää pari päivää ennen käynnille tuloa. Käyntiin kannattaa valmistautua myös käymällä perheen voimavaroja läpi voimavarakaavakkeen avulla.