Keskustelu ja läheisistä koostuva tukitiimi auttavat nuoria lievissä masennusoireissa 

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
18.5.2021 klo 15.17

Kuraattoreita, terveydenhoitajia ja koulupsykologeja koulutetaan nyt käyttämään menetelmää, jossa nuori saa aikuisen kanssa keskustelemalla lieviin masennusoireisiin apua omassa koulussaan. 

Kyseessä on tutkitusti vaikuttava hoitomenetelmä, jota on testattu onnistuneesti esimerkiksi Espoossa. Viralliselta nimeltään menetelmä on IPC eli interpersoonallinen ohjaus.  

Seitsemän kuntaa käyttää menetelmää jo – tulossa kaikkiin kuntiin Länsi-Uudellamaalla  

Koulutettuja ohjaajia on jo Espoossa, Kirkkonummella, Hangossa, Raaseporissa, Siuntiossa, Karkkilassa ja Lohjalla.  

”Jo 39 ammattilaista on saanut koulutuksen, ja tavoitteena on lähivuosina kouluttaa Länsi-Uudellamaalla kaikki, jotka voivat ammattinsa puolesta antaa ohjausta nuorille kouluissa”, sanoo projektipäällikkö Petri Luomaa, joka kehittää Länsi-Uudellamaalla lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita.  

Koulussa keskitytään lyhyempiin ja kevyempiin hoitoihin. Vakavammista oireista nuori autetaan erikoissairaanhoidon piiriin.  

”Lyhyelläkin hoidolla voidaan usein avata isoja lukkoja”, toteaa sairaanhoitaja ja IPC-menetelmäohjaaja Mari Hintikka. Hän työskentelee Terapiat etulinjaan -hankkeessa, joka parantaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta ja vaikuttavuutta.  

Hoidossa keskitytään muutoksista ja ihmissuhteista kumpuavaan pahaan oloon vahvistamalla hyviä asioita nuoren elämässä  

Usein masennusoireet johtuvat etenkin keskeisistä elämänmuutoksista ja ihmissuhteiden ongelmista – siksi keskustelut ja harjoitteet IPC-työntekijän kanssa painottuvat niihin.  

”Nuoren kanssa käsitellään mielialaoireita, ihmissuhdepulmia ja niiden haasteita. Nuoren ympärille rakennetaan tukitiimi eli joukko hänelle itselleen tärkeitä ihmisiä – ihmisiä, joilta hän saa tukea, kannustusta sekä lohdutusta ja joiden kanssa voi kokea hauskuutta ja iloa”, Mari Hintikka kertoo.  

Koulu- ja lukiokuraattori Miia Kettula ohjaa menetelmän avulla tällä hetkellä lukioikäisiä Kirkkonummella. Hän sanoo, että hienointa on löytää nuoren kanssa se juuri hänen elämänsä isoin haaste ja lähteä ratkomaan sitä yhdessä. Menetelmässä on tärkeää asettaa nuoren ja ohjaajan yhteinen tavoite, jonka mukaisesti toimitaan.  

”Juttelemme esimerkiksi menneen viikon tapahtumista ja käymme läpi, miten eri keinoin niissä olisi voinut toimia tai mitä niissä voi sanoa. En anna suoria vastauksia, vaan pohdimme yhdessä”, Kettula selittää. ”Tärkeintä on vahvistaa olemassa olevaa hyvää – kaikkea sitä positiivista, jota nuoren elämässä jo on.”  

Aina kannattaa ottaa yhteyttä: ”Pienikin huoli riittää”  

Nuoret ovat kertoneet Miia Kettulalle kokeneensa tapaamiset hyödyllisiksi. Kettula itse on kaivannut jo aiemmin jotain ”kättä pidempää” lasten ja nuorten masennusoireiden hoitoon.  

Myös Mari Hintikan mukaan menetelmälle on selkeä tarve kouluissa ja esimerkiksi lastensuojelussa. ”Se on jollain tapaa arkijärkinen ja käytännönläheinen”, Hintikka sanoo.  

Hän myös arvioi, että nuorten itsensä näkövinkkelistä ajateltuna hoitoon on helppo sitoutua. Nuoret tietävät ohjauksen kestävän kuusi kertaa, jotka ovat yleensä noin viikon välein, ja välillä tehdään tehtäviä. Nuoret tulevat ohjaukseen yleensä kouluterveydenhuollon kautta.  

Miia Kettula uskoo, että menetelmän etu on nimenomaan se, että nuoren on helppo tulla tapaamisiin koulussa. Nuoret ovat myös todenneet Kettulalle, että apua on saanut juuri oikeaan aikaan, ennen kuin tilanne on mennyt pahaksi. Hän kannustaa myös huoltajia ottamaan yhteyttä oppilashuoltoon rohkeasti.  

”Pienikin huoli riittää. Mitä aikaisemmin ottaa yhteyttä työntekijöihin, sitä paremmin saamme asioita ratkottua. Olen ollut huolissani siitä, että apua haetaan vasta, kun asiat ovat menneet jo niin mutkalle, että nuoren oireet ovat muuttuneet vakaviksi”, Kettula kannustaa.  

Myös ahdistukseen kokeillaan uutta hoitomenetelmää  

IPC-ohjauksen lisäksi Länsi-Uudellamaalla tullaan kokeilemaan toista hoitotapaa, CoolKids-menetelmää. Se keskittyy erityisesti lasten ja nuorten ahdistusoireisiin, ja myös sitä voidaan antaa lähellä nuoria, kouluympäristössä.  

Projektipäällikkö Petri Luomaa, jolla on pitkä kokemus erilaisten mielenterveyshoitojen ja -palveluiden kehittämisestä, sanoo että nuoret kokevat yhä varhaisemmassa iässä ahdistuneisuutta. Hän korostaa puhuvansa nimenomaan ahdistuksen tunteista, ei diagnooseista, sillä nämä menevät usein keskustelussa sekaisin.  

”Koronan lisäksi on muita ahdistusta lisääviä tekijöitä: nuorilla itsellään on valtavia odotuksia sekä muita että itseään kohtaan. Pitää olla menestyvä, keskiarvo 10, harrastaa viittä eri lajia... Odotukset itseä kohtaan eivät ole realistisia. Ylivaativa persoonallisuus saattaa alkaa rakentua yhä aikaisemmin”, Luomaa avaa ilmiötä ahdistuksen taustalla.  

THL esimerkiksi kertoo, että eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Mari Hintikka kertoo, että nuoruusiän haasteet voivat vaikuttaa myös aikuisuuteen.  

”Monella aikuisella masennusoireet ovat alkaneet nuoruusiässä. On senkin takia tärkeää, että pistetään paukkuja nimenomaan nuoriin.”  

Lue myös: Nuoret pääsevät nyt itse vaikuttamaan mielenterveyspalveluihinsa
Lue lisää Länsi-Uudenmaan sote -hankkeesta