Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä onnistutaan yhteistyössä

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
20.5.2019 klo 13.12

Espoossa halutaan varmistaa, että kaikki lasten ja perheiden palvelut edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia niin hyvin kuin mahdollista. Se tarkoittaa, että neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa vahvistetaan lasten ja perheiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Joskus ennaltaehkäisevät palvelut eivät riitä, vaan tarvitaan lapsi- tai perhekohtaista tukea. Silloin apu ja tuki järjestetään lähellä lapsen omaa kasvuympäristöä.

Lasten ja nuorten hyvinvointityössä toimivat rakenteet

Espoon lasten ja nuorten hyvinvointityön ammattilaiset kokoontuivat 17.5.2019 työpajaan, jossa etsittiin ratkaisuja toimialarajat ylittävään ja eri toimintoja yhdistävään asiakaslähtöiseen yhteistyöhön. Se, että yksittäisessä palvelussa tarjotaan laadukasta tukea lapselle ja perheelle, ei riitä monimutkaisissa tilanteissa. Silloin tarvitaan eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Lasta tai perhettä ei lähetetä eteenpäin seuraavaan palveluun, vaan ammattilaisten tehtävä on liittyä yhteen ja muodostaa perheen näkökulmasta eheä ja ennakoitava kokonaisuus.

Espoossa on yli viiden vuoden ajan ollut rakenne lasten ja nuorten hyvinvointityölle. Työtä ohjaavat Espoo-tarina ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Lasten ja nuorten hyvinvointityön ohjausryhmä on määritellyt työn painopisteiksi vuosille 2018-2019 mielen hyvinvoinnin edistämisen ja päihteiden käytön ennaltaehkäisyn. Lasten ja nuorten hyvinvointityön alueryhmät sekä nuorten hyvinvointiryhmä vastaavat, että alueellisessa yhteistyössä edetään yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Haasteena hyvinvoinnin polarisoituminen

Yhä useammat espoolaislapset ja -nuoret voivat hyvin. Hyvinvointi kuitenkin monin tavoin polarisoituu. Vaikka raittiiden nuorten määrä kasvaa, on joillakin nuorilla huolestuttavaa päihteidenkäyttöä. Huolenaiheita liittyy myös vieraskielisten lasten ja nuorten hyvinvointiin. Joka viides ulkomaista syntyperää oleva, ulkomailla syntynyt nuori tuntee itsensä yksinäiseksi. 4-vuotiaiden lasten vanhemmista melkein viidennes kokee saaneensa riittämättömästi tukea omaan vanhemmuuteensa.

Vanhemmuuden tukeminen ja vanhempien aktiivisuuden edistäminen ovat keskeistä kaikissa palvelussa. Palvelujen kehittämisessä lapset, nuoret ja perheet otetaan mukaan.

- Onnistumme vaikuttavissa ja laadukkaissa palveluissa silloin, kun kehitämme niitä yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa, muistutti perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström.

4-vuotiaiden lasten vanhemmista neljännes arvioi perheensä taloudellisen tilanteen kohtalaiseksi tai sitä huonommaksi. Eriarvoisuuden vähentäminen on yhteinen tavoite, johon pyritään esimerkiksi mahdollistamalla harrastaminen kaikkien perheiden lapsille.

Lisätietoja:

Espoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2017-2021

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimus ja Kouluterveyskysely