Kotouttamistyön haasteita

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
23.4.2019 Johtava sosiaalityöntekijä Jenni Lemercier

 
Milloin maahanmuuttaja on hyvin kotoutunut? Vastaukseen vaikuttaa varmasti se, kenen näkökulmasta asiaa katsoo. Määritteleekö onnistuneen kotoutumisen jokin yhteiskunnallinen mittari vai yksilön oma kokemus?

Kotouttamisesta puhuttaessa korostuu usein kielen oppiminen ja työn saanti. Kiistämättä kielen oppiminen on avainasemassa, mutta onko mahdollista, että työssä käyvä ja sujuvasti suomea puhuva henkilö ei ole kotoutunut. Yhteiskunnan näkökulmasta hän sitä varmasti on. Hän on hyödyntänyt kotouttamistoimenpiteiden mahdollisuudet, sekä varmasti myös oman sinnikkyytensä ja aktiivisuutensa avulla saanut työpaikan. Hän ei ole enää numero työvoimatoimiston tilastoissa, eikä tuensaajana Kelassa. Hän osaa asioida suomeksi, eikä tarvitse enää tulkkia terveysasemalla lääkärin vastaanotolle. Tässä kohden yhteiskunta tuntuu tehneensä velvollisuutensa ja voimme todeta – kotoutunut on!

Mutta onko hänellä yhtään suomalaista ystävää tai edes tuttavaa? Onko hän vieraillut suomalaisessa kodissa, onko hänet vastaanotettu lämpimästi ja terveen uteliaasti? Onko hänellä tunne, että hän on osa tätä yhteiskuntaa ja arvostettu omana itsenään? Voiko hän elää ilman pelkoa, että hetkellä minä hyvänsä häntä kohdellaan väärin tai huudellaan perään?

Hän voi tuntea voittaneensa monta estettä ja on ylpeä siitä, mutta jotain puuttuu. Hänestä tuntuu, että hänen pitää oikeuttaa olemassaoloaan joka hetki. Hän pelkää, että vielä hänen lastensa täytyy jatkaa taistelua. Jos näin on, annammeko me mahdollisuuden kotoutua. Kotouttamisesta keskusteltaessa on hyvä muistaa myös emotionaalinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Niitä on hankalampi mittaroida, ja usein yksilön oma kokemus saattaa kertoa siitä eniten. Ja tämä on se osa kotouttamista, jossa meitä jokaista kanssaihmistä tarvitaan. Hyväksyvä katse, ele, hymy – ihminen ihmiselle.

Niin, ja milloin hän lakkaa olemasta ”maahanmuuttaja”? Itse muutto kun saattoi olla jo viisitoista vuotta sitten.

Jenni Lemercier
johtava sosiaalityöntekijä
Espoon Maahanmuuttajapalvelut

mies rakentaa legoja lapsen kanssa