Selaa visuaalista tilinpäätöstä - näe, miten infraa rakennettiin!

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
16.2.2017 klo 13.08

Kaupunkitekniikan keskuksen rakentamistoiminnan tilinpäätöksestä tehty visualisointi paljastaa kaupungin merkittävimmät infrarakentamiskohteet vuonna 2016 - suuri osa niistä liittyi Länsimetron rakentamiseen.

Kaupunkitekniikan keskuksen tilinpäätös vuodelta 2016 on valmistunut. Tilinpäätös julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa perinteisen version lisäksi visualisointina, jonka avulla lukija voi helpommin hahmottaa vuoden 2016 rakennuskohteet ja niiden kustannukset.

”Ideana oli, että lukija voisi itse helpommin selata, mihin meille budjetoidut rahat käytettiin. Visualisoinnit ovat vuorovaikutteisia; yhden elementin klikkaaminen suodattaa muihin elementteihin vastaavat tiedot. Suodatus poistetaan klikkaamalla samaa elementtiä uudestaan”, kuvailee ohjelmainsinööri Jussi Räty kaupunkitekniikan keskuksesta.

Visualisoinnin ensimmäisestä osasta selviää, mistä eri lähteistä kaupunkitekniikan keskus sai rahoitusta vuonna 2016. Suuri osa rahoituksesta on kaupungin omaa budjettirahoitusta, mutta visualisointia selaamalla huomaa, että rahoitusta saatiin myös mm. maankäyttösopimusten kautta ja HSY:n kaltaisilta johtojen omistajilta.

Toisesta osiosta käy ilmi, mihin hankkeisiin käytettiin eniten rahaa - lukija voi tarkastella joko koko rahoitusta yhdessä tai rahoitussektoreittain. Kun tarkastellaan kaikkien lähteiden rahoitusta, selviää, että vuonna 2016 Merituulentie ja sen yhteyteen rakennettava bussiterminaali Tapiolassa olivat taloudellisesti kaupungin suurin infrahanke. Toiseksi nousee suuri tiehanke, Kehä I Keilaniemessä, ja kolmanneksi Niittykummun metrokeskuksen katujärjestelyt. Myös Suomenlahdentie Matinkylässä nousee taloudellisesti merkittäväksi.

”Kymmenestä suurimmasta hankkeesta seitsemän liittyy Länsimetron ympäristön rakentamiseen”, huomauttaa Räty.

Metroon liittymättömiä merkittäviä kohteita sen sijaan olivat muun muassa Vermontien rakentaminen, Marsbyntie ja Hannuksenpelto

Visualisoinnin viimeisessä osiossa lukija pääsee katsomaan, kuinka rahoitus jakaantui alueellisesti: missä päin Espoota rakennettiin, ja mitä. Mitä tummemmalla värillä alue on merkitty karttaan, sitä merkittävämpi se oli rakentamisen kannalta - esimerkiksi Tapiolan alue näkyy kartalla tummanvihreänä.

 Klikkaamalla aluetta pääsee katsomaan, mitä juuri omalla asuinalueella rakennettiin. Näkyviin avautuvat myös kohdetyypit - kuinka paljon alueelle suurin piirtein rakennettiin katuja, puistoja tai joukkoliikennettä. Suunnitteluun käytetty raha näkyy visualisoinnissa keltaisella ja rakentamiseen käytetty punaisella.

Tarkka katsoja huomaa, että keskelle karttaa jää valkoinen täplä - kyse ei ole tilastovirheestä vaan Kauniaisista, jonka rakentamista Espoon visualisointi ei kata.

Tarkastele visualisointia

Lue koko tilinpäätös