Safe Espoo -podcast: Koronan vaikutukset – kenen vastuulla?

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
30.10.2020 klo 11.15

Tekstivastine eli litterointi äänitiedostona julkaistusta podcastista.

Lehtipuu: Millainen on turvallinen Espoo koronan aikaan ja kenen vastuulla turvallisuudesta vastaaminen oikeastaan on? Entä millaisia lommoja korona on nyt jättämässä niin Espoon talouteen, kaupunkilaisten terveyteen ja sosiaaliseen elämään, ja miten niitä voisi hoitaa? Esimerkiksi liikkumisrajoituksia meidän sukupolvemme ei ole ennen kohdannut. Ja lisäksi kun tämä poikkeustila onkin vaihtumassa uudeksi normaaliksi, jolle ei loppua näy, niin on monella meistä myös mielen hyvinvointi tiukilla. Näistä todella päivänpolttavista kysymyksistä keskustelemme tässä Safe Espoo-podcastissa ja varsin osaavan joukon kanssa eli paikalla on ehkäpä Espoon turvallisimmat vaikuttajat, eli kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, tervetuloa.

Mäkelä: Kiitoksia.

Lehtipuu: Ja turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen.

Häkkinen: Kiitos, kiitos.

Lehtipuu: Ja tämä podikin on järjestetty turvallisesti eli olemme koolla tässä yhdessä kaupungin suurista kokoustiloista ja istumme herrojen kanssa useiden metrien päässä toisistamme. Eli huolehditaan näistä rajoista viranomaisohjeiden mukaisesti. Minä olen Unna Lehtipuu, ja juonnan tämän keskustelun. Jukka, sä oot puhunut siitä, että tää koronaepidemiahan ei ole vain terveyskriisi, vaan se on myös taloudellinen ja sosiaalinen kriisi. Kuinka pitkälle nää vaikutukset sitten voi heijastua?

Mäkelä: Mä olen tarkoittanut sillä, että tää ei ole pelkästään terveydellinen kriisi, vaan se on myöskin taloudellinen, sosiaalinen ja ehkä kulttuurillinenkin kriisi, ja oikeastaan sen takia, että meidän Espoo-tarinassa eli meidän kaupunkistrategiassa, niin me määritellään niin, että Espoota pitäis kaikissa asioissa kehittää taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Ja ikään kuin tukeutua meidän arvoihin kaikissa niissä tilanteissa, mitä meille tulee eteen. Ja niin me ajatellaan myöskin tätä koronaa. Mutta ennen kuin mä mietin pitkälle tulevaisuuteen tätä asiaa, niin mä haluan elää hetkessä ja kyllä kiittää meidän henkilöstöä ja hienoa ja korvaamatonta panosta siinä, kuinka korona on torjuttu, ja korona on torjuttu nimenomaan terveydellisesti. Mä olen tosi ylpee siitä, kuinka meidän henkilöstö on sopeutunut nopeasti uuteen tilanteeseen ja pystynyt vastaamaan näihin uusiin haasteisiin ja onnistunut tässä koronan torjunnassa. Me onnistuttiin siinä valtavan hienosti keväällä, että meidän sosiaali- ja terveystoimen väki oli todella hyvin hereillä. Meidän sivistystoimi siirtyi etäympäristöön ketterästi ja nopeasti, ja koko meidän muu väki on tukenut sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ja sivistystoimea. Ja me aiotaan jatkaa sitä myöskin syksyllä.

Lehtipuu: Mutta se, mitä on ollut aika vaikea pysäyttää, on ne vaikutukset sinne talouteen tai sosiaaliseen puoleen. Me nähdään, että Suomen valtiolle tulee tästä lommo bkt:hen eli selkeä lasku, mutta totta kai myös Espoolle. Eli minkälainen maisema meillä on edessä, ja minkälaisia leikkauksia on koronan takia tulossa?

Mäkelä: Kyllä me lähdetään siitä, että me torjutaan tätä koronaa ja pystytään järjestämään meidän palvelut tänä vuonna ja myöskin ens vuonna myös näissä poikkeusoloissa. Mitään dramaattisia muutoksia ei tule. Mutta totta on se, että tällä on isot taloudelliset vaikutukset. Ja nyt jos ajatellaan meidän toimintakykyä tässä koronan torjunnassa, niin siinä meidän riskianalyysi on ollut vihreellä oikeastaan koko tän ajan, mutta talouden kannalta se riskianalyysi on kirkkaanpunainen.

Lehtipuu: Missä se näkyy konkreettisesti sitten budjetissa?

Mäkelä: No, meillä se näkyy siinä, että tää korona on erityisesti tulokriisi eli se vaikuttaa siihen, että verotulot putoavat. Ja Espoo, joka suurimmalta osin koko Suomessa rahoittaa omat palvelut verotuloilla, niin tää on meille tosi kynnyskysymys. Tänä vuonna on onnistuttu hyvin paikkaamaan tätä lommoa yhteistuella valtion kanssa. Mutta pidemmän päälle, niin meidän pitäis tietenkin onnistua saamaan tää kestävälle tasolle. Ja kyllä me joudutaan tekemään paljon töitä, että me saadaan meidän työllisyystilanne parantumaan ja sitä kautta myöskin sitä verotulopohjaa vahvistumaan.

(5:03)

Lehtipuu: Jos verrataan koronaa aiempiin talouskriiseihin niin 90-luvulla kuin myöhemmin, niin tässähän on poikkeuksellista se, että mekanismia ei oikein tiedetä eikä tiedetä, mitä nurkan takana on, että tuleeko vielä kolmas ja ehkä neljäskin aalto. Miten siihen Espoo varautuu?

Mäkelä: No, kyllä niinku totesin, niin heti alusta asti, niin meidän henkilöstö on ollut tosi joustava ja ketterä sopeutumaan näihin uusiin tilanteisiin. Ja kyllä me ollaan arvioitu, että koko nähtävissä oleva lähitulevaisuus ja lähivuodet me ollaan tavalla tai toisella koronan kanssa naimisissa, ja meidän pitää oppia tässä matkan varrella koko ajan. Ja meidän pitää säilyttää se asenne, että me reagoidaan ja toimitaan joustavasti ja ketterästi. Ja torjutaan sitä koronaa, mutta pidetään myöskin yhteiskuntaa avoimena ja auki.

Lehtipuu: Voiko jotain konkreettista vielä valottaa, että onko siellä budjetissa jotain sellasta, josta me tullaan ihan selvästi nyt näkemään tää koronan vaikutus, että pussia tiukemmalle?

Mäkelä: No, näissä meidän lähipalveluissa ei sitä vaikutusta nähdä. Mut sitten pidemmällä aikajänteellä, niin Espoo on käynnistänyt Taloudellisesti kestävä Espoo-ajattelun, missä me sitten pitkäjänteisillä toimenpiteillä saadaan meidän menot ja tulot tasapainoon, ja sen lisäks me ollaan sitten tehostettu meidän investointiohjelmaa, noin kymmenellä prosentilla me ollaan pudotettu meidän investointikattoa. Ja näin me nimenomaan ajatellaan, että voidaan sitten pitkällä jänteellä taloudellisesti kestävä Espoo varmistaa. Koronasta saattaa olla jotain hyötyäkin, että esimerkiks meidän tilankäytössä, niin etätyön mahdollisuudet ja digitalisaation eteneminen, niin uskotaan, että me niillä pystytään kustannusvaikuttavasti palvelut järjestämään.

Lehtipuu: Keväällä kuntien ja valtion viranomaiset saivat kiitosta selkeästä viestinnästä eli oli aika selkeästi silloin kerrottu, että mikä on kiellettyjen listalla ja mikä on suositeltavaa ja sallittua. Mut nyt aika paljon tulee kansalaispalautetta siitä, että viestintä on hyvin höttöistä ja hähmäistä ja ohjeistukset häilyviä ja epäselviä. Mikä tässä on nyt muuttunut, Petri Häkkinen?

Häkkinen: Kiitos, erittäin hyvä kysymys. Ja ehkä pitää lähteä asiaa valottamaan vähän sieltä kautta, että keväällähän meillä oli vähän erilainen tilanne ja me varauduttiin hieman erilaisiin asioihin. Eli silloin pyrittiin huolehtimaan siitä, että meidän terveydenhuollon kantakyky kestää tätä koronan tuomaa kuormaa, ja meidän strategia tavallaan tähtäsi siihen, että me selviydytään siitä kriisistä. Ja nyt sitten kesän jälkeen ja kevään aikanakin niin tätä strategiaa muutettiin ja poikkeusoloista luovuttiin ja valmiuslakia ei ole enää käytössä. Strategia muuttui siinä mielessä, et niinku me pyritään kaikilla näillä meidän toimilla pitämään yhteiskunta auki ja pyörät pyörimässä. Ja se sitten tarkoittaa sitä, ettei voidakaan antaa enää sellasia selkeitä, yksittäisiä valtakunnan tason ohjeita, mitkä koskee kaikkia ja kaikille on niin sanotusti samankokoinen paita.

Lehtipuu: Jos ohjeet on nyt sitten alueellisia, niin mistä kansalainen löytää tai espoolainen löytää juuri itseään koskevat säännökset ja tiedot, ja kenen antamaan tietoon tässä tilanteessa kannattaa ja voi luottaa?

Häkkinen: No, mä palaisin vielä pikkasen tohon, kun sä puhuit siitä, että tää on tämmöstä höttöä. Niin meillä tosiaan on valtakunnallisen tason ohjeistuksia, mitä antaa hallitus. Ja sen lisäksi meillä on sitten näitä alueellisia määräyksiä, mitä tulee aluehallintovirastosta. Ja lisäks vielä paikallisia suosituksia, millä pyritään paikallisesti hallitsemaan sitä tautitilannetta. Ja se höttöisyys johtuu siitä, että näitä ohjeita tulee monesta tuutista, ja sen takia meillä on muun muassa tässä pääkaupunkiseudulla tämmönen koronakoordinaatioryhmä, että me saatais tälle isolle metropolialueelle samankaltaiset ohjeet ja se olisi selkeämpää. Mutta sitten mitä tulee niihin ohjeisiin, niin ihan kuntalaisena, niin kaikista nopeiten, helpoiten ne ohjeet löytyy kaupungin omilta verkkosivuilta www.espoo.fi/koronavirus tai sitten, jos haluaa laajemmin tarkastella tätä Uudenmaan aluetta, niin HUSin koronasivuilta.

(10:08)

Sinne on koottu sitten nää alueelliset, kaupunkien ja kuntien erilliset ohjeet, ja sieltäkin ne löytyvät sitten kaupunkikohtaisesti, alueellisesti.

Lehtipuu: Eli jos vaikka on suunnittelemassa juhlia tai tapahtumaa tai katsoo lasten koulutilannetta, niin sieltä Espoon sivuilta löytyy suositus.

Häkkinen: No, näin paikallisesti kannattaa ne varmistaa ja sitten myös se, että sieltä löytyy nämä määräykset, mitkä on annettu muun muassa näihin kokoontumisiin liittyen.

Mäkelä: Niin tää on musta erinomaisen tärkee asia koko tän koronan torjumisen kannalta. Ja tässäkin asiassa tossa mainitsin tän Espoo-tarinan, meidän strategian, joka on kirjoitettu narratiivimuotoon. Siinäkin linjataan, että meidän johtamisen pitäis olla yksinkertaista, selkeetä ja suuntaa antavaa. Se sama pätee kyllä tähän koronaan, että kaikkien ohjeistuksien pitäisi olla yksinkertaisia, selkeitä ja suuntaa antavia. Ja keväällä siinä hyvin onnistuttiin. Hallituksen ohjeet oli yksinkertaisia, selkeitä ja niiden mukaan mekin onnistuttiin niitä toimeenpanemaan. Hyvä ohje on se, että aina löytyy espoo.fi-sivuilta päivitetyt ohjeet ja linkitykset eteenpäin. Ja meillä on aito ponnistus yrittää tehdä sitä yhdessä, sekä tällä metropolialueella että sitten laajemminkin Suomen suurten kaupunkien kanssa. Me on perustettu tämmönen koordinaatioryhmä, missä on edustettuna Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginjohto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johto, Avin johto ja THL:n johto, jotta me sitten yhdessä valmisteltais ja koordinoitais näitä ohjeita, että ne ois samanlaisia.

Lehtipuu: Milloin on sitten odotettavissa tuloksia, että milloin tällaiset yhtenäiset ohjeet olisivat pöydällä?

Mäkelä: Tänään. (naurua). Eli me ollaan jo tehty yhtenäisiä ohjeita. Ja nyt me ollaan meidän liikunta- ja kulttuuritoiminnot ja vapaa-ajan toiminnot, ovat yhdessä valmistelleet ohjeistukset, että kun valtioneuvosto on omat suositukset antaneet, niin me allaan sitten ne huomioiden työstetty yhteiset ohjeet pääkaupunkiseudulle. Ne koskee julkisia tiloja, uimahalleja, liikuntahalleja, nuorisotiloja, kulttuurikeskuksia, museoita, kirjastoja, harrastus- ja ryhmätoimintaa ja sisältää myöskin sitten esimerkiksi maskisuositukset.

Lehtipuu: No, tähän liittyykin sitten tärkeä kuntalaiselta tullut kysymys, eli täällä on kysymys siitä, että miten saisimme sitten Espoon tärkeät palvelut, kuten esimerkiksi juuri kirjastot, näyttelyt ja museot pysymään auki ja turvallisina koronasta huolimatta? Eli mikä se ohjeistus sieltä on?

Mäkelä: No, tässä ollaan ihan ydinkohdassa. Niinku sanoin tossa aikaisemmin ja kiitin meidän henkilöstöä, niin sama koskee varmaan Helsinkiä ja Vantaata, että meillä on ollut eniten noita tartuntoja ja altistuksia, on opittu tämän kanssa toimimaan. Ja on ajateltu niin, että yritetään välttää kategorisia kieltoja, ja ei niinkään ajatella, että joku toiminto sinänsä olis paha, vaan kaikessa tekemisessä mietitään, mitkä on niitä riskikohteita, missä niitä tartuntoja sattuu. Esimerkiks harrastusten osalta on todettu, että paikalle tuleminen ja lähteminen on erityisen riskialtis tilanne siellä pukukopissa. No nyt me mallinnetaan ja tiedostetaan ne riskikohteet, ja annetaan sinne sellaset ohjeet, että esimerkiks porrastetaan tuloja ja lähtöjä, peseydytäänkin kotona, tullaan suoraan varusteissa sinne urheilupaikalle. Kirjastot on tästä hyvä esimerkki. Kun annetaan kirjastoja kohden hyvät terveysturvallisuusohjeet, niin sitä kautta pystytään sitten kirjastot pitämään auki. 

Lehtipuu: Petrillä olis tähän näkökulma.

Häkkinen: Joo. Jukka tossa hyvin kattavasti kuvaskin näitä ohjeita ja erilaisia keinoja, millä voidaan pitää toimintoja auki. Mutta sitten mä muistuttaisin tähän vielä mukaan tän yksilön oman toiminnan ja vastuun. Toki, kun me niitä ohjeita mietitään täällä ja annetaan niitä suosituksia ja ohjeistuksia tonne meidän eri palveluihin, niin olis toivottavaa sitten niinku myöskin yksilötasolla, et noudatettais niitä. Se on kaikkien meidän eduksi.

Lehtipuu: Eli arkijärki mukaan, kun lähtee kodin ovesta ulos ja myös siellä kodin sisällä.

(15.10)

Häkkinen: Juuri näin.

Lehtipuu: Tähän vielä toinen tärkeä kysymys kuntalaiselta. Eli nyt kaupunki on laittanut ryhmäliikuntaa tauolle, ja etenkin ainakin vesiliikunnan osalta tämä on nyt aiheuttanut aika paljon ihmetystä. Ja suora kysymys täältä, miksi vesiliikuntaryhmät on lopetettu, vaikka turvavälit ryhmätunneilla on muuten helpompi pitää kuin muuten uidessa? Ja vesiliikkujat ovat sitten usein henkilöitä, jotka eivät välttämättä muuhun ryhmäliikuntaan, jumppiin, jalkapalloon, pysty osallistumaan.

Häkkinen: Joo, hyvä kysymys tämäkin. Ja toki niinku toiminnan jatkamista on moni toivonut. Ja toisaalta moni on sitten myös sitä mieltä, ettei esimerkiks uimahallien pitäis olla auki ollenkaan. Ja me kyllä valmiusryhmässä kaupungilla laajasti eri tietoja ja lukuisia näkökulmia huomioiden tehdään sitten niitten pohjalta mahdollisimman hyviä, monesti aika vaikeitakin päätöksiä. Mutta että tilanne elää tässäkin tapauksessa jatkuvasti, joten voi olla, että muutoksia tulee myöskin toiseen suuntaan. Toisinaan joudutaan pistään joku toiminto tauolle ja sitten otetaan taas uudestaan, avataan taas uudestaan. Nää ei oo helppoja päätöksiä, mutta näillä nähdään olevan kuitenkin vaikutuksia, ja siksi näitä tehdään.

Lehtipuu: Viittasit jo aiemmin tuohon, että kunnalla ja kaupungil.la on omat vastuunsa. Mutta yhtä lailla meillä kaikilla espoolaisilla on oma vastuu. No, kuinka iso vaikutus, seuraus siitä voi olla, että jättää menemättä sitten koronatestiin, jos ois vaikka kurkun karheutta tai ajattelee, että se on vaan flunssaa?

Mäkelä: Kyllä se on, niinku Petri tossa jo totes aikasemmin, niin ihan ykkösasia. Tää on jokaisen meidän vastuulla. Tää sopii hyvin espoolaiseen ajatteluun muutenkin, että ajatellaan kaikista meidän asioista, että silloin, kun me saadaan espoolaiset mukaan, niin silloin me onnistutaan. Ja tässä asiassa se on varmasti niin, et jokaisella on se vastuu, että ne hyvät perusohjeet, jotka keväällä aika yksinkertaisesti meille kerrottiin, että huolehditaan niistä etäisyyksistä, käsihygieniasta. Jos on oireita, niin pysytään kotona. Ja nyt siihen on sitten täydennetty, että käytetään maskia kaikissa niissä tilanteissa, joissa etäisyyksiä ei voi säilyttää Niin jos me henkilötasolla jokainen näistä huolehditaan, niin tilanne on paljon parempi. No, tää testaus on siinä mielessä tosi tärkeetä, että tää on paljon levinnyt ja altistuneita on paljon tullut sitä kautta, että oireettomanakin ikään kuin pystyy tätä tautia levittämään. Sen takia on – jos on oireita – niin syytä käydä siellä testissä pikimmiten.

Häkkinen: Joo, tässä oli puhetta tästä keväänkin tilanteesta. Niin mehän tehtiin tästä tutkimusta ja kysyttiin kuntalaisilta, että miten tän koronan hoidossa ja torjunnassa on onnistuttu. Sieltä tuli kyllä hyvin esille tää, että niin kuntalaiset oli hyvin tyytyväisiä näihin meidän ohjeistuksiin. Mutta myös se näkyi siellä hyvin, että  myös näitä ohjeita noudatettiin ja siinä mielessä myös kiitosta kuntalaisille, että niin ollaan onnistuttu aikaisemmin tässä torjunnassa. Ja kyllä mä uskon siihen, että kun näin toimitaan, niin onnistutaan jatkossakin.

Mäkelä: Niin, 86 prosenttia espoolaisista vastas niin, että ohjeet oli hyviä ja he noudattaa niitä. Tää oli tosi hyvä saanto. Ja sekin oli mukavaa, että Espoon kaupunki sai yhtä hyvät arvosanat kuin hallitus koronan torjumisesta. Ja me tehtiin se kysely tietenkin sen takia, että me opittais lisää ja ymmärrettäis, kun arvioitiin, että jouduttais tätä koronantorjumista jatkamaan. Ja tietenkin nää palautteet, mitä me on ihmisiltä saatu, niin ne on ollut tosi hyödyllisiä meille tässä työn tekemisessä. Vielä siihen testaamisen tärkeyteen, että meillä on Espoossa erityisen hyvin toiminut tää jäljitystiimi. Me ollaan koko ajan pystytty jäljittämään näitä tartunta- ja altistumistilanteitatosi hyvin. Vaikka se on välillä ruuhkaantunut, niin on sitten kurottu kiinni se, ja sen takia pysytty hyvin kärryillä. Ja niiden tulosten perusteella, niin kyllä se testeissä käyminen on tärkeetä.

(20.00)

Lehtipuu: Eli jos itse vaikka saisin positiivisen tuloksen tänään, niin siellä ois riittävästi porukkaa tai agentteja, jotka lähtisivät jäljittämään, kenen kanssa olen ollut tänäänkin täällä studiossa (naurahtaa puhuessaan).

Mäkelä: Joo, ja toivottavasti koronavilkku auttaa vielä tässä.

Lehtipuu: Kyllä.

Mäkelä: Mut esimerkiks niitä jäljityksiä, mitkä me ollaan sitten tehty kouluista, päiväkodeista, liikuntatilanteista, perheistä, niin me on niinku hyvin pystytty sillä torjumaan koronaa.

Lehtipuu: Numeroiden valossa, mitä mainitsit, niin kuulostaa siltä, että me espoolaiset ollaan tämmöstä aika lailla kuuliaista sakkia ja totellaan ohjeita. Mutta kuitenkin, jos menee noissa liikenteessä, junissa, ostoskeskuksissa, niin kyllähän sen näkee, että siinä on aika paljon heiluntaa ja vaihtelua, että onko niitä maskeja vai eikö oo. Onko ajateltavissa, että Suomeenkin tai Espooseenkin tulis vähän tämmösiä maskipakkoja niinku me nähdään muualla maailmassa?

Häkkinen: Se on Suomessa käytännössä mahdotonta meidän lainsäädännöstä johtuen, että tämmösiä pakkoja on tosi vaikee saada aikaiseksi. Sit meidän täytyis mennä jo taas sitten poikkeusoloihin ja muuhun tilanteeseen. Ja aiheuttais varmaan aikamoisen polemiikin, jos me ilmoitettaisiin, että meillä on Espoossa maskipakko. Mut sen takii suosituksilla pelataan ja luotetaan siihen, että ihmisten oma arviointikyky riittää siihen, että ymmärretään että nää suositukset ja niissä mainitut toimenpiteet on merkittäviä.

Lehtipuu: Varmaan myös sosiaalinen painekin niinku muilta matkustajilta tai muilta?

Häkkinen: Kyllä, joo. Sehän on nyt näkynyt tässä näitten maskisuositusten ohessa, että mitä enemmän niitä tuolla esimerkiks joukkoliikenteessä näkyy, niin sitä enemmän niitä siellä käytetään. Siellä on ihan selkee näin, että jos kymmenestä kahdeksan käyttää, niin kohta käyttää ne kaksi viimeistäkin.

Mäkelä: Mutta tässä järjen käyttö varmaan on myös tärkeetä ja sitten, että sillä kulttuurilla on merkitys. Itse kävin viikon lopulla katsomassa Comit van tutte-oopperaa ja oli kiva todeta, että yleisössä oli turvavälit ja kaikilla oli maskit naamallaan, että siellä sitä noudatettiin hyvin. Siinä oopperassa tehtiin satiiria vähän niinku tän koronan kustannuksella, niinku hyvän taiteen pitääkin varmaan tehdä, ja hyvällä maulla minun mielestä. Siinä pidettiin paljon ministereiden ja kaupunginjohtajien ei-niin-yksinkertaisia, selkeitä ja suuntaa antavia tiedotustilaisuuksia, (naurahtaa). Kyllä tunsi piston sydämessään, kun sitä ikään kuin katsoi. Mut sen vois ajatella niin tän ohjeistuksen, että ollaanhan me monista muistakin asioista, että esimerkiks uimahalleissa pitää käyttää uimahousuja eikä shortseja, vaikkei oo poikkeuslakia.

Lehtipuu: Niin, eli järjen käyttö on sallittua tässäkin. No, tässä on vielä sitten yksi kysymys, mikä kovasti mietityttää. Esimerkiks ravintoloiden toimintaa on rajoitettu enemmän kuin monien muiden yritysten, joissa kuitenkin saattaa olla samanlaisia kävijämääriä tai ostoskeskuksissa. Niin onko tässä nyt ravintola- ja tapahtuma-ala joutunut tällaseks syntipukiks ja onko se perusteltua?

Mäkelä: Ehkä sitä on vaikea arvioida, mutta tässäkin mun mielestä on samat säännöt. Vaikka me Espoossa ajatellaan, että on todella tärkeetä, että me pystytään tää korona torjumaan ja se on ikään kuin vakava tilanne. Ja tehdään sitä työtä tosissamme ja toimeenpannaan kaikki ne ohjeistukset, mitä hallitukselta tulee ja, mitä pääkaupunkiseudun koronakoordinaatiotyöryhmässä sovitaan, niin ravintoloidenkin osalta niin me on sovittu noudatettavan semmosta linjaa, että ei kategorisesti kohdistettais niitä toimenpiteitä kaikkiin ravintoloihin, vaan ikään kuin todennettais sieltä niitä riskitilanteita ja ehkä sitten riskiravintoloita eli sellasia, missä sit on todettu tartuntoja ja altistumisia. Ja kiinnitetään sitten valvontatoimet vaikka yhteistyössä Avin kanssa ikään kuin niihin kohteisiin, joissa on todettu epäkohtia. Ja sitten muuten hyvällä ohjeistuksella vahvistetaan sitä, että esimerkiks ruokapaikat pystyis pysymään auki.

Lehtipuu: Tää on siis jakkaraperiaate, että jokaiselle vieraalle tai asiakkaalle pitää olla siellä oma tuoli.

Häkkinen: No, näitähän on erilaisia tapoja näihin rajoituksiin, että joka toinen pöytä on käytössä tai jokaiselle pitää olla tuoli tai vastaava. Mutta juuri niin kuin Jukka tuossa sanoi, että nää toimet sitten tiukemmissa kohteissa tulis kohdistuun sitten niihin, jotka eivät  oikein tahdo noudattaa näitä.

Lehtipuu: No, mitä te viestittäisitte vaikka yksittäiselle ravintoloitsijalle, joka on vaikka huolissaan siitä, että pysyykö oma ravintola auki?

(25.14)

Mäkelä: No, varmasti se on juuri tämä, minkä Petri toi, että pitää tehdä kaikki ne toimenpiteet, millä itse voi sitä terveysturvallisuutta edistää ja sitten löytää ikään kuin sellasia keinoja. Se kieltämättä niin se tilannehan on todella hankala näille ravintoloille. Ja vaikka vakavasti suhtaudutaan koronaan ja sen torjumiseen, niin niin uskon, että yhdessä hyvällä keskustelulla, niin löydetään semmosia tapoja, että saadaan sitä arkea sujumaan. Varmaan se ei vastaa ikään kuin normaalia tilannetta, mut että päästään edes siihen, että se yrittäjien arki sujuis.

Lehtipuu: Petri, turvallisuuspäällikkönä tarkkailet tätä tietysti isossa kuvassa sekä lähikuvassa. Millä tavalla meidän pitäis asettaa päämme tälle ajattelullemme, että kuinka kauan tää poikkeustila jatkuu vähintään ja jopa mahdollisesti?

Häkkinen: Todella hyvä kysymys eli hyvä, kun otit tämän juuri tässä esille. Koska niinku mun mielestä tämmösessä poikkeustilanteessa, pitkissä häiriöissä ja vastaavissa, niin ihan ensimmäisiks kun tullaan siihen pisteeseen, että ollaan niinku todettu, että meillä on nyt tällanen tilanne päällä. Niin sen jälkeen pitää vaan yksinkertaisesti hyväksyä se, että tämän kanssa ollaan nyt mahdollisesti pitkäänkin tekemisissä ja eikä edes ajatella niin, että tämä suunta jotenkin nopeasti tästä äkkiä hyväksi muuttuu. Tää korona on niinku osoittanut sen, että keväälläkin saattoi ne kuukaudet tuntua pitkiltä ja sitten se kesäksi pikkasen helpotti. Niin aika monella oli sitten tossa elokuun paikkeilla semmonen pettymys, kun tää tilanne ei loppunutkaan, vaan jatkui ja toinen aalto rupes nostaan päätään. Eli haluan tällä sanoa sen niinku, että kannattaa asennoitua siihen niin, ja asettaa itsensä siihen moodiin, että tää tulee kestämään ja tän kanssa pitää nyt tässä elää ja silloin se on pakko hyväksyä.

Lehtipuu: Puhutaanko me kuukausista, puolesta vuodesta, jopa pidemmästäkin ajasta?

Häkkinen: No, kyllä mä näkisin, että tässä varmaan tän akuutin tilanteen kanssa ollaan tekemisissä kuukausia. Ja niinku tossa jo aikaisemmin tänään puhuttiin, niin varmaan jollakin tavalla, jollakin tasolla tää korona tulee näkymään meillä vielä vuosia.

Lehtipuu: Jos tuntuu nyt sitten, että seinät kaatuu päälle, voi olla niinku syvä huoli omasta taloudesta tai omasta terveydestä, niin mitä Espoolla on tarjolla erilaisia apuvoimia tähän? Mistä voisi apua, tukea hakea?

Häkkinen: No, meillähän löytyy erilaisia palvelunumeroita, mitkä myöskin liittyy tähän. Ja esimerkiks sosiaalikriisipäivystys on yks paikka, mihin voi ottaa yhteyttä. Mielenterveyspalveluista löytyy apua. Sitten nuoremmalle väestölle löytyy myöskin opiskelijaterveydenhuollosta, siellä on muun muassa tämmönen terkkarichatti Ja näitä palveluita kannattaa kyllä käyttää, jos tilanne tuntuu ahdistavalta. Sit on tietysti nää valtakunnalliset toimijat, mitä on esimerkiks Mieli ry, SPR ynnä muuta. Ja näitä palveluita tässä tilanteessa kannattaa kyllä käyttää.

Lehtipuu: Ja nyt lopuksi, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen, kysyisin teiltä, että mitkä ovat teille ne kolme tärkeintä omaa arjen turvallisuutta vahvistavaa asiaa, joista olette näinä aikoina, korona-aikoina pitäneet kiinni?

Mäkelä: Maskeista on paljon puhuttu, että jos aloitan vaikka tästä maskista. Niin esimerkiks siinä ohjeistuksessa, mitä pääkaupunkiseudun kaupungit nyt antavat, niin siinä todetaan, että maskin käyttö suositellaan kaikissa vapaa-ajan tiloissa. Ja sitten kaikkialla muualla paitsi siinä itse urheilusuorituksen aikana. Ja vähän tätä samaa periaatetta itse noudattaisin, että en niin viisastelis sillä, että mistä on niinku absoluuttista hyötyä tai onko sitä, vaan mieluummin pelaisin itse varman päälle.

(30.02)

Jos maskin käyttämisestä saattaa olla hyötyä, niin käytetään sitä kaikissa niissä tilanteissa, missä riskiä syntyy. Ja se on yks semmonen nyt uus keino vanhojen lisäks. Ja sitten noudatan niinku erityisen tarkkaa käsihygieniaa. Kaupunginjohtajan työssä, ajassa ennen korona, ekr, niin oli paljon kättelyä. Nyt kun se on jäänyt pois, niin sillä on ollut semmonen seurannaisvaikutus, että esimerkiks minulla ei oo ollut – mulla on ollut tämmönen miesflunssa-herkkä, niin ainuttakaan flunssaa tän vuoden aikana eikä yhtään sairaslomapäivää. Se parannettu käsihygienia on sitä varmasti auttanut. Sit mä pidän etäisyydet riittävinä ja teen etätöitä.

Lehtipuu: Eli kaupan ovella otat sieltä aina pienen annoksen desiä, kun kävelet sisään? Ja tää on mainio, että tää hoitaa myös muita tauteja, vaikkapa miesflunssaa.

Mäkelä: No joo. Kauppareissusta, juuri niin, että mennen tullen ottaa sen käsidesin. Kaupassa se on vähän lyhentänyt mun kauppakeikkoja, koska ennen voi sanoa, että kuntalaiset on tupannut tulemaan vähän niinku iholle. Nyt ne pitää hyvin etäisyyttä.

Lehtipuu: (naurahtaa). Tässä on monenlaisia seurauksia, ekr ja sen jälkeen. Entä Petri, mitä löytyy sun pakista?

Häkkinen: No, toki myös nuo, että näitä ohjeita ja suosituksia pyrin noudattamaan, että just kauppareissu voi olla sellanen, että kannattaa miettiä sitä ajankohtaa, että meneekö sinne suurimpaan ruuhka-aikaan vai pystyykö sen hoitamaan jotenkin muuten. Etätyöskentely on tosiaan mullakin ohjelmassa. Ja sitten kuitenkin ehkä henkisen jaksamisen kautta, niin sitä turvallisuutta lisää sellasten tietynlaisten perusrutiinien säilyttäminen. Sen mä oon kokenut hyvänä.

Lehtipuu: Esimerkiksi?

Häkkinen: No, ihan se, että valmistaudut työtehtäviisi ihan niinku aikaisemminkin, ekr, pukeudut ja muuta. Ei se nyt tarkoita sitä tarvii etätöissä välttämättä olla kravatti kaulassa kokoko ajan, mutta voi olla niitäkin tilanteita. Ja sit liikkumiset noin muuten ja vapaa-ajan toiminta, tehdään niitä samoja asioita kuin ennenkin, mutta tehdään ne vaan sillä tavalla, että otetaan nää suositukset ja rajoitukset huomioon. Ja sitten – no, ehkä se tossa kauppareissuasiassa tulikin – mutta pyrin välttämään sitä ajautuisin tilanteeseen, missä olisin itse tai perheeni kanssa isommassa väkijoukossa, että pidetään niitä etäisyyksiä.

Lehtipuu: Ja tässä muutama vuosi on ollut kiivas ja suosittu ajatus tämmönen con maritys eli  riisutaan arjesta kaikki turha, ja voi olla, että tämmönen korona maritus on ihan paikallaan eli tää voi olla tämmönen johtava trendi. Ja tässä keskustelussa me ollaan kuultu nyt, että parasta oman talouden puolustusta tai itse asiassa hoitamista on juuri siltä taudilta suojautuminen. Mutta se suojaa myös niin Espoon taloutta kuin koko Suomen taloutta ja sosiaaliturvaa. Kiitoksia hyvästä keskustelusta Jukka Mäkelä ja Petri Häkkinen, ja tässä tämänkertainen Safe Espoo-podcast.