Rakennustyömaiden ylijäämäsavet hyötykäyttöön

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
22.4.2021 klo 12.55

Rakennushankkeissa syntyy ylijäämämaata, joka nykyisten käytäntöjen mukaan käsitellään jätteenä ja viedään maankaatopaikalle. Osa syntyvistä ylijäämämaista voidaan hyödyntää rakennushankkeissa materiaalina, mutta haasteena on maa-aineen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä rakentamisominaisuuksiltaan heikkolaatuisten ylijäämämaiden käytettävyys infrarakentamisessa tai tuotannon materiaalina. Tälläkin hetkellä Kulmakorven maanläjitysasemalle tuodaan jokaisena arkipäivänä 200-500 kuorma-autollista työmaiden savea.

Kuorma-auto Kulmakorven läjitystyömaalla., Kuorma-auto Kulmakorven läjitystyömaalla.
Savea tuova kuorma-auto Kulmakorven maanläjitysalueen punnituksessa.

6Aika kaupunkien strategian, Hiilineutraalit ja Resurssiviisaat Yritysalueet HNRY -hanke tutkii ylijäämäsavien laatua ja soveltuvuutta esimerkiksi uusiokevytsoratyyppiseen tuotteeseen. HNRY -hankkeen, Espoon ympäristökeskuksen ja kaupunkitekniikan keskuksen apuna saviselvityksessä olivat konsulttiyhtiö Ramboll ja Espoon savinäytteitä paistanut Åbo Akademi. Saven termisen käsittelyn testit antoivat hyviä tuloksia: Espoon savinäytteet saatiin paisumaan lämmitettäessä ja alustavassa markkinakartoituksessa löytyi kiinnostusta uusio-soratuotteille.

Asiantuntijoille ja alan toimijoille järjestettiin yhteiskehittämisen työpaja  

”Saven hyödyntäminen rakennusmateriaalina vähentäisi sekä neitseellisten rakennusmateriaalien tarvetta että maanläjitysalueille kohdistuvaa painetta” kertoo hanketta Espoossa koordinoiva Iina Kallio. ”Pidimme asiantuntijoille, urakoitsijoille ja geo-ammattilaisille työpajan, jossa keräsimme olemassa olevaa tietoa ja kartoitimme liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tilaisuus herätti suurta kiinnostusta, sillä tätä uusiokäyttöä ei ole aikaisemmin tutkittu tässä kontekstissa. Maaläjitysasemat täyttyvät huolestuttavaa vauhtia, joten innovatiivisia ratkaisuja on etsittävä,” Kallio jatkaa.

Ylijäämämaiden läjittämisestä aiheutuu paitsi kustannuksia myös päästöjä, jotka muodostuvat pääosin kuljetuksesta. Vaikutuksia syntyy myös läjitysalueiden ylläpidosta välittömästi työmaatoimintojen kautta, mutta myös välillisesti, kun laajenevien läjitysalueiden tieltä raivataan luonnontilaisia alueita. Yksi kiertotalouden kantavia teemoja on resurssitehokkuus, joka tarkoittaa olemassa olevien materiaalien hyödyntämistä ja uusiokäyttöä mahdollisimman tehokkaasti.

Tutkimus- kehittämis- ja innovaatio -projektin tavoitteena ekosysteemin mahdollistaminen

Saven termiset jalostusmenetelmät perustuvat saven kuivatukseen ja polttoon. Polttolämpötila sekä saven fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet määrittävät muodostuvan lopputuotteen ominaisuudet. Rakennustyömaiden savien hyötykäytön tutkinnan käynnisti Kaupunkitekniikan keskuksen kehityspäällikkö Pekka Pakkala. ”Espoon kaupunki toimii puitteiden luojana ja sidosryhmien törmäyttäjänä,” kertoo Pakkala. ”Ekosysteemin kaltainen keskittymä olisi edelläkävijämäinen TKI-ratkaisu, missä savisoran valmistuksessa voitaisiin hyödyntää tuotantolaitosten hukkalämpöä ja käytettäisiin sivuvirtoja, kuten esimerkiksi tuhkaa tai pohjakuonaa, savisoran lisäaineena.”

Ratkaisujen löytäminen edistää ilmastotavoitteisiin pääsemistä

Ylijäämämaiden läjittämisestä aiheutuu paitsi kustannuksia myös päästöjä. Espoo on osana ilmasto-ohjelmaansa pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa selvittämällä mahdollisuuksia jalostaa pääkaupunkiseudun ylijäämäsavea kevytsoraksi tai kevytsoran tyyppiseksi materiaaliksi osana ”päästöttömät työmaat” tavoitetta. Kestävän kehityksen toteutuminen ja kiertotalouden edistäminen on kaupungin strategiassa, Espoo tarinassa, vahvasti esillä ja niihin on sitouduttu myös rakentamisen työmailla.

Selvityksen käynnistämä vuoropuhelu markkinoiden kanssa – yhteiskehittäminen - on ensisijainen työkalu mahdollisuuksien kartoittamiseen sekä jo tunnistettujen, hyötykäyttöä estävien käytäntöjen purkamiseen ja resurssiviisauden tuomiseen osaksi rakennussektoria.

Tulevaisuudessa tuotteiden hiilijalanjälki voi nousta määrääväksi tekijäksi hankinnoissa kustannusten ohella, mutta ennen sitä on julkisella toimijalla iso rooli ylijäämäsaven käsittelyn mahdollistamisessa. Kiertotalouden ratkaisuja yhteistyön kautta alleviivataan myös Valtioneuvoston (2021) Uusi suunta -julkaisussa, jossa ehdotetaan tavoitteita ja toimenpiteitä kiertotalouden toteuttamiselle yhteiskunnassa. Onnistumisen avaimiksi nostetaan toimintamallien uudistaminen yhteistyössä ns. ekosysteemeissä, joissa eri sektoreiden toimijat voivat kehittää yhteistyössä liiketoimintaa kiertotalouden ympärille.

Saviselvitys julkaistaan 28.4.2021 HNRY-hankkeen konseptioppaassa ”Hiilineutraaleja ja resurssiviisaita ratkaisuja yritysalueille.” Saven hyötykäytön ja markkinapotentiaalin kartoitusta aiotaan jatkaa esiselvityksessä saatujen positiivisten tulosten perusteella.    

Lisätietoja:
Iina Kallio
Hankesuunnittelija HNRY, hiilineutraalit rakennustyömaat, Kiertotalousasiantuntija
Espoon kaupunki, ympäristökeskus
iina.kallio@espoo.fi

HNRY_6Aika_EU_Uudenmaanliitto_logot