Päivitä tietosi Raide-Jokerista: vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
2.9.2016 klo 12.40

Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu pikaraitiolinja. Raide-Jokerin suunnittelusta Espoon kaupunkitekniikan keskuksessa vastannut Pauliina Kuronen vastasi radasta usein kysyttyihin kysymyksiin. 

Miten pitkä radasta tulee? Mikä sen reitti on?

Siitä tulee yhteensä 25 kilometrin pituinen ja se kulkee Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen.

Montako pysäkkiä radalla on?

Pysäkkejä on 33, ja keskimääräinen pysäkkiväli on 800 metriä.

Milloin rata rakennetaan?

Rakentamisen ajankohta on vielä auki. Valtion rahat on periaatteessa budjetoitu vuosille 2017–2019, joten jos niitä katsotaan, niin tämän vuosikymmenen puolella pitäisi päästä aloittamaan. Meillä on valmius jatkaa radan suunnittelua välittömästi, ja toivomme päätöksentekijöiltä ripeyttä sovittaa rakennuskustannukset kaupunkien budjetteihin.

Kuinka pitkään matka radan päästä päähän kestää? Kuinka pitkä on keskimääräinen pysäkkiväli?

Koko matka päästä päähän kestää tunnin, mutta kukaan ei käytä linjaa päästä päähän kulkemiseen. Kätevämpi se on lyhyemmillä matkoilla, muun muassa liityntäliikenteessä. Keskimäärin Raide-Jokerilla tehtävien matkojen pituus on 3,5 kilometriä, kuten nykyisellä bussi 550:lläkin.

Minkä tyyppisiä matkoja Jokerilla tehdään?

Raide-Jokeri tarjoaa hyvät liityntäyhteydet muihin kulkuvälineisiin, kuten busseihin ja juniin. Se tulee kulkemaan vilkkaiden yritys- ja opiskelualueiden, kuten Otaniemen ja Viikin kampusten, lähellä, joten odotamme paljon säännöllistä työ- ja opiskeluliikennettä. Opiskelijathan ovat tunnetusti ahkeria joukkoliikenteen käyttäjiä.

Kuinka paljon melua Raide-Jokeri aiheuttaa lähiympäristössä?

Raide-Jokeri ei aiheuta nykyistä autoliikennettä suurempaa melua. Vaunut ovat verrattavissa Helsingin kaikkein uusimpiin, hiljaisiin raitiovaunuihin. Lisäksi Raide-Jokerin kohdalla rataverkko on täysin uusi; siinä ei ole kolketta aiheuttavia painumia kuten Helsingin vanhoilla kiskoilla. Radan perustamistavan ansiosta painumia ei tule jatkossakaan.

Aiheuttaako Raide-Jokeri vaaratilanteita keskusta-alueilla nopeuden vuoksi?

Ei aiheuta. Raitiovaunulla ajetaan eri nopeuksilla ympäristöstä riippuen - keskusta-alueella nopeus voi olla vain 20 km/h, mikä ei aiheuta vaaraa.

Miten Raide-Jokeri vaikuttaa maankäytön kehitykseen?

Helsinki on tehnyt kaupunkitaloudellisen selvityksen, jonka mukaan raiteisiin investointi kannattaa pitkällä aikavälillä - raiteet pysyvät taatusti paikoillaan toisin kuin bussireitit, ja näin ne houkuttelevat investointeja radan varrelle. Esimerkiksi Turussa on tehty vastaava arviointi raideliikenteen yhteydestä maan arvon nousuun. Samoin valtio perusteli tuoretta 83 miljoonan euron rahoituspäätöstään sillä, että raideliikenne auttaa asuntorakentamisen lisäämistä Helsingissä ja Espoossa

Paljonko hanke maksaa espoolaisille veronmaksajille? Entä yhteensä?

Itse radan rakentamiskustannukset ovat 275 miljoonaa. Näistä valtio on sanonut kattavansa 83 miljoonaa. Espoon osuus olisi 67 miljoonaa, mutta rataan liittyy myös muita kustannuksia: noin 15 miljoonaa on varattu liittyvien katujen ja teiden rakentamiseen, ja varikko maksaa myös noin 15 miljoonaa.

”Puoli miljardia taas uuteen ratahankkeeseen” - eikö rahoja olisi tarvittu enemmän jossain muualla?

Toki rahan jakaminen on aina arvokysymys. Mutta tosiasia on, että pääkaupunkiseudun on investoitava infraan, koska tänne tulee jatkuvasti lisää asukkaita, jotka tarvitsevat niin asuntoja kuin liikenneyhteyksiä. Tavoitteenamme on, että kaikki uudet asukkaat eivät ajaisi omalla autolla, vaan siirtyisivät käyttämään myös joukkoliikennettä. Tämä tietenkin edellyttää, että joukkoliikenne nähdään kilpailukykyisenä omaan autoon verrattuna.

Miten rakennustyö vaikuttaa radan varrella asuviin? Mitä ympäristömuutoksia se tuo?

Radan rakentamisesta ei aiheudu sen suurempaa haittaa kuin tavallisesta katutyöstä. Emme myöskään tee koko rataa kerralla, vaan etenemme kokonaisuuden kannalta järkevissä pätkissä, esimerkiksi tarvittaessa katuosuus kerrallaan. Rakentamisesta aiheutuva haitta ei siis pysy yhdellä alueella kohtuuttoman kauan. Hankesuunnitelma sisältää jo valmiin radan ympäristövaikutusten arvioinnin, ja vaikutukset tulevat olemaan hyvin vähäisiä. Radasta tulee lisäksi pitkältä osin nurmipintainen, ja se voidaan rajata kevyestä liikenteestä esimerkiksi istutusten avulla.

Miksi Raide-Jokeri rakennetaan - miten se parantaa olemassa olevaa liikennettä? Miksi bussi ei riitä?

On tutkittu juttu, että bussien kapasiteetti ei tule riittämään tällä reitillä, koska matkustajamäärät ovat jo nyt suuret, ja ne tulevat vain kasvamaan tulevaisuudessa. Nyt varsinkin Huopalahden pysäkin seutu on ruuhkapaikka. On laskettu, että jonkin aikaa vielä voitaisiinkin liikennöidä busseilla, jos saataisiin isompaa kalustoa, mutta HSL:n arvioiden mukaan mikään bussijärjestelmä ei voi kuljettaa yli 80 000 ihmistä vuorokaudessa. Ja tällä reitillä matkustajamäärän arvioidaan olevan 88 000 vuonna 2015, ja 102 000 vuonna 2040. Jos ihmiset vaihtavat omaan autoon huomatessaan bussien olevan aina täynnä, on se huono vaihtoehto niin ympäristön kuin ruuhkien kannalta.

Raitiovaunujen ajoaika tulee myös olemaan luotettavampi kuin bussien. Ne tulevat varmemmin silloin, kun aikataulussa sanotaan. Busseilla on tapana ketjuuntua, koska niihin vaikuttavat muu liikenne ja sen häiriöt: yksi bussi voi olla täynnä, ja toinen saapua kohta tyhjänä perästä. Raitiovaunun vuorovälit ovat lyhyemmät, jolloin voidaan kuljettaa enemmän matkustajia. Vaunut ovat myös pidempiä kuin bussit. Yksi 45 metriä pitkä raitiovaunu korvaa kolme bussia. Voi miettiä, kumpi on miellyttävämpi näky katukuvassa ja kumpi vie kadulta enemmän tilaa.

Miksi päädyttiin rakentamaan juuri raitiotie; miksei jotain muuta kulkumuotoa?

Sekä metro että juna olisivat olleet kalliimpia hankintoja, eikä junien vaatimaa järeää kalustoa niin vain tuoda keskelle asutusta. Ne molemmat myös vaativat suurempia käyttäjämääriä kuin tällä reitillä tulee olemaan. Toisaalta käyttäjämäärät ovat kuitenkin niin suuria, että bussien kapasiteetti ei enää riitä. Raitiovaunu on hyvä ja ympäristöystävällinen välimuotoratkaisu. Espoossa on olemassa myös raideliikennevisio, jossa esitetään tulevaisuudessa muitakin aluekeskuksia yhdistäviä pikaraitiotielinjoja. Raide-Jokeri käynnistäisi tämän kehityspolun.

Toimiiko raitiovaunu Suomen sääolosuhteissa?

Ihan hyvin ratikat ovat Helsingin pakkasessa kulkeneet. Vaikka yksi ratikka tippuisikin pelistä pois, ei se kuitenkaan tarkoita koko liikenteen jumiutumista. Ratikoilla on puolenvaihtopaikkoja, joissa pysähtyneen vaunun ohi tarvittaessa pääsee. Yksittäisen vaunun häiriö on helppo ohittaa, ja sitä helpottaa varsinkin, jos saamme kaksi varikkoa, jolloin uusi vaunu voidaan lähettää matkaan rikkoutuneen tilalle mahdollisimman nopeasti.

Kuinka nopeasti Raide-Jokeri kulkee? Miksi raiteita ei rakennettu leveämmiksi, jotta nopeus olisi kasvanut?

Raide-Jokeri kulkee 25 km/h. Tähän on laskettu mukaan pysähtymiset pysäkeillä. Helsingin raitiovaunut ovat hitaampia, ne kulkevat noin 13–17 km/h. Metron nopeus taas on 30–40 km/h. Maksimissaan Raide-Jokerin vaunuilla olisi mahdollista ajaa 70 km/h, ja näin nopeasti voidaankin mennä esimerkiksi Kehä I:llä, kun taas keskustoissa on hidastettava. Nopeus riippuu siitä, kuinka raitiovaunu on erotettu muusta liikenteestä. Raide-Jokerin lähtökohtana on, että se pysähtyy vain pysäkeillä.

Raideleveys taas ei vaikuta mitenkään nopeuteen. Enemmän vaikuttaa juurikin se, kuinka raiteet on erotettu muusta liikenteestä ja se, miten rata on perustettu - voiko se painua, kuinka loivia tai jyrkkiä kaarteita siinä on. Samoin pysäkkivälillä on merkitystä ajotapaan - kannattaako kiihdyttää ja jarruttaa jatkuvasti? Mitä lyhyempi pysäkkiväli, sen hitaampi kokonaisnopeus

Voisiko Jokeri käyttää tarvittaessa samoja raiteita Helsingin vanhan raitiovaunuverkon kanssa?

Kyllä voisi, jos valitaan sama raideleveys. Tällä hetkellä suunnitelmissa on käyttää samaa metristä raideleveyttä, mutta muutkin vaihtoehdot ovat vielä mahdollisia.

Rakennetaanko Raide-Jokerille omat varikot, vai voisiko se käyttää myös Helsingin varikoita?

Periaatteessa Raide-Jokeri voisi käyttää samoja varikoita; esimerkiksi Helsingin Koskelassa tätä on selvitetty. Mutta ei nyt olemassa olevilla varikoilla ole kapasiteettia hoitaa kaikkia uusia raitiovaunuja; niillä voitaisiin hoitaa vain harvemmin isompia vikoja. Vähintään yksi oma varikko tarvitaan, ja se on suunniteltu Roihupeltoon. Espooseen voi tulla sivuvarikko.

Mistä raiteet ja vaunut tilataan - suositaanko suomalaista?

Transtechilta on juuri valmistunut uusia Arctic-vaunuja Helsinkiin. Samoja vaunuja on mahdollista muokata myös Raide-Jokerin tarpeisiin. Transtechin vaunut tehdään Suomessa.

Voisiko tulevaisuudessa olla mahdollista jatkaa Jokeria vielä Keilaniemestä eteenpäinkin?

Olemme tutkineet jatkoyhteyttä Otaniemestä Tapiolaan, mutta järkevää reittiä ei ole vielä löytynyt. Tosin ideoissa on ollut ns. ”Tiederatikan” perustaminen Viikki-Pasila-Otaniemi-Tapiola -välille, koska tällä reitillä liikkuu paljon opiskelijoita ja tiedeväkeä. Se olisi ajankohtainen vuosina 2026–2040, ja se on tosiaan ollut vasta alustavien suunnitelmien tasolla.

”Välillä Leppävaara-Huopalahti on jo raiteet. Tarvitaanko vielä toisetkin?”

Nykyisen bussilinjan Huopalahden pysäkki on linjan kaikkein suosituin ja ruuhkainen. Eli kyllä, sanoisin, että linjalle on kysyntää. Raide-Jokerin liikenne jatkuu tästä myös vähän eri suuntaan kuin junaradan.

Pääkaupunkiseudulle on tulossa peräti kolme eri ratahanketta - Länsimetro, Raide-Jokeri, Kaupunkirata. Tarvitaanko näitä kaikkia? Miksi ei rakennettu saman tien metroa?

Nämä kolme raidehanketta eivät kilpaile keskenään. Kaikille on eri tarve. Länsimetro on vahvimmin sidottu uusien asuinalueiden rakentamiseen. Esimerkiksi Finnooseen kaavailtu voimakas uudisrakentaminen ei olisi käytännössä mahdollista ilman metron kaltaista raidehanketta - tai sitten uusien asukkaiden autot tukkisivat kaikki kadut ja tiet alueella.

Kaupunkirata puolestaan mahdollistaa lähijunaliikenteen lisäämisen palvelemaan Espoon nykyisiä isoja aluekeskuksia, tosin myös uusia kuten Kera. Junaliikenteessä nykyinen ratakapasiteetti on niin täynnä, ettei lähijunaliikennettä voida enää lisätä verkolla ilman uusia raiteita, koska muuten kaukojunien liikenne häiriintyisi.

Raide-Jokeri puolestaan toimii eniten työ- ja opiskelupaikkoja asuinalueisiin sekä junaan ja metroon yhdistävänä poikittaisyhteytenä. Pääkaupunkiseudun liikenneverkko varsinkin tulevaisuudessa jakautuu voimakkaisiin säteittäisiin linjoihin, joilla kulkevat junat ja metro sekä näitä yhdistäviin kevyempiin joukkoliikennemuotoihin kuten bussi ja raitiotiet.

On kysytty myös, miksi Leppävaaraan saakka ei rakennettu metroa. Vastaus on se, että raitiotien rakentaminen on huomattavasti halvempi kuin junan tai metron rakentaminen - ja metro vaatisi myös enemmän käyttäjiä kuin tällä osuudella tulee olemaan.

Kuinka ympäristöystävällinen Raide-Jokeri on?

Raide-Jokeri ei aiheuta päästöjä paikallisesti, kun sähkö siihen tulee lankoja pitkin. Raidehankkeet edistävätkin osaltaan Espoon tekemiä ympäristölupauksia; vuoden alussahan teimme mm. kestävän kehityksen lupauksen.

Onko tämä yksi askel Espoon ja Helsingin yhdistymiseen?

Ei ole. Pikemmin se on esimerkki siitä, kuinka kaksi toisiaan lähellä sijaitsevaa kaupunkia voi tehdä hyvää yhteistyötä.

Millä perusteella radan reitistä Espoon puolella on päätetty?

Kun Raide-Jokerin reittiä ensimmäisen kerran hahmoteltiin, sen suunniteltiin kulkevan Tapiolaan. Otaniemen kampuksen suunnalta esitettiin sitten toivomus siitä, saataisiinko heidät liitettyä verkkoon. Teimme kaksivaiheisen tutkimuksen siitä, millä välillä olisi eniten matkustajia.

Totesimme, että Otaniemi ja Keilaniemi ovat vilkkaita asiointipaikkoja: Otaniemestä löytyy uusi kampus, Keilaniemi taas on kansainvälisten yritysten toimipaikka, ja jos sinne suunnitellut tornitalot toteutuvat, lisääntyy investointien ja asukkaiden määrä luultavasti myös jatkossa. Tapiola sen sijaan on rakennettua ympäristöä, jossa ei tällä hetkellä näy samanlaisia kasvun ja kehityksen suuntia. Raitiovaunusta taas on eniten iloa, jos reitillä on mahdollisimman paljon säännöllisiä matkustajia - ja heitä saamme enemmän opiskelijoista ja työmatkalaisista kuin vakituisista asukkaista ja ostosmatkoista. Näillä perusteilla nykyinen linjaus nähtiin järkeväksi.

”Saksassa on pikaraitioteitä, jossa raideleveys on sama kuin metroverkossa, jolloin pikaraitiovaunut käyttävät keskustassa myös metroverkkoa. Tällöin esimerkiksi myös yhdistettyä metro/pikaraitiotietä voisi jatkaa itään enemmän, eli Jokeri voisi lähteä Sipoon rajalta.” Olisiko tämä harkinnan arvoista?

Tästä ei koituisi oikeastaan mitään synergiaetuja. Helsingin metroverkossa käytetään sitä paitsi samaa raideleveyttä kuin junissa, ja se on liian leveä ja järeä kalusto raitiovaunuille. Ja tällöinhän raiteet eivät enää olisi yhteneväiset Helsingin raitiotieverkon kanssa, eikä esimerkiksi samoja varikoita voitaisi käyttää. 

Lisää tietoa:

Valmistuneita selvityksiä

Jokeri-Messujen esitys, HSL

Kiinteistöjen hintakehitys Espoossa

Helsingin kaupungin kaupunkitaloudellinen arviointi

Pikaratikkaesite

Raide-Jokerin verkkosivut