Kysytyimmät kysymykset tapaamisoikeudesta

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

1. Mistä asioista sovitaan tapaamisoikeuden yhteydessä?
Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamissopimuksessa onkin syytä ottaa huomioon muun muassa lapsen ikä, koulu, päivähoito, harrastukset ja vanhempien kotien välinen etäisyys. Vaikka sopimuksen tekohetkellä ei tuntuisi olevan tarvetta tapaamisoikeuden määrittämiselle ja kirjaamiselle, se on suositeltavaa. Mahdollisten erimielisyystilanteiden välttämiseksi on hyvä, että tapaamisoikeus olisi määritelty mahdollisimman tarkasti. Lisäksi Kela vaatii tapaamissopimuksen, mikäli tapaajavanhempi hakee toimeentulotukea tapaamiskuluihin.

Tapaamisoikeudesta sovittaessa on hyvä sopia normaalin viikkorytmin lisäksi myös harrastuksiin kuljettamisista sekä lomien ja juhlapyhien vietosta, kuten kesälomat, joulu, pääsiäinen ja muut koulujen lomat. Lisäksi tapaamissopimuksessa voidaan sopia tapaamisten lisäksi myös muusta yhteydenpidosta sekä lapsen kuljettamisesta toisen vanhemman luokse ja tarvittaessa myös tapaamismatkakulujen jakamisesta. Näistä asioista vanhempien olisi hyvä käydä keskustelua ennen lastenvalvojan tapaamista.

Lapsen asioista sovittaessa lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Vanhempien tulee neuvotella ja punnita eri vaihtoehtoja ennen muuta lapsen kannalta ja tapaamissopimusta tehdessään vanhempien on tärkeää ottaa huomioon, kuinka asiat järjestyvät lapsen arjessa käytännössä parhaiten. Apuna voi käyttää Vanhemmuussuunnitelmaa

2. Lastenvalvojan vahvistama sopimus tai käräjäoikeudessa annettu päätös lapsen tapaamisoikeudesta ei toimi. Kenen puoleen voin kääntyä?
Lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu huolimatta siitä, millaiset keskinäiset välit hänen vanhemmillaan on. Vanhemmat voivat hakeutua tapaamisoikeuden toteuttamiseen liittyvissä erimielisyystilanteissa perheasioiden sovitteluun. Jos vahvistettu sopimus ei vastaa vallitsevaa tilannetta, voidaan aiempaa sopimusta tai päätöstä muuttaa joko uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

3. En saa tavata lastani, mitä teen?
Jos vanhempien välillä on voimassa oleva lastenvalvojan vahvistama sopimus tai oikeuden päätös tapaamisoikeudesta, on molempien vanhempien lähtökohtaisesti noudatettava sitä. Jos lähivanhempi estää tapaamiset, on tapaajavanhemman haettava tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta toimittamalla tätä koskeva kirjallinen hakemus käräjäoikeuden kansliaan. Voimassa olevan vahvistetun tapaamissopimuksen tai oikeuden päätöksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa, kun päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu. Käytettävissä olevia pakkokeinoja ovat uhkasakko ja nouto. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos 12-vuotias tai sitä nuorempi, mutta riittävän kehittynyt lapsi sitä vastustaa.

Täytäntöönpanon hakijana voi olla joko lapsen lähihuoltaja, joka vaatii lapsen palauttamista luokseen tai tapaava vanhempi, joka vaatii vahvistetun tapaamisoikeuden toteuttamista. Sen sijaan lähihuoltaja ei voi vahvistetusta tapaamisoikeudesta huolimatta vaatia toisen vanhemman velvoittamista tapaamaan lastaan.

Tuomioistuin lähettää pääsääntöisesti vireillä olevan asian ensin täytäntöönpanosovitteluun. Sovittelun avulla pyritään saamaan asianosaiset noudattamaan vapaaehtoisesti päätöstä tai sopimusta. Jos asia ei ratkea täytäntöönpanosovittelussa, täytäntöönpano toteutetaan antamalla täytäntöönpanomääräys, jolla hakijan vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi hakijalle (huollon täytäntöönpano) tai sallimaan lapsen ja tapaavan vanhemman väliset tapaamiset (tapaamisoikeuden täytäntöönpano). Lisäksi täytäntöönpano-oikeudenkäynnissä vahvistetun tapaamisoikeuden ehtoja voidaan muuttaa tai täsmentää joko väliaikaisesti tai vähäisissä määrin myös pysyvästi.

Täytäntöönpanoa haetaan lapsen tai hakijan vastapuolen asuinpaikan käräjäoikeudelta. Täytäntöönpanoa on haettava kirjallisesti ja hakemukseen on liitettävä sopimus tai päätös tapaamisoikeudesta alkuperäisenä tai päätöksen antaneen viranomaisen oikeaksi todistamana jäljennöksenä. Lapsia koskevissa riidoissa sovinnon löytäminen on kuitenkin keskeisen tärkeää. Usein sovinto vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja on siten lapsen edun mukaista.

Jos tapaamisoikeudesta ei ole vahvistettua sopimusta tai oikeuden päätöstä, ei täytäntöönpanoa voi hakea. Tällaisessa tilanteessa vanhempien tulisi ensin sopia tapaamisoikeudesta tai, jos sopua ei synny lastenvalvojankaan luona, viedä asia käräjäoikeuteen tapaamisoikeuden vahvistamiseksi.

Tapaamisoikeuden toteutumiseen liittyvissä ongelmissa vanhemmat voivat hakeutua myös perheasioiden sovitteluun.

4. Isä/ äiti ei tapaa lasta sovitusti. Voinko velvoittaa hänet tapaamisiin jollain keinoin?
Lähihuoltaja ei voi vahvistetusta tapaamisoikeudesta huolimatta vaatia toisen vanhemman velvoittamista tapaamaan lastaan. Pakolla toteutettua tapaamista ei voida pitää lapsen edun mukaisena.

5. Minua huolestuttaa sopia tapaamisia toisen vanhemman kotiin, mitä voin tehdä?
Jos lapsen tapaamisoikeudesta sovittaessa tai päätettäessä ilmenee riskitekijöitä, joiden vuoksi lasta ei voida turvallisesti antaa tapaavan vanhemman yksinomaiseen huolenpitoon, voidaan tapaamiset toteuttaa joko tuettuina tai valvottuina. Tuettujen ja valvottujen tapaamisten toteuttamisen edellytyksenä on, että niistä on sovittu lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Valvottu tapaaminen voidaan järjestää, kun halutaan turvata tapaamisen sujuminen riskitilanteissa (esimerkiksi kun perheessä on ollut väkivaltaa tai kaappausuhka). Valvotussa tapaamisessa tapaamista seurataan jatkuvasti. Valvova henkilö on koko tapaamisen ajan samassa tilassa tai jatkuvassa näkö- ja kuuloyhteydessä tapaajiin.

Tuettu tapaaminen voidaan järjestää, kun vanhemmuudessa tarvitaan tukea tai kun vanhempien välillä on luottamuspula. Tuetussa tapaamisessa ulkopuolinen henkilö on tarvittaessa saatavilla. Hän huolehtii tapaamisen alkamisesta ja päättymisestä ja seuraa tilannetta. Tuen avulla voidaan varmistaa tapaamisen sujuminen lapsen edun mukaisesti.

Lisäksi voidaan järjestää valvottu vaihto esimerkiksi silloin, kun vanhempien välille on määrätty lähestymiskielto tai lapsen vaihtotilanteissa syntyy toistuvasti riitaa vanhempien välille. Valvotun vaihdon tavoitteena on varmistaa, että lapsi voi turvallisesti siirtyä toisen vanhemman luokse.

6. Lapsi ei halua tavata toista vanhempaansa, mitä minun tulisi tehdä?
Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeus on ensisijaisesti lapsen oikeus ja vanhempien tehtävänä on turvata myönteinen ja läheinen suhde kumpaankin vanhempaan. Jos lapsi ei halua tavata toista vanhempaansa, tulisi vanhempien pyrkiä selvittämään syytä tähän. Tarvittaessa vanhemmat voivat kääntyä esim. perheneuvolan tai eroauttaminen lapsiperheissä puoleen. Tapaamisoikeuden toteutumiseen liittyvissä ongelmissa vanhemmat voivat hakeutua myös perheasioiden sovitteluun.

7. Meillä on lastenvalvojan vahvistama sopimus tapaamisoikeudesta, mutta isä/ äiti tapaa lasta vain satunnaisesti, pitääkö minun silti varautua tapaamisiin tapaamissopimuksen mukaisesti joka kerta?
Tapaamisoikeuden keskeisenä tavoitteena on, että lapsi voi säilyttää läheisen suhteen muualla asuvaan vanhempaansa. Jos tapaava vanhempi laiminlyö toistuvasti tapaamisia, ei tapaamisia voida välttämättä enää pitää lapsen edun mukaisena. Lapsen toistuva turha odottaminen ja toistuvat pettymykset saattavat tehdä tapaamisoikeuden toteuttamisesta lapsen edun vastaista. Vaikka lapsen oikeus pitää yhteyttä muualla asuvaan vanhempaansa onkin vahva oikeus, se ei saa kuitenkaan kääntyä vanhemman oikeudeksi, jota toteutetaan pakolla niin, että peruslähtökohtana oleva lapsen etu unohtuu.

Myös tapaajavanhemman tulisi siten ymmärtää, että kyse ei ole vanhemman oikeudesta, jota hän voi mielensä mukaan käyttää, vaan velvollisuudesta, jonka jatkuva ja toistuva laiminlyönti voi johtaa tapaamisoikeuden supistamiseen. Viimekädessä käräjäoikeus voi hakemuksesta evätä tapaamisoikeuden kokonaan, koska se ei ole enää lapsen edun mukainen.

Tällaisessa tilanteessa tapaamiset tulisi pyrkiä sopimaan uudestaan muuttuneita olosuhteita vastaavaksi lastenvalvojan luona tai hakeutua tarvittaessa perheasioiden sovitteluun. Tapaamiset voidaan tarvittaessa toteuttaa tapaamispaikassa tuettuina tai valvottuina.

Tapaamispaikkatoiminta

8. Olen huolissani lapsen turvallisuudesta, onko minun annettava lapsi tapaamisiin?
Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Huoltolain nojalla kumpikin vanhempi on velvollinen myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen. Jos vanhempien välillä on vahvistettu sopimus tai tuomioistuimen päätös tapaamisista, sitoo se lähtökohtaisesti kumpaakin vanhempaa.

Tapaamiset eivät kuitenkaan saa muodostua uhkaksi lapsen terveydelle, hyvinvoinnille tai turvallisuudelle. Lähivanhemman ei siten tarvitse luovuttaa lasta esimerkiksi päihtyneelle tai uhkaavasti käyttäytyvälle vanhemmalle. Lähivanhemman on kuitenkin tehtävä itse arvio tilanteesta ja päätettävä, antaako hän lapsen tapaamiseen.

Jos ilmenee tekijöitä, joiden vuoksi lasta ei voida antaa tapaamisiin turvallisesti, tapaamisoikeuden ehdoista tulisi pyrkiä sopimaan uudestaan ja tarvittaessa tapaamiset voidaan sopia järjestettäväksi tuettuina tai valvottuina tapaamispaikassa.

Tapaajavanhemmalla on oikeus hakea tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta. Jos lähivanhempi estää tapaamisen ilman hyväksyttävää syytä, käräjäoikeus voi määrätä tapaamisoikeutta koskevan vanhempien välisen sopimuksen tai oikeuden päätöksen täytäntöönpantavaksi.

9. Isä/ äiti ei palauta lasta tapaamisen jälkeen, kenen puoleen minun pitää kääntyä?
Tapaava vanhempi voi pitää lasta luonaan vain tapaamisoikeuden määrittämissä rajoissa, elleivät vanhemmat toisin sovi. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen tai lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa, jos päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu. Lapsen lähihuoltaja voi vaatia lapsen palauttamista luokseen toimittamalla tätä koskevan kirjallisen hakemuksen käräjäoikeuden kansliaan.

Lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa voidaan hakea tuomioistuimen asemesta lapsen kotipaikan, vakituisen asuinpaikan tai oleskelupaikan ulosottomieheltä, jos huoltoa koskevan päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta.

Mikäli sinulla on huoli lapsen olosuhteista, ole yhteydessä Espoon sosiaali- ja kriisipäivystykseen, joka päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 816 424 39.

Ole yhteydessä poliisiin, jos kyseessä on kaappausuhka tai maasta poisvientitilanne.