Kysytyimmät kysymykset lapsen huoltajuudesta, yhteis- ja yksinhuollosta

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

1. Mitä on lapsen huoltajuus?
Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Lisäksi lapsen huoltaja toimii holhoustoimilain nojalla lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita.

Huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman verotukseen eikä sosiaaliturvaan (esim. lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen). Huoltomuoto ei myöskään vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai lapsi sitä ennen avioituu.

2. Mitä yhteishuolto tarkoittaa?
Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa edellä mainituissa lapsen asioissa. Lapsen yhteishuolto edellyttää vanhemmilta kykyä keskustella ja myös tehdä lasta koskevia päätöksiä yhdessä. Lapsen kanssa asuva vanhempi voi kuitenkin yhteisen huollon sitä estämättä huolehtia ja päättää lapsen arkisista asioista, päivittäisestä hoidosta ja huolenpidosta.

Yhteishuolto ei tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona.

3. Mitä yksinhuoltajuus tarkoittaa?
Kun vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, tekee hän yksin kaikki lasta koskevat päätökset. Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhuolto, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle. Ei-huoltaja -vanhempi päättää kuitenkin lapsen päivittäiseen hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä asioista silloin, kun lapsi on hänen luonaan.

Yksinhuoltajuudella ei ole merkitystä lapsen ja ei-huoltajan tapaamisoikeuteen eikä elatusvelvollisuuteen.

4. Lapsen äiti/ isä on muuttamassa ja meillä on yhteishuolto. Saako lähivanhempi muuttaa lapsen kanssa?
Yhteishuollon periaatteiden mukaisesti huoltajien tulee keskustella lapsen asioista ja päättää asia yhdessä, mutta toisella yhteishuoltajalla ei kuitenkaan ole käytettävissään pakkokeinoa, jolla voisi estää muuton Suomessa, jos yksimielisyyttä ei synny. Muutto saattaa kuitenkin olla niin olennainen muutos, että lapsen tapaamissopimus (ja tarvittaessa elatussopimus) tulee neuvotella uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Mahdollista on myös sopia lapsen muuttamisesta etävanhemman luokse, jos se on lapsen edun mukaista. Jos lapsella on vain yksi huoltaja, tämä päättää yksin lapsen asuinpaikan. Sekä yhteishuoltajan että yksinhuoltajan olisi kuitenkin hyvä asumisratkaisuissaan mahdollisuuksien mukaan huomioida lapsen oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu. Vanhemmat voivat myös halutessaan hakea käräjäoikeudesta tehtävänjakomääräystä asumisesta päättämiseen, mikäli vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen asiasta.

5. Lapseni tarvitsee passin, enkä tavoita toista vanhempaa. Miten saan passin hankittua?
Lapsen passihakemuksen liitteenä tulee olla kirjallinen, yksilöity suostumus siltä huoltajalta, joka ei ole läsnä passihakemusta jätettäessä. Passi voidaan myöntää ilman toisen huoltajan suostumusta vain erityisestä syystä, jos joltakin huoltajalta ei matkan, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi voida saada suostumusta. Myös väliaikaisia passeja voidaan myöntää erityisin perustein tietyn matkan ajaksi. Lue lisätietoa: Poliisi /Passin hakeminen

Jos huoltaja on evännyt suostumuksensa, passi voidaan kuitenkin myöntää alaikäiselle, jos sen myöntämättä jättäminen olisi selvästi vastoin lapsen etua. Lisäksi vaaditaan, että voidaan pitää ilmeisenä sitä, ettei lasta vastoin huoltajansa suostumusta muutoin kuin tilapäisesti viedä toiseen valtioon. Passin myöntävä viranomainen selvittää kussakin tapauksessa, mikä on lapsen edun mukaista.

6. Mitä tarkoittaa oheishuolto ja mistä sitä haetaan?
Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Oheishuolto ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan eikä tuota oheishuoltajalle elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.

Oheishuoltaja toimii vanhempien/ vanhemman ohella lapsen huoltajana. Oheishuollon määräämisen edellytyksenä on, että se on lapsen edun mukaista. Oheishuoltoa haetaan käräjäoikeudesta.

7. Haluamme turvata lastemme tulevaisuuden siltä varalta, että meille vanhemmille tapahtuu jotain. Voimmeko testamentata lastemme huollon sukulaiselle tai läheiselle ystävälle?
Lapsen huolto määräytyy lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan. Huoltolain mukaan lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on tuomioistuimen päätöksellä uskottu.

Jos lapsen huoltajina olleet vanhemmat ovat kuolleet, käräjäoikeus voi uskoa lapsen huollon yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa. Kun sosiaalilautakunta on saanut tiedon lapsen jäämisestä vaille huoltajaa, se neuvottelee lapselle läheisten henkilöiden kanssa ja tekee tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemuksen huoltajan määräämiseksi lapselle. Hakemuksen voi tehdä myös lapsen sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö itse.

Uuden huoltajan määrää lapsen asuinpaikan käräjäoikeus. Lapsen huoltoa koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lisäksi on otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Lapsen ”testamenttaaminen” ei siis ole mahdollista. Vanhemmat voivat kuitenkin kirjata toiveensa lapsen huollon uskomisesta jollekin tietylle henkilölle, mutta tämä toive ei sido viranomaisia, vaan tuomioistuimen tulee ratkaista asia kuitenkin aina lopulta lapsen edun mukaisesti.

8. Olen yksinhuoltaja ja haluaisin turvata lapseni tulevaisuuden siltä varalta, että minulle tapahtuu jotain. Voinko testamentata lapseni huollon sisarelleni?
Jos lapsen huoltajana oleva vanhempi kuolee, käräjäoikeus voi uskoa lapsen huollon yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa. Kun sosiaalilautakunta on saanut tiedon lapsen jäämisestä vaille huoltajaa, se neuvottelee lapselle läheisten henkilöiden kanssa ja tekee tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemuksen huoltajan määräämiseksi lapselle. Hakemuksen voivat tehdä myös lapsen toinen vanhempi, joka ei ole huoltaja sekä sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö.

Uuden huoltajan määrää lapsen asuinpaikan käräjäoikeus. Lapsen huoltoa koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lisäksi on otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Lapsen ”testamenttaaminen” ei siis ole mahdollista. Yksinhuoltajana toimiva vanhempi voi kuitenkin kirjata toiveensa lapsen huollon uskomisesta jollekin tietylle henkilölle, mutta tämä toive ei sido viranomaisia, vaan tuomioistuimen tulee ratkaista asia kuitenkin aina lopulta lapsen edun mukaisesti.

9. Mitä jos lapsi jää ilman huoltajaa?
Jos lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa, käräjäoikeus voi sille tehdyn hakemuksen perusteella uskoa lapsen huollon yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa. Kun sosiaalilautakunta on saanut tiedon lapsen jäämisestä vaille huoltajaa, se neuvottelee lapselle läheisten henkilöiden kanssa ja tekee tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemuksen huoltajan määräämiseksi lapselle. Hakemuksen voivat tehdä myös lapsen vanhempi, joka ei ole huoltaja ja lapsen sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö.

Uuden huoltajan määrää lapsen asuinpaikan käräjäoikeus. Lapsen huoltoa koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lisäksi on otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide, sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.