Kysytyimmät kysymykset lapsen elatuksesta ja Kelan maksamasta elatustuesta

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

1. Mikä on elatusapu ja mikä on elatustuki?
Elatusapu on kuukausittain maksettava rahasumma, jonka muualla asuva vanhempi vahvistetun sopimuksen tai käräjäoikeuden tuomion perusteella maksaa lapselle huolehtiakseen omalta osaltaan lapsen elatuksesta. Ala-ikäisen lapsen kohdalla elatusapu maksetaan lapsen kanssa asuvalle vanhemmalle.

Elatustuki on Kelan kuukausittain lapselle maksama rahasumma, johon syntyy oikeus silloin, kun elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen tai elatusapu on elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi vahvistettu elatustuen määrää pienemmäksi. Kelan elatustukeen on oikeus myös silloin, kun lapsella ei ole toista elatusvelvollista vanhempaa siksi, että lapsi on yhden henkilön adoptoima tai lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.
Lue lisää: Kela / Elatustuen määrä ja maksaminen

2. Milloin täytyy maksaa elatusapua?
Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Lapselle voidaan lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos lapsi ei asu pysyvästi vanhempansa luona eikä vanhempi muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta. Elatusavun määrä ja sen suorittamistapa vahvistetaan sopimuksella tai tuomiolla.

3. Kenen pitää maksaa eron jälkeen elatusapua ja kenelle?
Se vanhempi, joka eron jälkeen ei enää asu samassa osoitteessa kuin lapsi, maksaa elatusapua sille vanhemmalle, jonka kanssa lapsi asuu.

4. Miten lapsen elatusapu määräytyy?
Elatusavun määräytymisestä säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa. Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan.

Oikeusministeriö on julkaissut Ohjeen lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi

Oikeusministeriön ohjeen mukaan elatusavun ohjeellinen määrä lasketaan selvittämällä ensin, kuinka paljon lapsi tarvitsee kuukaudessa elämiseensä rahaa. Sen jälkeen selvitetään vanhempien elatuskyvyt ja verrataan niitä toisiinsa. Jos kummallekin esimerkiksi jää huomioon otettavien pakollisten menojen jälkeen käyttöön saman verran rahaa, elatuskyvyt ovat yhtä suuret eli elatusvastuu jakautuu tasan (50 %/ 50 %).

Elatusavun määrä on vanhemman laskennallinen prosenttiosuus lapsen elatuksen tarpeesta. Esimerkiksi, jos lapsen elatuksen tarve on 500 €/kk ja vanhemman elatuskyky 40 %, elatusavun määräksi tulee 200 €/kk. Laskennallisesta elatusavusta tehdään tarvittaessa lopuksi ns. luonapitovähennys. Luonapitovähennys voidaan tehdä, jos lapsi on sen vanhemman luona, jonka luona hän ei ole kirjoilla, keskimäärin vähintään 7 yötä kuukaudessa. Luonapitovähennys tarkoittaa sitä, että elatusapua pienennetään taulukon mukaisella euromäärällä sillä perusteella, että tapaamisten aikana lapsen ruokakustannuksista vastaa lapsen kanssa oleva vanhempi eikä se vanhempi, jonka luona lapsi on kirjoilla.

Lue lisätietoa oikeusministeriön sivulta

5. Miten lapsen elatuksen tarve määräytyy?
Oikeusministeriön ohjeen mukaan lapsen elatuksen tarvetta laskettaessa pohjana ovat yleiset kustannukset, jotka määräytyvät lapsen iän mukaan. Lapsen yleiset kustannukset koostuvat jokapäiväiseen elämiseen kuuluvista ja suhteellisen samanlaisina eri tilanteissa pysyvistä menoista, joita on käytännössä kaikilla lapsilla. Lapsen elatuksesta aiheutuvina yleisinä kustannuksina pidetään kustannuksia, jotka johtuvat:

  • ravinnosta 
  • vaatteista ja jalkineista
  • henkilökohtaisesta hygieniasta
  • puhelimesta ja tietokoneesta sekä puhelimen käytöstä ja muista tietoliikennekuluista
  • taskurahasta
  • tavanomaisesta virkistys- ja harrastustoiminnasta sekä sitä varten tarvittavista välineistä
  • satunnaisista tai vähäisistä terveydenhoito- ja lääkekuluista
  • satunnaisista tai vähäisistä koulutusmenoista
  • lapsen osuudesta kodin kalusteista, koneista ja tarvikkeista
  • matkoista (arjen liikkuminen)
  • muista näihin verrattavista seikoista.

Yleisten kustannusten määränä pidetään: 

  • lapsen ollessa 0–6-vuotias: 299 euroa kuukaudessa
  • lapsen ollessa 7–12-vuotias: 348 euroa kuukaudessa
  • lapsen ollessa 13–17-vuotias: 469 euroa kuukaudessa.

Yleisten kustannusten lisäksi lapsen elatuksen tarpeeseen lisätään lapsen erityiset ja vanhempien sopimat harrastemenot kuukaudessa, erityiset terveydenhoitokustannukset, päivähoitokulut, aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan kulut sekä lapsen koulutuskulut. Lisäksi mikäli vakuutuskulut ovat normaalista poikkeavia, tulee myös vakuutusmaksut huomioida neuvottelussa. 

6. Jos lapsi asuu vuoroviikoin molemmilla vanhemmilla, tarvitseeko maksaa elatusapua?
Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vaikka lapsi olisi puolet kuukaudesta toisen vanhemman luona ja puolet kuukaudesta toisen vanhemman luona, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että elatusapua ei tarvitse maksaa. Jos vanhemmilla on hyvin erilainen elatuskyky, kulujen tasajako ei ole välttämättä oikeudenmukainen ratkaisu. Se vanhempi, jolla on suurempi elatuskyky, voidaan velvoittaa suorittamaan lapselleen elatusapua, vaikka kumpikin vanhempi vuorollaan huolehtisi lapsen jokapäiväisestä elatuksesta yhtä laajasti. 

Oikeusministeriön ohjeessa elatusavun suuruuden arvioimiseksi  ei ole otettu huomioon vuoroasumistilanteita, ja esimerkiksi ohjeen mukaiset luonapitovähennykset eivät sellaisenaan sovellu vuoroasumiseen. Ohjetta voidaankin vuoroasumistilanteessa noudattaa vain soveltuvin osin.

7. Mitä tarvitsen mukaan lastenvalvojan luokse elatusapuasiassa?
Vanhempien on hyvä ottaa neuvotteluun mukaan alla olevan listauksen mukaiset tositteet, jotta voi tarvittaessa osoittaa toiselle vanhemmalle antamiensa tietojen paikkansapitävyyden. Alla olevan listauksen mukaiset tositteet tarvitaan myös tilanteessa, kun elatusvelvollinen arvioi maksukykynsä heikoksi ja esittää elatusavuksi vähemmän kuin elatustuen määrän.

Mukaan tarvitaan:

  • voimassa oleva elatussopimus tai käräjäoikeuden elatusapupäätös, mikäli ko. asiakirjat eivät jo ole lastenvalvojalla tiedossa, tai mikäli toisen kunnan lastenvalvoja on vahvistanut kyseisen sopimuksen
  • viimeisin verotusehdotus ja -päätös
  • ajantasainen selvitys kuluvan vuoden palkkatuloista ja edellisen vuoden koko vuoden palkkakertymästä (selvityksistä tulee käydä ilmi myös lomarahat, etuudet ja lakisääteiset pidätykset)
  • selvitys elinkeinotoiminnan tuloista (tuloslaskelma ja tase sekä kirjanpidon tosite yksityisotoista)
  • päätös ja maksuilmoitus eläketulosta
  • päätös ja maksuilmoitus sosiaalisista etuuksista (esim. työttömyyspäiväraha, Kelan etuudet)
  • tositteet muista tuloista
  • todistus opiskelun kestosta ja päätös opintotuesta
  • tosite maksettavasta opintolainan lyhennyksestä ja korosta
  • tositteet vakituisen asunnon asumiskustannuksista (vuokra, vesi, sähkö, vastike, asuntolainan lyhennys ja korko, kotivakuutus, lämmitys, kiinteistövero, jätemaksu, tontin vuokra yms.)
  • selvitys työmatkakuluista
  • mahdollinen toimeentulotukipäätös
  • tositteet lapsen harrastuskustannuksista sekä päivähoitomaksuista (lapsen kanssa asuva vanhempi).

Lisäksi mukaan tulee ottaa täytetty lomake vanhemman elatuskyvyn arvioimiseksi. Lomakkeet löytyvät sivulta Lapsen elatus

9. Mikä on minimielatusapu?
Ns. minimielatusapua ei ole. Elatusavun määrä lasketaan elatusvelvollisen elatuskyvyn mukaan. Jos elatusvelvollisella ei ole lainkaan tuloja, voidaan elatussopimukseen elatusavun määräksi merkitä määräaikaisesti myös 0 euroa. Tällöin Kela maksaa lapsen kanssa kirjoilla olevalle vanhemmalle elatustuen elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi eikä elatusvelvolliselta peritä takaisin Kelan maksamaa elatustukea. Lastenvalvoja tarkistaa tositteista elatusvelvollisen tulot ja hyväksyttävät menot.

"Minimielatusavusta" puhuttaessa viitataan usein Kelan maksamaan elatustukeen. Elatustuen määrä on tällä hetkellä 158,74 euroa kuukaudessa lasta kohden. Kela maksaa elatustuen vahvistetun elatussopimuksen tai käräjäoikeuden tuomion perusteella, jos elatusvelvollinen laiminlyö hänelle vahvistetun elatusavun määrän, tai jos elatusapu on vahvistettu elatustukea alhaisemmaksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi.

10. Mitä teen, kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua?
Elatusvelvollinen ei voi yksipuolisesti jättää vahvistettua elatusapua suorittamatta. Lapsen kanssa kirjoilla oleva vanhempi voi toimittaa vahvistetun alkuperäisen elatussopimuksen Kelalle ja hakea elatustukea elatusavun laiminlyönnin perusteella. Elatusapua voi periä myös suoraan ulosottoteitse.

11. Milloin elatusapua voi muuttaa?
Elatusapua voi muuttaa, jos jommankumman vanhemman elatuskyvyssä tai lasten elatuksen tarpeessa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Asiaa tarkastellaan ensisijaisesti elatusapulaskelman lopputuloksesta käsin. Elatusapusopimuksen muuttaminen on perusteltua, jos laskelman lopputuloksena saatava elatusavun määrä poikkeaa aikaisemmin vahvistetusta elatusavun määrästä vähintään 15 %. Lisäksi edellytetään, ettei muutos ole lyhytaikainen, ja että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. Vanhempien on oltava aina yhteydessä, jos elatusapu on vahvistettu elatustukea alhaisemmaksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi tai jos elatusvelvollisen tulot nousevat.

12. Miten elatusapua muutetaan?
Elatusapua voi muuttaa uudella lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella. Muutosta voi hakea käräjäoikeudelta, jos vanhemmat eivät pääse asiasta sopimukseen lastenvalvojan luona.

13. Kuka päättää mihin elatusapua käytetään ja mitä sillä maksetaan?
Elatusavun saaja käyttää elatusavun lapsen menoihin.

14. Saako elatusavun maksaa lapselle?
Lähtökohtaisesti alaikäiselle lapselle itselleen ei makseta, vaan elatusapu maksetaan huoltajalle. Mikäli alle 18-vuotias nuori asuu itsenäisesti, vanhemmat voivat sopia elatusavun maksamisesta nuorelle. Koulutusavustus 18 vuotta täyttäneelle lapselle maksetaan 18-vuotiaalle lapselle itselleen.

15. Onko elatusavulla ylärajaa?
Lapsen elatuksen tarpeella on yläraja.

16. Mitä tuloja ja menoja huomioidaan elatusapua määriteltäessä?
Elatuslaissa ei määritellä, mitä tuloja tai menoja elatusapua määriteltäessä otetaan huomioon, vaan laissa todetaan, että vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhemman elatuskyvyn määrittelyssä huomioidaan elatuslain mukaan vanhemman ikä, työkyky, mahdollisuus osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä ja lakiin perustuva muu elatusvastuu. Em. lainkohdan selventämiseksi oikeusministeriö on laatinut ohjeen elatusavun suuruuden arvioimiseksi . Ohjeen euromääräisiin summiin on tehty indeksikorotukset. Indeksikorotetuista summista löytyy tietoa sosiaali- ja terveysministeriön nettisivulta tai lastenvalvojalta kysymällä.

Ohjeen mukaan elatusavun suuruutta laskettaessa huomioidaan lähtökohtaisesti kummankin vanhemman kaikki nettotulot kuukaudessa. Nettotuloista vähennetään kulutustilastoihin perustuva summa välttämättömiin yleisiin elinkustannuksiin (ruoka, vaatteet, puhtaus, pienet terveydenhoitokulut, puhelin- ja tietokonekulut jne.). Lisäksi nettotuloista vähennetään vanhemman asumiskulut, erityiset säännölliset terveydenhoitokustannukset, työmatkakustannukset, opintolainan hoitokulut ja muu elatusvastuu. Muu elatusvastuu tarkoittaa vanhemman muita lapsia tai vanhemman elatuksen varassa olevaa aviopuolisoa/ yhteistä lasta kotona hoitavaa avopuolisoa.

17. Kumpi vanhemmista vastaa tapaamiskuluista?
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu. Tästä johtuen myös se vanhempi, jonka luona lapsi asuu, on osaltaan velvollinen edistämään tapaamisoikeuden tarkoituksen toteutumista, paitsi muutoin myös osallistumalla tarvittaessa niihin kustannuksiin, jotka tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat. Jos jompikumpi vanhempi muuttaa kauemmaksi, voi olla aiheellista neuvotella tapaamisoikeudesta uudelleen. Samalla vanhemmat voivat sopia tapaamismatkakustannusten jakamisesta vanhempien välillä.

Jos tapaamiskulut ovat pitkän välimatkan vuoksi hyvin suuret, voidaan kustannukset huomioida elatusapulaskelmassa menona sille vanhemmalle, joka matkakustannuksista vastaa. Huomioitavien kustannusten yläraja on 123 € per lapsi.

18. Mitä teen, jos emme pääse sopimukseen lapsen elatusavusta lastenvalvojan luona?
Jos lisäneuvottelutkaan eivät auta, ota yhteyttä Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimistoon  tai asianajotoimistoon. Tässä tilanteessa elatusavun määrä ja suorittamistapa on vahvistettava käräjäoikeudessa.

Pääsääntöisesti käräjäoikeus vahvistaa elatusavun kanteen vireillepanosta lukien. Taannehtivasti elatusapua  voidaan määrätä enintään yhden vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa, mutta taannehtivuuteen tulee olla erityisen painavia syitä. Jos sopimukseen elatusavusta ei päästä, lapsen huoltajan tai muun laillisen edustajan ei kannata viivytellä asian viemisessä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Elatusavussa on kysymys nimenomaan lapsen oikeudesta. Myös elatusapua maksava vanhempi voi viedä elatusapuasian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Olennaisten olosuhdemuutosten perusteella voimassa olevaa elatusapua voi olla perusteltua myös pienentää. Elatusapukanteen laatimiseen voi pyytää apua oikeusaputoimistosta tai yksityiseltä asianajajalta.

19. Mitä voin tehdä, jos en pysty maksamaan vahvistettua elatusapua lapselleni?
Jos kykenemättömyys elatusavun maksamiseen johtuu siitä, että elatusavun määrä on liian suuri nykyisiin tuloihisi verrattuna, voit varata toisen vanhemman kanssa yhdessä ajan lastenvalvojalle elatussopimuksen muuttamiseksi vastaamaan elatuskykyäsi. Elatusavun muuttamiselle on kaksi edellytystä eli se, että olosuhteet ovat elatusavun vahvistamisen jälkeen muuttuneet olennaisesti ja se, että elatusavun muuttamista on pidettävä kohtuullisena. Ohjeen mukaan olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti, jos muuttuneilla arvoilla laskettavan elatusavun määrä ylittää/ alittaa vahvistetun elatusavun vähintään 15 %. Muutoksen olennaisuuteen kuuluu myös se, ettei se ole lyhytaikainen. Muutoksen olennaisuuden toteamisen jälkeen tehdään vielä lain edellyttämä kokonaisharkinta siitä, onko elatusavun muuttaminen kohtuullista.

Jos et pysty maksamaan vahvistettua elatusapua ja jätät sen maksamatta, lapsen kanssa kirjoilla oleva vanhempi voi hakea laiminlyönnin perusteella Kelalta elatustukea. Tämän jälkeen et enää voi maksaa elatusapua lapsen kanssa kirjoilla olevalle vanhemmalle, vaan elatusapu maksetaan Kelalle. Kelan kanssa voi tehdä maksusuunnitelman. Jos tulosi ovat Kelan hyväksymästä perustellusta syystä hyvin alhaiset, voit olla oikeutettu saamaan Kelalta jälkikäteen vapautuksen kertyneestä elatusapuvelasta elatustuen summasta.

20. Mikä on luonapitovähennys?
Luonapito tarkoittaa sitä, että lapsesta erossa asuva vanhempi pitää lasta luonaan. Lasta luonaan pitävä vanhempi tosiasiallisesti vastaa lapsen välttämättömistä elinkustannuksista luonapitoaikana.

Luonapitovähennys huomioidaan elatusavun määrää laskettaessa, jos tapaava vanhempi pitää lasta luonaan vähintään seitsemän vuorokautta kuukaudessa. Luonapidon laajuutta arvioitaessa ratkaisevaa on keskimääräinen yöpyminen kuukautta kohden. Yöpymisten määrään lasketaan mukaan sekä säännölliset viikonloppu- ja arkitapaamiset että loma-aikoina toteutuvat pidemmät luonapitojaksot kalenterivuoden aikana. Näin saatu yhteismäärä jaetaan kahdellatoista. Oikeusministeriön ohjeessa on määritelty luonapitovähennyksen määrä, joka on sitä suurempi, mitä enemmän lapsi on tapaavan vanhemman luona.

21. Mitä elatusvelvollinen saa vähentää maksettavasta elatusavusta?
Elatusvelvollinen ei saa yksipuolisesti vähentää maksettavaa elatusapua, vaan vähennyksen tulee olla joko vanhempien yksimielisesti keskenään sopima tai uudella lastenvalvojan luona vahvistetulla sopimuksella sovittu.

22. Milloin voin saada elatustuen?
Elatustuen saamisedellytykset määritellään elatustukilaissa. Elatustuen myöntää Kela, josta saa myös yksityiskohtaista tietoa myöntämisen edellytyksistä ja hakumenettelystä. Elatuslain mukaan lapsella on oikeus elatustukeen silloin, kun

  • elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen,
  • elatusapua ei ole lainkaan vahvistettu maksettavaksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi,
  • elatusapu on vahvistettu elatustukea pienempänä elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi,
  • avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole lainvoimaisesti vahvistettu,
  • elatusapua ei ole voitu vahvistaa samanaikaisesti isyyden vahvistamisen kanssa tai
  • adoptiovanhempi on yksin ottanut lapsen adoptiolapsekseen, eikä lapsi ole adoptiovanhemman puolison lapsi tai adoptiolapsi taikka sellaisen henkilön lapsi, jonka kanssa adoptiovanhempi elää avioliitonomaisissa olosuhteissa.

23. Mikä on täydentävä elatustuki?
Täydentävä elatustuki on Kelan maksamaa etuutta lapsen kanssa kirjoilla olevalle vanhemmalle lapsen elatusta varten, jos elatusapulaskelman perusteella määritelty elatusapu on elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi alhaisempi kuin Kelan maksama täysi elatustuki.

24. Mikä on indeksikorotus?
Elatusapua ja elatustukea tarkistetaan vuosittain elinkustannusten nousun seurauksena. Korotuksesta säädetään laissa eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin. Korotuksen määrä lasketaan kuluvan vuoden lokakuun ja edellisen vuoden lokakuun elinkustannusindeksin pistelukujen mukaan, ja korotus tulee voimaan vuoden alusta. Korotus koskee kaikkia voimassa olevia elatussopimuksia niiden vahvistamispäivästä riippumatta.

Vanhemmat voivat tarkistaa uuden elatusavun määrän perheoikeudellisesta yksiköstä tai Kelasta. Halutessaan vanhemmat voivat kirjauttaa uuden elatusavun määrän elatussopimuksen indeksikorotusliitteeseen. Ilman kirjaustakin kaikki elatusavut nousevat indeksikorotuksen verran. Elatusvelvollisen tulee itse huolehtia siitä, että maksaa elatusavun oikean suuruisena. Huomioimatta jääneet indeksikorotukset ovat perimiskelpoisia samalla tavoin kuin muutkin laiminlyödyt elatusmaksut.

Katso lisätietoa sosiaali- ja terveysministeriön sivulta Kuntainfo: Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1.1.2019

25. Pitääkö elatusavun maksamista jatkaa vielä 18 vuoden täyttämisen jälkeenkin?
Elatusavun maksamisvelvollisuus päättyy lapsen 18-vuotispäivänä. Tosin elatuslain 3.2 §:n mukaan "vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta". Kummallakin vanhemmalla on tämä velvollisuus, "mikäli se harkitaan kohtuulliseksi". Tätä lainkohtaa on oikeuskäytännössä tulkittu niin, että ainakin lukiota käyvän nuoren osalta kumpikin vanhempi on vielä vastuussa sekä nuoren varsinaisista opintomenoista että myös koulutuksen aikaisista elinkustannuksista. Edellä mainittu kohtuullisuusedellytys tarkoittaa sitä, että vanhempaa ei voi velvoittaa osallistumaan nuoren menoihin, jos vanhemmalla ei taloudellisten olojensa perusteella ole siihen kykyä.

Koulutusavustuksen laskemistavasta ei ole annettu ministeriötason ohjetta kuten elatusavun määrän laskemisesta. Koulutusavustukseksi voidaan sopia myös sama summa kuin aiemmin maksettu elatusapu, jos elatusavussa on menoiksi huomioitu koulutuskustannuksia. Koulutusmenot (kirjat yms.) huomioidaan nettomenoina eli menoista vähennetään nuoren saama opintotuki. Sopimuksen tekevät 18 vuotta täyttänyt nuori ja hänen vanhempansa. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja. Sopimus voidaan tehdä valmiiksi jo ennen 18-vuotispäivää, jolloin nuoren puolesta sopimuksen allekirjoittaa silloin hänen se vanhempi jonka luona lapsi on kirjoilla. Koulutusavustus maksetaan nuoren omalle tilille. Jos täysi-ikäinen nuori on avustuksen tarpeessa ja vanhempi tai toinen heistä ei elatuskyvystään huolimatta halua avustaa nuorta, nuori voi oikeusavustajan avulla viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

26. Mitä teen, jos elatusvelvollinen kuolee?
Ota yhteyttä Kelaan perhe-eläkehakemuksen tekemiseksi, sillä elatusavun ja/tai elatustuen maksaminen loppuu elatusvelvollisen kuollessa.