Kysytyimmät kysymykset lapsen asumisesta

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

1. Kumman vanhemman luona lapsi asuu?
Silloin kun vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, mutta eivät asu yhdessä, on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu ja on kirjoilla. Lapsen asumisesta päätettäessä lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Vanhempien tulee neuvotella ja tarkastella eri vaihtoehtoja erityisesti lapsen kannalta, ja harkittaessa lapsen asuinpaikkaa on tärkeää ottaa huomioon, miten asuminen ja lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten. Tutustu myös Vanhemmuussuunnitelmaan, josta voi olla apua asian harkinnassa.

2. Emme ole pystyneet sopimaan lastenvalvojan luona siitä, kumman luona lapsi asuu ja on kirjoilla – mitä teemme?
Voitte hakea apua perheasioiden sovittelusta sovintoratkaisuun pääsemiseksi. Jos vanhemmat eivät pääse sovittelunkaan avulla yhteisymmärrykseen lapsen asuinpaikasta, on asia vietävä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Vielä tässäkin vaiheessa vanhemmat voivat pyytää käräjäoikeudesta sovittelua. Kaikissa Suomen käräjäoikeuksissa toimii asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu. Sovittelua voi hakea käräjäoikeudelle toimitetulla vapaamuotoisella hakemuksella tai tätä tarkoitusta varten laaditulla kaavakkeella, joita saa käräjäoikeuden kansliasta. Osapuolet voivat tehdä hakemuksen yhdessä tai erikseen. Sovittelu tapahtuu perheasioihin perehtyneen tuomarin johdolla ja häntä avustaa asiantuntijana lapsiasioihin perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä.

3. Mitä tarkoitetaan vuoroasumisella?
Vuoroasuminen tarkoittaa sitä, että lapsi asuu käytännössä puolet tai lähes puolet ajastaan
vuorotellen vanhempiensa luona. Lapsi voi kuitenkin olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa. Lapsen lähikoulu ja koulukuljetukset mm. määräytyvät sen mukaan missä lapsi on kirjoilla. Asumistukea ja monia muita etuuksia myönnettäessä lapsi voidaan ottaa huomioon vain toisen vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Lapsilisää maksetaan vain toiselle vanhemmalle, lähtökohtaisesti sille, jonka luona lapsi on kirjoilla.

Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta erittäin hyvää kykyä yhteistyöhön sekä joustavuutta. Vuoroasumisratkaisun tulee perustua lapsen tarpeeseen ja etuun, ei vanhemman tahtoon tai taloudellisiin intresseihin.

4. Milloin vuoroasuminen on toimiva ratkaisu?
Vuoroasumista koskevien vaatimusten taustalla on usein ajatus vanhempien välisen tasa-arvon toteuttamisesta. Usein myös taloudelliset seikat vaikuttavat vaatimuksiin vuoroasumisesta. Vaikka lapsi haluaisi vuoroasumisjärjestelyä itsekin, hän ei välttämättä kykene hahmottamaan, mitä vuoroasuminen käytännössä tarkoittaa. Vuoroasumisratkaisun tulee aina perustua erityiseen harkintaan, jossa huomioidaan ennen kaikkea lapsen etu ja tarpeet asumis- ja tapaamisratkaisussa.

Asuinpaikan toistuva vaihtuminen edellyttää vanhemmilta kykyä saada käytännön järjestelyt toimimaan. Vanhemmilta vaaditaan hyvää suunnittelua ja kykyä ennakoida tulevia asumisjaksoja etukäteen. Mitä nuorempi lapsi on, sitä vaativampi ratkaisu vuoroasuminen on lapselle. Lapsella olisi hyvä olla riittävästi ikää ja kykyä suunnitella ja ennakoida tulevaa. Lisäksi häneltä edellytetään sopeutumiskykyä, sillä eri säännöt ja rutiinit vanhempien luona edellyttävät suurta joustavuutta lapselta. Parhaimmillaan vuoroasuminen on lapselle antoisaa, koska lapsi voi vanhempien eron jälkeen silti elää arkipäivää kummankin vanhemman kanssa.

Tutkimusten mukaan vuoroasumisen on todettu toimivan parhaiten, jos vanhemmat ovat päätyneet asumisjärjestelyyn perusteena lapsen tarpeet ja jos

  • vanhemmat jakavat vanhemmuuden ja huolehtivat lapsen arjen sujumisesta yhdessä
  • vanhempien välit ovat hyvät ja heidän yhteistyönsä toimii
  • vanhemmat suhtautuvat myönteisesti ja joustavasti lapsen oleskeluun toisen vanhemman luona
  • vanhemmat välittävät toisilleen tietoja lapsen arjesta toisessa kodissa.

Lapsen näkökulmasta on olennaista, että hän on itse halukas ja kykenee vuoroasumisjärjestelyyn, ja että pystyy hahmottamaan ikänsä puolesta elämäänsä. Lisäksi on tärkeää, että vanhemmat asuvat niin lähekkäin, että lapsen päiväkoti tai koulu ja tärkeimmät sosiaaliset suhteet pysyvät samoina.