Kysytyimmät kysymykset avio- tai avoerosta

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

1. Olemme eronneet ja meillä on alaikäisiä lapsia. Mitä meidän tulisi tehdä?
Lapsen vanhemmat ovat aina ensisijaisesti vastuussa lastensa hyvinvoinnista ja heidän velvollisuus on turvata lapsen tasapainoinen kehitys myös perhetilanteen muuttuessa. Vanhempien erotilanteessa on ratkaistava ensin, kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla. Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on puolestaan turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla. Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa huolimatta siitä, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei. Elatuslain mukaan vastuu lapsen elättämisestä on vanhemmilla ja lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta, tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona.

2. Onko erotilanteessa pakko tehdä kirjallisia sopimuksia?
Ei ole, mikäli vanhemmat pystyvät riidattomasti sopimaan asiat. On kuitenkin hyvä tietää, että vain vahvistettu kirjallinen sopimus on täytäntöön pantavissa ja elatusapu on ulosottokelpoinen.

3. Onko vanhempien keskenään allekirjoittama sopimus, jossa on todistajien allekirjoitukset, pätevä ja virallinen?
Vanhemmat voivat noudattaa keskinäistä sopimusta, mutta sopimus ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Esimerkiksi Kela ei voi maksaa elatustukea tällaisen sopimuksen perusteella tilanteessa, jossa toinen vanhempi jättää maksamatta elatusavun tai elatusapu on pienempi kuin voimassa oleva elatustuki. Myös tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa varten tarvitaan vahvistettu sopimus tai oikeuden päätös.

4. Miten saamme viralliset sopimukset?
Vanhemmilla on lähtökohtaisesti sopimusvapaus lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen sekä elatukseen liittyvissä asioissa. Jotta sopimukset olisivat täytäntöönpanokelpoisia, tulee ne laatia kirjallisesti lapsen asuinkunnan lastenvalvojalla, joka vahvistaa sopimukset, mikäli ne eivät ole lapsen edun vastaisia. Vahvistetut sopimukset vastaavat lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua.

Lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevat asiat on mahdollista ratkaista myös vanhempien avioeron yhteydessä. Asia saatetaan tällöin vireille avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksena jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudessa.

5. Miten varaan lastenvalvojalle ajan?
Vanhempien on hyvä pohtia ja keskustella etukäteen sopimusten sisällöstä ja sopia yhteisen ajan varaamisesta lastenvalvojalle. Aika varataan ensisijaisesti lapsen kotikunnan lastenvalvojalle eli jos lapsi asuu Espoossa, varaa aika Espoon lastenvalvojalle. Mikäli vanhemmat asuvat eri kunnissa, voi kumpikin vanhempi halutessaan varata ajan myös oman kotikuntansa lastenvalvojalle. Siinäkin tapauksessa vanhempien tulee keskustella yhdessä sovittavista asioista. Muistathan, että sopimuksen muuttaminen vaatii molempien vanhempien asioinnin asiassa.

Voit varata ajan lastenvalvojalle soittamalla neuvonta- ja ajanvarausnumeroomme p. 09 816 27711, joka palvelee arkisin klo 10–11.

Espoon lastenvalvojat toimivat osoitteessa Kamreerintie 6 A, 4. krs., Espoon keskus, 02770 Espoo.

6. Mitä minun tulee tietää asioimisesta lastenvalvojan luona?
Lasten huoltoon, tapaamisoikeuteen, asumiseen ja elatukseen liittyvissä asioissa asianosaisia ja sopijapuolia ovat vanhemmat. Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä vaan sopimusneuvottelut käydään sopijapuolten, eli vanhempien kesken. Lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatia vanhempien sopimista asioista täytäntöönpanokelpoinen asiakirja.  Jotta sopimuksia voitaisiin laatia, tulee molempien vanhempien olla lähtökohtaisesti yhtä aikaa paikalla.

Sopimukset olisi hyvä tehdä vanhempien erilleen muuton yhteydessä tai lopullista avioeroa haettaessa eli tilanteessa, jossa perhettä koskevat muutokset ovat selkiytyneet siinä määrin, että vanhemmilla on valmiudet ratkaista lasta koskevat järjestelyt.

7. Mitä, jos vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla?
Lähtökohta on, että vanhemmat käyvät yhdessä keskustelua siitä, ovatko valmiita neuvottelemaan lasta koskevista sopimusasioista ja/tai muuttamaan aiemmin tehtyjä sopimuksia. Mikäli näin on, vanhemmat voivat asioida oman kunnan lastenvalvojalla ja asia hoidetaan virka-apumenettelyllä. Mikäli asutte lähikunnissa, olisi parasta, että asioisitte yhdessä lapsen kotikunnan lastenvalvojan luona.

8. Kuullaanko lapsia, miten lapsen mielipide otetaan huomioon?
Lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevien asioiden ratkaisu on vanhempien ja aikuisten vastuulla. Lapset eivät tee päätöksiä näistä asioista. Lastenvalvoja kuulee lasta vain poikkeustilanteissa. Sopimusasioissa lapsen vanhempien tehtävänä on ratkaista alaikäisten lastensa asiat heidän etunsa mukaisesti ja ottaen huomioon myös lastensa omat mielipiteet. Lähtökohtana on siis ajatus, että vanhemmat tietävät oman lapsensa parhaan; miten lapsen arjen jatkuminen on parhaiten toteutettavissa.

Lastenvalvoja voi vahvistaa vain vanhempien yksimielisiä sopimuksia.

Lapsenhuoltolaissa todetaan muun muassa, että jos vanhemmat eivät ole yksimielisiä huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, myös lapsen mielipide tulee selvittää sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Riitaisessa asiassa lasta kuulevat tehtävään nimetyt sosiaalityöntekijät olosuhdeselvitystyöskentelyn myötä käräjäoikeuden pyynnön perusteella. Lapsenhuoltolain mukaan huolto- ja tapaamisasia on aina ratkaistava – niin lastenvalvojan luona kuin käräjäoikeudessakin - ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lapsen etu ei ole yhtä kuin lapsen tahto, vaan lapsen toiveet ja mielipide ovat vain yksi lapsen edun arviointiin vaikuttava seikka.

9. Emme pysty sopimaan yhteisten lastemme asioista, miten asiat saadaan ratkaistua?
Lapsia koskevissa asioissa sovinnon löytäminen on keskeisen tärkeää. Usein sovinto vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja on siten lapsen edun mukaista. Voit olla yhteydessä Eroauttaminen lapsiperheille -palveluun keskusteluavun saamiseksi. Vanhemmilla on mahdollista hakeutua sovintoratkaisuun pääsemiseksi myös perheasioiden sovitteluun. Mikäli sovintoratkaisua ei saavuteta, vanhemmat voivat viedä asian joko yksin tai yhdessä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeva asia pannaan vireille siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

Vielä tässäkin vaiheessa vanhemmat voivat pyytää käräjäoikeudesta asiantuntija-avusteista tuomioistuinsovittelua. Sovittelua voi hakea käräjäoikeudelle toimitetulla vapaamuotoisella hakemuksella tai tätä tarkoitusta varten laaditulla kaavakkeella, joita saa käräjäoikeuden kansliasta. Osapuolet voivat tehdä hakemuksen yhdessä tai erikseen. Sovittelu tapahtuu perheasioihin perehtyneen tuomarin johdolla ja häntä avustaa asiantuntijana lapsiasioihin perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Espoon kanslia toimii osoitteessa Vitikka 1 B 2, 02630 Espoo, p. 029 56 45000.