Kuutoskaupunkien vertailussa Espoon luonto erottuu edukseen

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
25.2.2020 klo 11.35

Espoossa on kuutoskaupungeista eniten suojeltua aluetta suhteessa maapinta-alaan, ja asukkaat ovat tyytyväisempiä luonto- ja retkeilyreitteihin kuin muissa kaupungeissa, kertoo Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 2015-2018 -raportti. Parantamisen varaa on esimerkiksi kestävien kulkumuotojen osuuksien kasvattamisessa. 

Espoon kulkumuotojakauma on pysynyt melko samanlaisena viime vuosina. Helsingin seudun liikenteen (HSL) tekemän tutkimuksen mukaan autoilun osuus kulkumuotojakaumasta on pysynyt ennallaan (46 %), kävelyn (26 %) ja pyöräilyn (9 %) osuudet ovat hiukan kasvaneet, mutta joukkoliikenteen osuus (18 %) on hiukan vähentynyt. Autojen määrä asukasta kohden on Espoossa pysynyt kutakuinkin ennallaan.

Noin neljännes espoolaisista asuu alueilla, joka kärsii tieliikennemelusta. Tieliikenteen melualueilla asuvien osuus on kuitenkin Espoossa pienempi kuin Vantaalla, Turussa ja Helsingissä. 

Ilmanlaadun vuosivaihteluun vaikuttaa eniten säätila. Katupöly on merkittävin kaupunki-ilmaa heikentävä tekijä ja siksi pölyntorjuntaan onkin panostettu kaupungeissa. Asukastyytyväisyyskyselyn mukaan espoolaiset olivat muita kuutoskaupunkeja keskimääräistä tyytyväisempiä ilmanlaatuun. 

Luonnonsuojelualueiden määrä on kasvanut tasaisesti kaikissa kuutoskaupungeissa ja Espoossa on kaupungeista eniten suojeltua aluetta suhteessa kaupungin maapinta-alaan. Espoo erottuukin asukastyytyväisyydessä edukseen erityisesti luonnonsuojelussa sekä luonto- ja retkeilyreiteissä.

Kasvihuonekaasupäästöt ovat laskussa kaikissa kuutoskaupungeissa, mutta vauhti on kaupunkien asettamiin kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin nähden liian hidas. Päästöjä syntyy eniten kaukolämmöstä, liikenteestä ja sähkönkulutuksesta.

Ekologisen kestävyyden indikaattorien vertailuraportti 2015 - 2018 on neljäs yhteenveto Suomen kuuden suurimman kaupungin – Espoo, Helsinki, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu – yhteisesti sopimista ekologisen kestävyyden indikaattoreista. Aikaisemmissa raporteissa on keskitytty ensisijaisesti vertailemaan neljän vuoden tarkastelujakson aikana tapahtunutta kehitystä. Uusimmassa raportissa vertailua pyritään tekemään pidemmällä aikavälillä, sillä muutokset ovat tyypillisesti hitaita. Kaikki raportit ovat luettavissa kaupungin verkkosivuilla

Lisätietoja:
Marika Rönnberg, ympäristöasiantuntija, p. 043 825 2829, etunimi.sukunimi@espoo.fi

Kaukolämpögraafi