Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko: Osaavat ja aktiiviset espoolaiset ovat kaupungin tärkein voimavara

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
29.10.2015 klo 11.00

Sivistystoimi kehittää Espoota oppivana kaupunkina ja tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuksia kasvaa, oppia ja voida hyvin. Vaikka tiukentunut taloustilanne vaikuttaa palveluiden järjestämiseen, sivistystoimi kehittää aktiivisesti uusia tapoja hyvien palveluiden takaamiseksi.

Oppiva kaupunki

Sivistystoimi luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle. Vuonna 2016 varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrän arvioidaan kasvavan noin 320 lapsella ja perusopetuksen oppilasmäärän noin 870 oppilaalla. Lukuihin ei vielä sisälly vasta Suomeen tulleiden maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten määrä. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2016 esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa.

Uusien opetussuunnitelmien mukaisesti teknologia on luonteva osa oppimista. Sivistystoimi rakentaa digitaalisen oppimisen yhtenäisen oppimispolun. Tietotekninen ympäristö tukee oppimista ja keskeiset palvelut tarjotaan verkosta. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan kehittämällä lukioiden oppimis- ja tutkintoympäristöä sekä henkilöstön osaamista.

Tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat oppimisympäristöt

Sivistystoimi kehittää oppimisympäristöjä, jotka nykyistä paremmin tukevat diginatiivien oppimista ja painopisteen siirtymistä opettamisesta oppimiseen. Oppilaat ja opettajat, koulun muun henkilöstö sekä oppilaiden vanhemmat kutsutaan mukaan kehitystyöhön.

Syksystä 2016 alkaen Espoo kokeilee uudenlaista oppimisympäristöä, joka perustuu Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyössä kehittämään ajatukseen koulusta oppimista tukevana monipuolisena palveluna, ei vain koulurakennuksena. Tavoitteena on, että syyslukukaudesta 2016 alkaen Espoolla on käytössään joustavia oppimisen tiloja Otaniemen kampuksella. Opetuksessa hyödynnetään myös muita kampuksen resursseja ja palveluita ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet otetaan tehokkaasti käyttöön. Tilat ovat lähellä elokuussa 2016 liikennöintinsä aloittavan Länsimetron pysäkkejä, ja metroliikenne luo mahdollisuuksia lukioiden välisen yhteistyön kehittämiselle.

Tilat toimivat pitkäaikaisina koulujen väistötiloina ja niistä haetaan oppia ja kokemusta väistökoulutilanteen ratkaisemiseen. Espoossa rakennetaan joka vuosi 2–3 uutta koulua ja vanhoja korjataan. Kuluvana syksynä väistössä on 10 koulua, joissa opiskelee noin 3500 oppilasta. Yhteistyöllä ja ulkopuolisten resurssien hyödyntämisellä koulutusta voidaan myös järjestää nykyistä tehokkaammin.

Sivistyspalvelut tukevat kotoutumista

Espoo on keskittynyt vastaanottamaan yksin maahan tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajien määrän kasvu näkyy sivistystoimen palveluissa.  Varhaiskasvatuksessa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville lapsille järjestetään suomi toisena kielenä opetusta, jonka lähtökohtana on leikki ja lapsen osallisuus. Heille laaditaan myös suomenkielen oppimista edistävä suunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa.  

Espoon peruskouluissa ja lukioissa opiskelee noin 4100 vieraskielistä oppilasta ja opiskelijaa. Ensi vuoden aikana määrän ennustetaan kasvavan noin 10 prosenttia. Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 41 eri kielellä. Valmistavaa opetusta järjestetään lukuvuonna 2015-16 noin 800 oppilaalle. Maahanmuuttajille tarjotaan myös lukioon valmistavaa koulutusta. Myös sivistystoimen muut palvelut tuodaan entistä tehokkaammin maahanmuuttajien ulottuville. Mm. kirjastot tukevat suomenkielen oppimista tarjoamalla kielikahvilatoimintaa. Kulttuuripalveluiden tarjonnassa huomioidaan monimuotoinen Espoo.

Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia

Kuntalaisille tarjotaan matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia mm. kehittämällä lähiliikuntapaikkoja ja laajentamalla seurojen kanssa yhteistyössä toteutettavaa kerhotoimintaa. Yhteistyössä kehitetään myös tapoja, joilla lapset ja nuoret saadaan liikkumaan vähintään tunti päivässä. Kuluvan vuoden aikana Espoossa on kokeiltu Kaikukorttia, jolla taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevat henkilöt voivat osallistua kulttuuritapahtumiin. Toiminnassa tehostetaan yhteistyötä kulttuurikaveri -toiminnan kanssa. Kulttuurikaverit ovat vapaaehtoisia, jotka tarjoavat seuraa ja esimerkiksi apua liikkumiseen kulttuurikohteissa. Neljä lähikirjastoa pyritään varustamaan omatoimiaukiolon edellyttämillä laitteilla. WeeGee -talo viettää 10-vuotisjuhlavuottaan. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut kokoaa yhteen ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen, opetuksen, nuorison, kulttuurin ja vapaan sivistystyön palvelut. Toimintatapa herättää mielenkiintoa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti.

Toiminta tehokkaammaksi

Sivistystoimen kehyksen loppusumma on 711,4 milj. euroa. Korotus 2015 korjattuun talousarvioon verrattuna on 25 milj. euroa eli 3,7 prosenttia. Kun kehyksessä on huomioitu toimitilavuokrien korotukset ja sopimuksen mukaiset palkankorotukset, tuotetaan ensi vuonna peruspalvelut kuluvan vuoden talousarviotasolla. Tilojen käyttöä tehostetaan. Henkilöstöesitykset vuodelle 2016 painottuvat lakisääteisen toiminnan turvaamiseen. Kehykseen verrattuna kaupunginjohtajan talousarvioesitys sisältää 4,4 milj. euron lisäyksen. Sillä turvataan opetuksen taso oppilasmäärien kasvaessa sekä maahanmuuttajien ja erityistä tukea vaativien oppilaiden osuuden kasvaessa ja uuden opetussuunnitelman käyttöönotto.

Tasapainotustoimenpiteinä esitetään mm. lasten kotihoidontuen kuntalisän, ns. Espoo-lisän, alentamista ja rajaamista maksettavaksi vain alle 2-vuotiaille, kustannusvaikuttavien tuotantotapojen käytön jatkamista varhaiskasvatuksessa (mm. yksityisen päivähoidon määrän lisääminen) sekä palvelutoiminnan rakenteen muutosten jatkamista (mm. kerhotoiminnan kasvattaminen). Näiden toimenpiteiden yhteisvaikutus on 3,9 milj. euroa. Lisäksi arvioidaan valtion päätösten vaikutukset varhaiskasvatukseen ja tehdään niiden mahdollistamat tarkistukset talousarvioon syksyn aikana. Koulujen liikuntatilojen ilta- ja viikonloppuvalvontaa toteutetaan aiempaa enemmän omavalvontana, jäädytettävien koulukenttien määrää ja saariston reittiliikennettä vähennetään. Vuonna 2016 valmistuu ja otetaan käyttöön mm. peruskorjattu Leppävaaran uimahalli ja uusi maauimala, Tapion kentän huoltorakennus, peruskorjattu Tapiolan koulu ja lukio, uusi Auroran koulu ja päiväkoti ja uusi Nuumäen päiväkoti. Lisäksi otetaan käyttöön Lintuvaaran alakoulun peruskorjatut ja laajennetut tilat sekä Suvelan asukaspuiston vuokratila. Kirjasto Omena ja nuorten tieto- ja neuvontapiste yESBOx siirtyvät osaksi Ison Omenan palvelutoria. Matinkylän  urheilupuistoon valmistuu kaukalonkokoinen tekojää ja Leppävaaran hiihto-olosuhteita parannetaan sprinttiladulla.

Sampo Suihkon esitys (pdf)