Kestävän kehityksen työ tärkeä osa kaupunkien yhteistyötä

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
7.5.2021 klo 12.32

Kestävän kehityksen työ on kaupungeille tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Sosiaaliset, kulttuuriset, taloudelliset ja ekologiset vaikutukset on huomioitava jatkossa oikeastaan kaikessa kaupunkien toiminnassa.

6Aika-strategia on tiivistänyt asiantuntijoiden verkostoa kaupungeissa ja kasvattanut yhteistä ymmärrystä kehittämisen mahdollisuuksista ja haasteista; miten yritysten ja korkeakoulujen kanssa kehitetään, miten asukkaat saadaan mukaan, miten kehitystyön tuloksia hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Ekologinen ratkaisu voi olla myös taloudellinen

”Ekologinen voi olla myös taloudellisempi ratkaisu pidemmällä aikavälillä”, kertoo Iina Kallio Espoon kaupungin ympäristökeskuksesta, joka on koordinoinut Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet -hanketta 6Aika-strategiassa.

Ympäristöarvoa voidaan käyttää urakkakilpailutuksen kriteerinä. Päästöttömän työmaan pilottikohteessa Lukutorilla tämä mahdollisti kotimaisten kivien käytön, jolloin tuotannon ja kuljetusten päästöt vähenivät huomattavasti verrattuna ulkomailta tuotuihin, joita käytetään eniten infrarakentamisessa.  Tämä tukee suomalaista työllisyyttä; myös tuotannon, kuljetusten ja käyttövoimien verot jäävät Suomeen. Kansantaloudellinen kerrannaisvaikutus on huomattava.

Kokeilut tukevat vähähiilisyystavoitteita

Saman asian parissa on työskennellyt Espoon kaupungin kestävän kehityksen tiimi, joka kehittää Kerasta kiertotalouden esimerkkialuetta.

”Kiertotalouden kehittäminen tukee kaupungin hiilineutraaliustavoitetta. Kiertotalouden kokeiluilla tuemme muutoksia toimintatavoissa ja kestävän arjen valinnoissa”, kertovat Reetta Jänis ja Mia Johansson Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli -hankkeesta.

Päästövähennysten lisäksi kokeilut luovat uusia innovaatioita yrityksille ja uutta ymmärrystä kiertotalouden liiketoimintamalleista. Yritysten uuden liiketoiminnan lisäksi kaupunki hyötyy säästöjen kautta. Kestävät ratkaisut myös lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja edistävät kestävää arkea.

20 000 megawattitunnin säästö vastaa 1,5 miljoonaa euroa

Myös Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksessa on pohdittu päästövähennysten ja taloudellisen kestävyyden välistä yhteyttä. Joni Leinonen osallistui Energiaviisaat kaupungit -hankkeeseen.

”Oikeastaan kaikki toimintamme tähtää Kaupungin energiatehokkuussopimuksen tavoitteisiin. Energiatehokkuussopimuksen tavoite on 7,5 prosentin energiansäästö vuosina 2017−2025. Sähkön vuosisäästönä sen arvo olisi 1,7 miljoonaa euroa”, Leinonen kertoo.

Hankkeessa ratkottiin kiinteistöjen energia- ja olosuhdetiedon visualisointia asiantuntijoille ja kiinteistöjen käyttäjille.

”Yleisemmin opimme järjestelmien hankinnasta, tiedolla johtamisesta ja energia- ja olosuhdetiedon analytiikasta. Pilotista saimme hyvää oppia tuleviin hankintoihin”, Leinonen toteaa.

Kokeilut ovat uusien palvelujen ponnahduslautoja

Kokeilemalla kehittäminen on ollut tärkeä osa kaikkia kestävyyteen liittyviä hankkeita. Osassa hankintojen kehittäminen on ollut tärkeää, osassa on pyritty alusta alkaen siihen, että kaupungilla on rooli toimijoiden kokoon kutsumisessa ja kehitysympäristön kehittäjänä, mutta uusien palvelujen on tarkoitus toimia kokeilun jälkeen markkinoiden ehdoilla.

Erityisesti tätä tuo esille Karoliina Korpela Enter Espoosta: ”Perille asti -hankkeen tavoitteena oli kokeilla uusia markkinaehtoisia ratkaisuja täydentämään joukkoliikennettä ja parantaa hienon Rantaraitin, saariston ja Nuuksion saavutettavuutta. Kokeiluilla tuimme yrittäjyyttä ja yritysten näkyvyyttä. Samalla edistimme Espoon kestävyyteen, vastuulliseen matkailuun, kokeilemiseen, yhdessä oppimiseen ja lähiluonnossa virkistäytymiseen liittyviä tavoitteita.”

Korpelan matkailuun ja vähäpäästöisyyteen liittyvä työ jatkuu toisen hankkeen, CarbonWisen, parissa.

”Kehitämme hotellien ja muiden matkailuyritysten vastuullisuuteen liittyviä valmennuksia paraikaa muiden kaupunkien kanssa. Vastuullisuus ei ole enää mikään ”erillinen juttu”, vaan yrityksen kilpailukykyyn ja näkyvyyteen vaikuttava asia. Niin yksittäiset matkustajat kuin suurempia hankintoja tekevät tahot edellyttävät jatkossa vastuullisuusasioiden huomioimista yrityksiltä.”

Sosiaalinen kestävyys ekologisuuden ja taloudellisuuden rinnalla

Taloudellisiin ja ekologisiin tavoitteisiin voi liittyä myös muita, kuten sosiaalisia tavoitteita. Tuomas Kiuru ja Mari Päätalo kestävän kehityksen tiimistä kertovat, että yksityisautoiluun perustuva liikennejärjestelmä voi asettaa autottomat heikompaan asemaan. Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hankkeessa kokeillaankin esimerkiksi sähköpyörien akkujen latauskaappia, autojen jakamispalvelua ja pyöräparkkien etävalvontaa, joilla edistetään kestäviä liikkumisen tapoja kaupungissa.

”Kokonaisuus ei muutu yksittäisillä kokeiluilla. Kokeilu voi kuitenkin olla kokoaan suurempi monella tapaa, ja kokeiluja edistämällä saamme alueelle lisää palveluntarjoajia”, Kiuru summaa.

Kaupunkien kumppaneilla tärkeä rooli päästöjen hillinnässä

Kaikki edellä mainitut kaupungin asiantuntijat kertoivat, että kaupungilla on keskeinen rooli energiankäytön ja päästöjen hillinnässä, mutta tärkeä rooli on myös kaupungin kumppaneilla.

Tavoitteenamme on oppia kokeiluista ja edetä kohti vaikuttavampaa yhteistyötä yritysten kanssa. Espoolaiset asukkaat ovat olleet monessa mukana palvelujen kokeilijoina. Yhteistyö palvelujen kehittämisessä, mutta myös viestinnässä koettiin hyvin tärkeäksi: kaupunki ja yritykset rakentavat yhdessä parempaa kaupunkia asukkaille.

Kaaviokuva, joka muodostuu 14 kuusikulmaisesta laatikosta. Laatikoissa lukee Espoon kaupungin 6Aika-hankkeiden nimet. Tässä jutussa mainitut hankkeet on korostettu eri värillä. Yhdessä laatikot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

Lisätietoja

Tällä jutulla käynnistämme juttusarjan, jossa kerromme Espoon kaupungin työstä 6Aika-strategiassa vuosina 2014−2022.  Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) yhteinen 6Aika-strategia kehittää avoimempia, älykkäämpiä ja kestävämpiä palveluita kaupungeissa. Keskeistä on ollut kaupungin haasteiden tunnistaminen ja uusien ratkaisujen kokeileminen kaupungin, yritysten, asukkaiden, oppilaitosten ja korkeakoulujen kesken.