Keski-Espoon urheilupuisto täydentyy - lisää urheilukenttiä, leikkivälineitä ja skeittipuisto

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
26.10.2015 klo 9.37

Keski-Espoon urheilupuiston monta vuotta jatkunut rakennusprojekti lähenee päätöstään. Perjantaina 23.10. allekirjoitettiin urakkasopimus puiston parantamisen viimeisestä vaiheesta, joka pyritään saamaan päätökseen lokakuussa 2016.

Jo aiemmin puistoon kuuluivat lämmitettävä jalkapallokenttä ja tekojäärata. Tekojääradan kylmäkoneiston energiaa on hyödynnetty jalkapallokentän lämmityksessä talvella. "Kentät ovat olleet kovassa käytössä", sanoo toimitusjohtaja Osmo Rajala Jäämestarit Oy:stä.

Nyt puistoa täydennetään pienemmillä urheilukentillä, joilla voi pelata esimerkiksi koripalloa, rantalentopalloa ja sählyä. Koripallokentät tehdään erikseen aikuisten ja lasten tarpeisiin. Juoksemaan pääsee juoksusuoralla ja tasapainoa testaamaan erityisellä tasapainoiluradalla. Tekemistä riittää monille ikäryhmille, kun puistoon sijoitetaan erilaisia urheiluvälineitä aina senioreiden kuntolaitteista lasten leikkivälineisiin.

Rakennustyöt aloitetaan maanantaina 26.10. maan vahvistamisella eli stabiloinnilla, ja myöhemmin on luvassa mm. maan kuivatusta ja tekonurmen asentamista.

Oma kokonaisuutensa on urheilupuiston läheisyydessä sijaitseva skeittipuisto, jonka parannustyöt alkavat touko-kesäkuussa. Töiden pitäisi valmistua samoihin aikoihin muun urheilupuiston kanssa. Parannellusta skeittipuistosta löytyy niin betonisia pooleja kuin teräksisiä skeittivälineitä asfaltilla.

Jo aiemmin kaksi skeittipuistoa - suunnittelijat entisiä skeittaajia

Keski-Espoon urheilupuiston skeittiparkki ei ole ensimmäinen laatuaan Espoossa. Vuonna 2014 valmistui peräti kaksi skeittipuistoa; ensimmäinen Uuskartanonpuistoon ja toinen Leppävaaraan.

Uuskartanonpuisto on parkeista hieman pienempi, noin 900 neliömetrin laajuinen, kun Leppävaaran skeittipuisto yltää huikeisiin 1700 neliön mittoihin. Näillä mitoilla se on Suomen suurin betonista valmistettu skeittipuisto.

Molempien puistojen suunnittelijana toimi Janne Saario, joka on itsekin entinen skeittaaja. Vasta myöhemmin skeittilauta vaihtui maisema-arkkitehtuurin opintoihin. Maanrakennus-, kivi- ja vihertyöt teki E.M. Pekkinen Oy, ja betoniurakoiden rakentajana toiminut Concrete Proof taas on erikoistunut juuri skeittipuistoihin.

Oppia on haettu aina Kanadasta ja Ruotsista saakka - Suomessa skeittipuistojen rakentaminen kun on suuressa mittakaavassa vielä lapsenkengissä. Oltiinpa Uuskartanon puistosta sen rakennusvaiheessa niin innostuneita, että skeittiharrastajat tulivat katsomaan sitä bussilasteittain jopa Lapista asti.

Puistojen materiaalina on käytetty betonia. Kyseessä on Espoossa uusi materiaalivalinta - aiemmin skeittipuistot tavattiin rakentaa vanerista tai asfaltista. Uuskartanonpuistossa ja Leppävaarassa betonin käyttö lähentelee taidetta. Sileä pinta on sitkeän työn tulosta; pinnat on tasoitettu peräti yhdeksän kertaa. "Hiertäminen on erityislaatuista käsityötä. Poolien kulmat hierretään erikoistyökaluilla käsin, ja se on aikaa vievää ja raskasta työtä", huomauttaa rakennuttajapäällikkö Hannu Lehtikankare Espoon teknisestä keskuksesta.

Espoo vastaa trendilajin kysyntään

Uuskartanonpuistossa skeittiparkki on rakennettu maisemaa kunnioittaen kallion ympärille. Näin luonnollinen ja keinotekoinen ympäristö sulautuvat yhteen. Sijaintivalinta osui kohdilleen sikäli, että Olaria pidettiin jo vanhastaan skeittauskulttuurin mekkana.

Leppävaaran skeittipuisto on maastoltaan tasaisempi, ja se on myös osa laajempaa monitoimipuistoa: skeittiparkin vierestä löytyvat Angry Birds -puisto, stadion sekä tori, joka sopii tapahtumien järjestämiseen. Puistosta löytyy myös yhdeksän metriä korkea, ruostumattomasta teräksestä tehty taideteos ’Himmeli’.

Urheilun näkökulmasta Uuskartanonpuisto on hieman Leppävaaraa haastavampi; sen poolit ovat jopa kaksi metriä syviä. Vaikka puisto periaatteessa sopii kaiken ikäisille ja siellä voi urheilla myös potkulaudalla eli skootilla ja BMX-pyörällä, voivat Leppävaaran puiston loivemmat muodot tuntua helpommilta aloittelijalle.

Puistot ovat olleet kovassa käytössä heti rakentamisestaan lähtien. "Skeittaus on trendilaji, jolla on paljon harrastajia, ja kaupunki pyrkii vastaamaan kysyntään", sanoo Uuskartanonpuiston valvovana rakennusmestarina toiminut Harri Suotula. "Espoo on kyllä panostanut skeittipuistoihin aika lailla viime aikoina, kun kolme on rakennettu lyhyen ajan sisään", lisää Lehtikankare.

Lisätietoja:

Kristina Rocha, maisema-arkkitehti, Espoon tekninen keskus: kristina.rocha@espoo.fi, 0438249073

Hannu Lehtikankare, rakennuttajapäällikkö, Espoon tekninen keskus: 040 5182992, hannu.lehtikankare@espoo.fi